Vahvistunut euro kivenä kengässä tuloskauden alla

Katsaus euron kehitykseen kolmannella kvartaalilla vahvistaa, että valuutta on ollut hiertävänä kivenä kengässä suomalaisten yritysten kilpailukyvylle menneiden kuukausien aikana. Euro on vahvistunut kaikkia Suomen ulkomaankaupan kannalta olennaisia valuuttoja vastaan Ruotsin kruunua lukuun ottamatta. Luonnollisesti euroalueella ilmiö näkyy myös muissa maissa, riippuen viennin rakenteesta. Efektiivinen eli ulkomaankaupan kohdemailla painotettu valuuttakurssi näyttää, että valuutasta koituva päänsärky on nähtävissä kaikissa euromaissa aina Italiaa ja Saksaa myöden. Vientiyhtiöille vahva valuutta on karkeasti tulkittuna haitaksi, koska se heikentää vientikilpailukykyä euroalueen ulkopuolelle. Saksa on tässäkin tilanteessa jonkin verran paremmassa asemassa vientiyhtiöiden paremman hinnoitteluvoiman vuoksi, kun taas Espanjassa ja Italiassa vientituotteet ovat usein herkkiä hintojen muutoksille.

Euron viimeaikaiselle vahvistumiselle on nostettavissa kolme syytä, jotka mainittiin myös Euroopan keskuspankin viime kokouksen pöytäkirjoissa:

1) Tärkein tekijä on edistys globaalissa riskisentimentissä. USA:n dollarin turvasatamakysyntä on laantunut ja ulkomaiset keskuspankitkin vähentäneet swap-positioitaan Federal Reservessä, eli kevään kaltainen kysyntäpiikki on saatu tasattua.

2) Elvytysrahaston eteneminen vähentää euroalueen sirpaloitumiselle (ja vie euron hajoamisen ajatusta yhä kauemmas), mikä osaltaan lisää luottamusta yhteisvaluuttaan.

3) Rahapoliittinen elvytys on ollut etenkin USA:ssa voimakkaampaa suuremman elvytysvaran vuoksi, minkä vuoksi euro on pitänyt pintansa. Rahapoliittisen elvytyksen erot ovat heijastuneet mm. reaalikorkoihin. USA:ssa elvytys on painanut reaalikorot jo negatiivisen puolelle, kun euroalueella ne ovat jonkin verran jopa nousseet negatiivisten inflaatiolukujen seurauksena (ks. kuvio).

EKP:n neuvosto varoi viime kokouksessa kommentoimasta euron liikkeitä, sillä valuuttakurssin ohjaus ei ole keskuspankin tavoitteena. Epäsuorasti valuutta vaikuttaa kuitenkin moneen: mainittuun viennin hintakilpailukykyyn ja myös inflaatioon halventuneiden tuontihintojen kautta. Rahapoliittista elvytystä on kuitenkin jo harjoitettu niin pitkään, että rahapolitiikan välineet ovat harventuneet. Markkinoilla odotuksissa on pandemiahätärahoitusohjelman (PEPP) jatkaminen ensi vuoden loppuun asti ja siitä saataneen keskuspankilta kommentteja jo ensi kokouksessa (kommentoimme odotuksia myös eilisellä makrovideolla). Suurempia yllätyksiä kuitenkin tarvitaan, jotta euron kehitys saataisiin käännettyä. Reutersin konsensusennusteen mediaani povaa, että EUR/USD-kurssi olisi 1,20 dolarin tasolla vielä 12 kuukauden kuluttuakin.