Suomi ollut euromaiden häviäjä asuntomarkkinalla, mutta parempaa pitäisi olla luvassa

Erilaisten ennusteiden selaaminen on oiva tapa viihdyttää itseään ja saada tietoa markkinasentimentin kulloisistakin ajatuksista. Löysin sattumoisin hajanaisen kattauksen asuntohintaennusteita eri euromaista. Niiden perusteella asuntomarkkina on ollut vahvasti jakautunut, mutta tuleville vuosille odotetaan nousua.

Oikeastaan nousu Euroopan asuntomarkkinalla näyttää jo alkaneen – tosin pitkälti muualla kuin Suomessa. Alla olevasta kuviosta on nähtävissä asuntohintojen kehitys 2010 lähtien. Kuten kuvasta näkyy, viime vuosikymmenen voittajia on ollut Espanja, jossa asuntohinnat ovat olleet vakaassa nousussa. Tosin siellä kova lasku nähtiin velkakriisin vuosina, ja hinnoissa kurominen kesti vuosikausia. Myös Italiassa on nähty pientä nousua viime vuosina. Sen sijaan suurmaista Ranskassa viimeiset pari vuotta ovat olleet heikkoja, mutta tuoreimmat luvut näyttivät suunnan kääntyneen parempaan. Toisin on ollut Suomessa, jossa hintojen lasku jatkui ainoana euromaana alkuvuonna. Korkoherkän talouden negatiiviset vaikutukset ovat näkyneet selvästi meillä Pohjolassa.

Luonnollisesti mennyttä enemmän kiinnostaa tuleva, ja se on ennusteiden perusteella euroalueenkin asuntomarkkinalla valoisampi. Reutersin keräämän konsensusennusteen mukaan (päivitetty touko-kesäkuussa) Yhdysvalloissa asuntohintojen nousu oli Q2:lla 2,9 %, mutta hyvä vauhti jatkuisi myös kuluvana vuonna (ennuste +3,5 %) ja ensi vuonna (ennuste +3,5 %). Saksan asuntomarkkinalla vuosi käynnistyi hyvin: hinnat nousivat Q1:llä 3,8 %. Myös kuluvalle ja ensi vuodelle ennusteissa odotetaan 3,0 %:n nousua asuntohintoihin. Suomen osalta Reutersin konsensusennustetta ei ollut käytössä, mutta Tilastokeskuksen luvut näyttivät omakotitalojen sekä osakeasuntojen hintojen laskun jatkuneen Q2’25:llä (omakotitalot -2,7 % ja osakehuoneistot -1,3 %). Eittämättä tämä näkyy myös negatiivisena varallisuusvaikutuksena, sillä yli 60 %:lla suomalaisista oli vuonna 2023 asuntovarallisuutta ja sen osuus kokonaisvarallisuudesta oli lähes puolet, 45 %. Loppuvuodelle odotukset paremmasta ovat perusteltuja, sillä EKP on jo keventänyt rahapolitiikkaansa rajusti ja talouskasvun povataan vahvistuvan mm. reaalitulojen kasvun kautta.

Lähde: Tilastokeskus