Suomen teollisuuden loppuvuosi kohtalainen, mutta näkymät heikentyneet

Tilastokeskuksen torstaina julkaisemat luvut marraskuun teollisuustuotannosta kertovat omaa tarinaansa vielä kohtuullisesta nykytilanteesta, mutta heikkenevistä näkymistä. Teollisuustuotanto kasvoi marraskuussa sekä kuukausi- että vuositasolla (0,4 % lokakuusta ja 1,6 %) vuodentakaisesta, mikä kertoo vielä kohtuullisesta tuotannon tasosta loppuvuonna. Tammi-marraskuussa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 3,9 % vuodentakaisesta, joten kasvutahti hidastui hieman loppuvuoteen mentäessä.

Marraskuun tuotantoluvut ovat kuitenkin taaksepäin katsova indikaattori, ja siksi tulevaisuuden näkymiä seurattaessa huomio kiinnittyy teollisuuden uusiin tilauksiin. Ne romahtivat marraskuussa (-37,6 %) vuodentakaisesta johtuen erittäin vahvasta vertailukaudesta. Kattavamman kuvan uusien tilausten kehityksestä antavat kumulatiiviset luvut. Tilastokeskuksen mukaan syys-marraskuussa tilaukset supistuivat 9,6 % vuodentakaiseen nähden, ja pidemmällä aikavälillä tammi-marraskuussa lasku oli 2,4 % vuodentakaiseen ajanjaksoon nähden. Tammi-marraskuussa paperi- ja kemianteollisuuden uudet tilaukset olivat kasvussa (+8,1 % ja +2,3 %), mutta metalliteollisuuden tilauksissa oli selvää laskua (-6,6 %). Toimialojen väliset erot ovat siis huomattavia.

Euroalueen ulkopuolella toimivien teollisuusyritysten näkymiin ja Suomen hintakilpailukykyyn vaikuttavat osaltaan valuuttakurssit. Suomen kauppa- ja inflaatiopainotettu (reaalinen ja efektiivinen) valuuttakurssi on vahvistunut selvästi kevään 2017 pohjilta, mutta heikentynyt jälleen loppuvuonna 2018. Kauppapainotettu valuuttakurssi kertoo hintakilpailukyvyn muutoksista koko talouden tasolla. Karkeasti ottaen vahvistuva valuutta heikentää hintakilpailukykyä ulkomailla ja heikentyvä valuutta parantaa sitä. Valuuttapareja tarkastellessa euro vahvistui vuonna 2018 Ruotsin kruunua ja Venäjän ruplaa vastaan, mutta heikentyi Yhdysvaltain dollaria vastaan. Katsaus valuuttamarkkinoista on luettavissa täällä.

Teollisuuden näkymä riippuu pitkälti maailmantalouden suhdanteesta, joka on näyttänyt heikkenemisen merkkejä useiden epävarmuustekijöiden vuoksi (kauppasota, Brexit, Kiinan kasvuhuolet, kiristyvä korkoympäristö). Teollisuuden tilauskannan lasku tukee tätä näkemystä ja heikentää Suomen talouden kasvuodotuksia.