Vaihteleva viikko takana, korko-elvytyskierteessä yhä suurempi vaara

Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinalla on Helsinkiä lukuun ottamatta takana laskuviikko. Inflaatiosta ei olla lähiaikoina pääsemässä eroon euroalueellakaan, ja talouskasvunäkymä muuttuu yhä epävarmemmaksi. Lisäksi talouspolitiikan elvytyksen kilpavarustelu voi laukaista elvytys-korkokierteen, josta keskuspankitkin jo varoittavat.

Belgian keskuspankin pääjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Pierre Wunsch kertoi Bloombergin mukaan viikonloppuna, että ”tukisota”, jossa eri maat lisäävät talouspoliittista elvytystään tukeakseen nousseiden energiahintojen kanssa kamppailevia kotitalouksia ja yrityksiä, voi johtaa lopulta yhä suurempiin koronnostoihin. Taustalla on ajatus talouspoliittisen elvytyksen aiheuttamasta kokonaiskysynnän – ja lopulta hintapaineiden – lisäämisestä talouteen, mikä lisää paineita kiristää rahapolitiikkaa. EKP:n Wunschin mukaan 3 %:n korkotasokin olisi nykyisessä korkoympäristössä järkeenkäypä. Tämä tarkoittaisi kovien koronnostojen olevan vielä edessäpäin, sillä nykyisellään EKP:n korkotaso on 1,25 %.

Myös Latvian keskuspankin pääjohtaja Martins Kazaks povasi viikonloppuna, että 125-150 korkopisteen nostot tarvitaan vielä ennen vuoden loppua. Tämä tarkoittaa hoppua korkokokouksissa, joita jäljellä on kuluvalle vuodelle enää kaksi. Lokakuun lopun kokoukselle pidetään jo taputeltuna 75 korkopisteen nostoa.

Korko-elvytyskierre tarkoittaisi sekä yksityiselle että julkiselle sektorille haastavampia aikoja. Mikäli inflaatiokierrettä ei saada loppumaan, EKP joutuu pitämään ohjauskorkonsa korkeammalla tasolla pidempään, mikä heijastuisi yritysten rahoituskustannuksiin ja kotitalouksien asuntolainakorkoihin. Julkisen sektorin osalta riskit palaisivat markkinalle, ja katseet kohdistuisivat taas eurotalouksien kuntoon. Koronapandemian aikaan elvytystä tehtiin anteliaalla kädellä, mutta silloin siitä ”hyväksyttävää” teki kysyntäsokki ja deflatorinen talousympäristö. Nyt tilanne on tyystin toisenlainen ja poliittisten päättäjien pitää aidosti punnita riskejä, joita elvytys voi aiheuttaa.

Lisäksi raha ei ole enää ilmaista, sillä Bloombergin laskelmien mukaan julkisen talouden rahoituskustannukset ovat nousseet velkakirjakorkojen mukana selvästi viime aikoina. Edessä voikin olla samankaltaisia tilanteita kuin Ison-Britannian velkakirjamarkkinalla nähtiin pari viikkoa sitten. Silloin EKP:n johdon on pohdittava, pystyykö se antamaan samanaikaisesti keppiä ja porkkanaa, eli nostamaan korkoja ja ostamaan velkakirjoja. Englannin keskuspankki tähän kokeiluun jo joutui.