Vuoden 2025 yhteisökyselyn tulokset: Keskiössä analyysi

Yhteisön ajatuksia ja näkemyksiä Inderesin palvelusta vuosittain kartoittava yhteisökysely keräsi jälleen kesäkuussa 299 vastausta, siinä missä vuosi sitten saatiin 350 vastausta. Kyselyn tarkoituksena on vuosittain pysyä pulssilla yhteisön näkemyksestä palvelun laadusta sekä kerätä kehitystoiveita. Toki myös kehut ja kiitokset otetaan aina nöyrinä vastaan, mutta vanhaa sananlaskua lainaten, tyytyväisyys tappaa kehityksen. Tai kuten nimimerkki Pohjolan_Eka foorumilla juuri taannoin Inderesin ketjussa totesi, "Ei juoksukisassa voi jäädä paikalleen vaikka olisi kuinka valtava etumatka, kun ennemmin tai myöhemmin kilpailijat juoksevat väistämättä ohitse."

Tämän artikkelin tarkoituksena ei kuitenkaan ole antaa vastauksia siihen, miten Inderesin palvelusta saisi entistäkin paremman. Sitä pohdimme töissä päivittäin, ja avointa keskustelua käymme myös yhteisön kanssa, kuten Pohjolan Ekan kirjoittama viesti foorumilla kirvoitti. Sen sijaan pyrin kokoamaan yhteen kyselyn keskeisimmät havainnot ja tulokset. Vastauksissa on kuitenkin hyvä muistaa, että kyselyn laajuus edustaa vain murto-osaa koko yhteisöstä ja oletettavasti kyselyyn vastanneet ovat keskimäärin palvelun aktiivisimpia käyttäjiä.

Käyttäjäkunta

Kyselyn ensimmäinen puolikas kartoitti etenkin sitä, ketkä ovat Inderesin palvelun tyypillisiä käyttäjiä ja millaista sisältöä he kuluttavat. Tyypillisin Inderesin sisältöjä kuluttava sijoittaja on 35 – 44 vuotias mies, joka on sijoittanut yli 20 vuotta ja omaa 100 000 € – 500 000 € sijoitusvarallisuuden. Kolmannes vastaajista sijoittaa myös lainarahalla, ja enemmistö vastaajista sijoittaa kotimaisiin osakkeisiin. Vanavedessä kotimaisten osakkeiden jälkeen tulevat pohjoismaiset osakkeet, osakerahastot, ETF:t ja amerikkalaiset osakkeet.

Yhteisön keskuudessa tunnutaan myös käyvän aktiivisesti kauppaa, sillä peräti 89 % vastanneista ilmoitti tekevänsä osakekauppaa vähintään kuukausittain. Noin viidennes kävi kauppaa peräti viikoittain. Toisaalta tämän suuntaista aktiivisuutta on voinut myös aistia, jos on seurannut foorumilla Ostin/myin -ketjua.

Meidän iloksemme tämä aktiivisuus sijoitusharrastuksen parissa näkyy myös palvelun käytössä, sillä jopa 74 % vastanneista käyttää keskimäärin vähintään tunnin sijoitussisältöjen parissa päivittäin.
Voisi siis tiivistää, että keskimäärin Inderesin sisältöjen pariin löytävät erittäin kokeneet ja melko aktiivisesti kauppaa käyvät sijoittajat, joille myös sijoitusvarallisuutta on kertynyt jo kiitettävästi.

Suosituimmat ja hyödyllisimmät sisällöt

Inderesin palvelun ytimessä on yhteisön silmissä edelleen itse analyysi, sillä kysyttäessä sisältöjen kuluttamisesta analyysi oli kärjessä. Valitettavasti vertailukohtaa edeltävään vuoteen ei ole saatavilla, sillä vuosi sitten kysymyksen asettelu oli toteutettu eri tavalla.

Vain hiuksen hienosti analyysin perässä tuli inderesTV:n sisällöt, mikä luonnollisesti ilahduttaa yhteisötiimiä. Kolmanneksi suosituimmaksi nousi foorumi, mikä viittaa siihen, että yhteisön aktiivisimmat käyttäjät, jotka lukevat tai kirjoittavat foorumille, olivat myös aktiivisesti vastaamassa kyselyyn. Muita suosittuja sisältöjä olivat etenkin Aamukatsaus, johdon haastattelut sekä artikkelit. Uutena tulokkaana suosiota niitti kiitettävästi myös toimitusjohtajien katsaukset yhtiökokouksista, joita aloimme jaella palveluun ensimmäistä kertaa alkuvuodesta 2024.

Entä mitkä sisällöt sitten koettiin hyödyllisimmiksi? Vuosi sitten tehdyssä kyselyssä Aamukatsaus koettiin Inderesin hyödyllisimmäksi sisällöksi ja taakse jäivät marginaalisella erotuksella niin inderesTV kuin foorumi. Tänä vuonna kuitenkin analyysi kiilasi kärkipaikalle, jättäen nipin napin taakseen inderesTV:n sekä foorumin. Huomautettakoon, että analyysin osalta tulos ei ole vertailukelpoinen vuoden takaiseen, jolloin kysymys analyysin hyödyllisyydestä oli pilkottu osiin. Pyritään siis pitämään kysely jatkossa tässä formaatissa, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia.

Kärkikolmikon jälkeen vastaukset mukailivat edeltävän kysymyksen kulutustottumuksia. Aamukatsaus, johdon haastattelut sekä tulosinfot koettiin kaikki kutakuinkin yhtä hyödyllisiksi.

Analyysin laatu

Menneiden vuosien aikana olen pannut merkille, että foorumilla pulpahtaa aina aika ajoin esille huoli analyysin laadusta. Tai ehkä ennemminkin hidastuneesta kehityksestä ja innovoinnista. Olikin siis kiinnostavaa nähdä, millaiseksi vastaajat kokivat analyysin laadun.

Asteikolla 1–5 tyytyväisyyttä analyysin laatuun kysyttiin myös vuosi sitten, jolloin vastausten keskiarvo oli 4,1. Tänä vuonna keskiarvoksi muodostui 4,0. Ero ei ole pintapuolisesti suuri, mutta vastausjakaumaa tarkasteltaessa merkille pantavaa on vastausten painottuminen viime vuotta enemmän arvosanaan 4. Vuosi sitten arvosanan 5 antoi 30 % vastaajista, kun taas tänä vuonna 20 % vastaajista antoi täydet pisteet. Vastaukset olivat siis tänä vuonna keskittyneempiä arvosanaan 4, kun taas vuosi sitten hajontaa oli enemmän. Toisin sanoen, vaikka erittäin tyytyväisten käyttäjien osuus oli laskenut, oli myös tyytymättömien osuus niin ikään laskenut.

Jos kerran tyytyväisyys oli edelleen hyvällä tasolla, niin mihin analyysissa sitten oltiin tyytyväisiä? Avoimissa vastauksissa toistui tietyt teemat ylitse muiden. Analyysia arvostetaan etenkin sen selkeyden, riippumattomuuden, laadun sekä kattavuuden vuoksi. Lisäksi laajat raportit, nopea reagointi ja päivitystahti sekä asiantunteva esitystapa saivat kiitosta. Kaiken kaikkiaan sijoittajat kokivat analyysin hyödylliseksi tueksi sijoituspäätöksilleen.

Kehitystarpeet ja heikkoudet

Entä missä taas nähtiin eniten kehitystarpeita ja heikkouksia niin analyysin kuin muidenkin sisältöjen osalta? Avoimia vastauksia tuli paljon, mutta useat teemat toistuivat silti vastauksissa.
Kaikista useimmin toistui liiallinen optimistisuus ennusteissa. Kriittisyyttä ja rohkeutta toivottiin lisää laajalla rintamalla. Lisäksi moni koki analyysit liian pitkinä ja toisteisina. Sen sijaan toivottiin, että sisällöt olisivat helpommin ja nopeammin omaksuttavaa, jossa pääpointit tuodaan tiiviisti esille visuaalisten elementtien tukemana. Pintapuolisesti tämä voi vaikuttaa olevan ristiriidassa sen suhteen, että samaan aikaan yhteisö arvostaa analyysia sen kattavuuden vuoksi, mutta oma tulkintani on, että analyysi voi olla edelleen riittävän kattavaa, vaikka sen tiivistäisikin ytimekkäämmäksi.

Kolmantena teemana toistui pitkän aikavälin näkökulma. Vastaajat toivoivat enemmän fundamentteihin, kilpailuetuihin ja trendeihin pureutumista lyhyen aikavälin tavoitehintojen hiomisen sijaan. Raportteihin toivottiin myös enemmän skenaarioanalyysejä sekä kontekstia esimerkiksi toimialan ja kilpailijoiden kautta.

Näiden lisäksi toivottiin myös kansainvälisempää sisältöä ulkomaisista ja muista pohjoismaisista yhtiöistä, ajankohtaista sisältöä, laajempaa tarjontaa helposti kulutettavissa mobiiliystävällisissä formaateissa ja enemmän visuaalisia elementtejä tukemaan sisältöä.

Loppuun

Vaikka kehitystarpeita riittää, on arvostus Inderesin ja yhteisön tekemää työtä kohtaan erittäin korkealla. Asteikolla 1–5 arvostusta kysyttäessä keskiarvoksi muodostui peräti 4,6. Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS eli Net Promoter Score kertoo, kuinka todennäköisesti vastaaja suosittelisi palvelua myös muille. Yli 50 NPS-lukemien ajatellaan olevan erinomaisia ja mittarin vaihteluväli on -100 ja 100 välillä. Kyselyn perusteella yhteisö suosittelisi Inderesiä sijoittajapalveluna, sillä NPS-lukemaksi muodostui 57. Ei siis lainkaan huono tulos, mutta voisi toki olla parempikin.

Ohessa käsiteltyjen teemojen lisäksi kyselyssä tiedusteltiin yhteisön näkemystä Inderesin nykyisen strategian liiketoiminta-alueiden painotusta. Tämä oli toivekysymys Inderesin osakkeenomistajien nimitys- ja palkitsemistoimikunnan yhteisönjäseneltä Teemu Hinkulalta, joka ruoti tuloksia läpi tuoreimmassa blogissaan. Kannattaa siis lukaista se läpi, niin en ala toistelemaan Teemun havaintoja.

Mikäli tämä artikkeli herätti kehitysehdotuksia tai muita ajatuksia, voi niitä meille jakaa aina foorumilla Inderes.fi-sisällön kehitysideat -ketjussa. Sillä välin jatkamme päivittäin niin näkyvää kuin näkymätöntäkin työtä palvelun parantamiseksi, jotta Inderesin palvelusta löytyisi jonain päivänä kaikki, mitä sijoittaja voi koskaan tarvita. Laadusta tinkimättä.