Vaihteleva viikko takana, grandioosia fiilistä Euroopassa

Viime viikko oli Yhdysvaltain ja Euroopan osakemarkkina nousuviikko, mutta Helsingin pörssi luisui vaihteeksi alamäkeen. Valkoisen talon aikeet Yhdysvaltain talouden suhteen ovat edelleen heittäneet kosolti kysymysmerkkejä ilmaan, ja nyt Donald Trumpin presidenttiys on saanut eurooppalaiset keskuspankkiiritkin epäilemään tukea rahoitusjärjestelmälle kriisien aikoihin.

Osa eurooppalaisista keskuspankkijohtajista on nimittäin Reutersin nimettömien lähteiden mukaan alkanut miettiä sitä, voidaanko jatkossakin luottaa Federal Reserven tukeen dollarien saatavuudessa rahoitusjärjestelmän ollessa paineen alla eli kriisiaikoina. Aloite dollarien saatavuuden rajoittamiseen tulisi eri skenaarioissa nimenomaan Valkoisesta talosta; Fed ei ole asiasta millään tavalla itse viestinyt, vaan päinvastoin keskuspankin johtaja Jerome Powell on vakuuttanut keskuspankin olevan itsenäinen instituutio. Kuitenkin jo se, että aihetta tuodaan epämuodollisissa keskuspankkikeskusteluissa esille osoittaa, että poliittinen epävarmuus näkyy myös keskuspankkiirien työssä.

Noin viikko sitten sovittu Saksan liittopäivien sopu velkajarrun löysäämisestä sai sinetin myös Saksan liittoneuvostossa loppuviikolla. Saksan liittovaltion menojen lisäys ja vyönkiristysten päättymiseen on syytä suhtautua erittäin positiivisesti, sillä euroalue tarvitsee uusia investointeja ja Saksalla elvytysvaraa riittää. Kuten viime viikon makroartikkelissa kerroin, päätös piristää selvästi myös koko euroalueen kasvunäkymää etenkin ensi vuodesta eteenpäin. Talousennusteita tarkastellessa näkymän kirkastumisesta ei vielä ole tietoa: Bloombergin konsensusennusteissa euroalueelle ei vielä ole nähnyt nostoja. Positiiviset talousyllätykset yhdistettynä Saksan päätökseen antavat kuitenkin niille aineksia lähikuukausina.