Warrantit ovat joustavia sijoitustuotteita, jotka tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää vipuvaikutusta ja ottaa näkemystä markkinoiden kehityksestä ilman monimutkaisia johdannaissopimuksia. Ne ovat suosittuja yksityissijoittajien parissa, sillä niillä käydään kauppaa pörssissä kuten osakkeilla.

Tässä artikkelissa käydään läpi:

1. Mikä warrantti on ja miten se toimii
2. Warrantin keskeiset käsitteet
3. Miten warrantit hinnoitellaan
4. Miksi sijoittajat käyttävät warrantteja
5. Missä warranteilla voi käydä kauppaa
6. Mitä riskejä warrantteihin liittyy

Tavoitteena on antaa kokonaiskuva siitä, miten warrantit toimivat, missä tilanteissa ne voivat olla sijoittajalle hyödyllinen vaihtoehto ja millaisia riskejä niihin liittyy.

Paremman kokonaiskuvan ja ymmärryksen saamiseksi warranteista, suosittelemme tutustumaan myös muihin tätä aihekokonaisuutta koskeviin artikkeleihimme.

Mikä warrantti on ja miten se toimii?

Tavallinen warrantti on option kaltainen instrumentti, jolla on etukäteen asetettu eräpäivä. Warrantti on aina sidottu tiettyyn kohde-etuuteen, joka voi olla esimerkiksi osake, indeksi, raaka-aine tai valuutta. 

Optio antaa haltijalle oikeuden – muttei velvollisuutta – ostaa tai myydä kohde-etuuden ennalta määrättyyn hintaan eräpäivänä. Warrantit toimivat samalla periaatteella, mutta ovat aina käteissuoritteisia: eräpäivänä sijoittajalle maksetaan rahana warrantin arvo (ns. lunastusmäärä). Jos warrantti erääntyy arvottomana, lunastusmäärää ei makseta.

Kuten optioissa, ostaessaan warrantin sijoittaja maksaa preemion. Preemio on yleensä moninkertaisesti kohde-etuuden hintaa pienempi, mikä synnyttää vipuvaikutuksen. Jopa pienet muutokset kohde-etuuden hinnassa voivat aiheuttaa suuria prosentuaalisia muutoksia warrantin arvossa – sekä ylös- että alaspäin.

Warranttien keskeiset käsitteet

Warranttien kolme keskeistä käsitettä ovat toteutushinta, pariteetti ja juoksuaika.

Kohde-etuuden hinnasta, toteutushinnasta ja pariteetista voidaan laskea lunastusmäärä, jonka sijoittaja saa erääntymisen yhteydessä:

Jos kohde-etuuden valuutta on eri kuin warrantin valuutta, valuuttakurssi otetaan myös huomioon. Jos laskelman tulos on negatiivinen, warrantti erääntyy arvottomana, eikä lunastusmäärää makseta.

Esimerkki*: Ostowarrantti - sijoitus nouseviin hintoihin

Sijoittaja ostaa ostowarrantin 10 eurolla (preemio). Warrantti oikeuttaa lunastusmäärään, joka vastaa ABC‑osakkeen hinnan ja 50 euron toteutushinnan välistä erotusta pariteetin ollessa 1. Ostohetkellä ABC‑osakkeen hinta on 55 euroa.

Jos osake nousee 55 eurosta 80 euroon, sijoittaja saa eräpäivänä 30 euroa. Preemion (10 €) vähentämisen jälkeen tuotto on 20 €, eli +200 % sijoitettuun pääomaan. Suoralla osakesijoituksella tuotto olisi ollut “vain” noin +45,5 %. Jos osake laskee alle 50 euron (alle toteutushinnan), ostowarrantti erääntyy arvottomana eikä lunastusmäärää makseta.

Lähde: Societe Generale

Esimerkki*: Myyntiwarrantti - sijoitus laskeviin hintoihin

Sijoittaja ostaa myyntiwarrantin 10 eurolla (preemio). Warrantti oikeuttaa maksuun, joka vastaa 50 euron toteutushinnan ja ABC‑osakkeen hinnan välistä erotusta pariteetin ollessa 1. Ostohetkellä ABC‑osakkeen hinta on 45 euroa.

Jos osake laskee 45 eurosta 30 euroon, sijoittaja saa eräpäivänä 20 euroa: toteutushinta (50 €) - osakkeen hinta (30 €). Preemion (10 €) vähentämisen jälkeen tuotto on +10 €, eli +100 %. Jos osake nousee yli 50 euron (yli toteutushinnan), myyntiwarrantti erääntyy arvottomana eikä lunastusmäärää makseta.

Lähde: Societe Generale

Miten warrantit hinnoitellaan?

Ennen erääntymistä warrantin hinta muodostuu kahdesta osasta: perusarvosta ja aika-arvosta.

 Warrantit luokitellaan kohde-etuuden hinnan ja toteutushinnan suhteen perusteella kolmeen ryhmään.

1. In the Money (ITM): Warrantilla on perusarvo. Ostowarrantissa kohde-etuuden hinta on toteutushinnan yläpuolella ja myyntiwarrantissa sen alapuolella.
2. At the Money (ATM): Warrantti, jonka toteutushinta on lähellä kohde-etuuden hintaa. Tällaisen warrantin perusarvo on siten lähellä nollaa.
3. Out of the Money (OTM): Warrantilla ei ole perusarvoa. Ostowarrantissa kohde-etuuden hinta on toteutushinnan alapuolella ja myyntiwarrantissa sen yläpuolella.

 

Warrantin aika-arvo riippuu useista tekijöistä ja on monimutkaisen laskelman tulos. Näitä tekijöitä ovat muun muassa kohde-etuuden hinta, volatiliteetti, jäljellä oleva juoksuaika, korkotaso ja osingonmaksut. Tarkastelemme näitä tekijöitä tarkemmin seuraavassa artikkelissa Miten warrantit hinnoitellaan?

Lähde: Societe Generale

Miksi sijoittajat käyttävät warrantteja?

Warrantit ovat suosittuja yksityisijoittajien keskuudessa, koska ne ovat joustavia. Warrantteja voi käyttää muun muassa:

• vivutetun markkinanäkemyksen ottamiseen
• hintojen laskusta hyötymiseen (myyntiwarrantit)
• erilaisiin strategioihin, kuten salkun suojaamiseen

Warrantteja käytetään usein tuottoprofiilinsa ansiosta: pienempi pääomapanos antaa mahdollisuuden suurempaan tuottopotentiaaliin.

Toisin kuin monet muut pörssilistatut viputuotteet (esim. Mini Futuurit ja Bull & Bear ‑sertifikaatit), warranteissa ei ole stop loss ‑mekanismia. Warrantti on voimassa eräpäivään asti eikä eräänny ennenaikaisesti tilapäisten markkinaliikkeiden vuoksi.

Kokeneemmat sijoittajat voivat yhdistellä useita warrantteja strategioiksi; esimerkiksi salkun suojaaminen, Long Straddle ja Long Strangle. Näitä strategioita käsitellään tarkemmin artikkelissa Optiostrategiat – kolme tapaa hyödyntää warrantteja.

Missä warranteilla voi käydä kauppaa?

Warrantteja voi ostaa ja myydä suoraan pörssissä ilman erillisiä johdannaissopimuksia, mikä tekee niistä helposti saavutettavia yksityissijoittajille.

Kaupankäynti on yleensä joustavaa, sillä liikkeeseenlaskija toimii markkinatakaajana ja tarjoaa tuotteille osto‑ ja myyntihintoja ennen eräpäivää. Warranttien kaupankäyntiajat ovat laajat – arkipäivisin klo 9.00–23.00 Suomen aikaa. Huomaa kuitenkin, että kaupankäyntiaikoja voidaan rajoittaa, jos kohde-etuuden kotipörssi on suljettu.

Warranttien kaupankäynti tapahtuu kaupankäyntivälittäjien kautta. Suomessa toimivia välittäjiä ovat esimerkiksi Nordnet, Trade Republic ja DEGIRO.

 
Mitä riskejä warrantteihin liittyy?

1. Pääomatappioriski
   Warrantin arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, että menetät koko sijoitetun pääoman (preemion) tai osan siitä. Vipuvaikutus lisää pääomatappioriskiä.
   
   
2. Markkinariski
   Warrantteihin voi kohdistua merkittäviä hinnanvaihteluita markkinatekijöiden muutosten vuoksi. Juoksuajan aikana warrantin hintaan vaikuttavat useat tekijät, kuten kohde-etuuden hinnanmuutos, jäljellä oleva juoksuaika, implisiittinen volatiliteetti, osingonmuutokset sekä korkotaso. Warranteilla ei ole pääomasuojaa.
   
   
3. Liikkeeseenlaskijan luottoriski
   Warrantteihin liittyy riski siitä, että liikkeeseenlaskija ei pysty täyttämään velvoitteitaan tuotteen osalta. Tämä voi johtaa koko sijoitetun pääoman menettämiseen. Warrantit eivät kuulu talletussuojan piiriin.
   
   
4. Valuuttariski
   Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa tuotteen arvoon, jos warrantin valuutta ei ole sama kuin kohde-etuuden.
   
   
5. Likviditeettiriski
   Poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa tai teknisten häiriöiden sattuessa warranttien ostaminen tai myyminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta.

Sijoittajan on hyvä huomioida myös warrantteihin liittyvät kulut, jotka voivat vaikuttaa warrantin tuottoon. Maksettavaksi voi tulla spread (osto- ja myyntihinnan välinen erotus), välityspalkkioita ja muita kuluja. Tutustu kustannuksiin ja mahdollisiin verovaikutuksiin etukäteen ennen sijoittamista. 

Warrantit ovat monimutkaisia sijoitustuotteita. Ennen sijoituspäätöstä on tärkeää tutustua tuotteen asiakirjoihin, kuten avaintietoasiakirjaan, ohjelmaesitteeseen ja lopullisiin ehtoihin.

Tärkeää tietoa

*Esimerkit on luotu havainnollistamistarkoituksessa ja niissä esitetyt arvot eivät vastaa todellisia markkina-arvoja. Esimerkeissä ei huomioida kulujen tai verojen vaikutusta.

Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, että menetät koko sijoitetun pääoman tai osan siitä. Tässä markkinointitiedotteessa olevat tiedot on tarkoitettu ainoastaan informatiivisiksi. Näiden tietojen esittämistä ei katsota sijoitusneuvonnan tarjoamiseksi. Niitä ei myöskään tule tulkita suosituksena, tarjouksena tai kehotuksena hankkia tai myydä mitään rahoitusvälineitä. Mainitut rahoitusvälineet on kuvattu vain lyhyesti. Sijoittajan on ennen sijoittamista tutustuttava avaintietoasiakirjaan, ohjelmaesitteeseen ja lopullisiin ehtoihin, jotka on julkaistu verkkosivustolla warrants.societegenerale.com, ja erityisesti ohjelmaesitteen kohtaan ”Riskitekijät”.

Sijoittajan tulee tehdä omat sijoituspäätöksensä omien sijoitustavoitteidensa ja taloudellisen tilanteensa perusteella ja tarvittaessa käyttää riippumattomia neuvonantajia. Kaupankäynti viputuotteilla edellyttää jatkuvaa sijoitusposition seurantaa. Viputuotteisiin liittyy suuri riski, jos niitä ei hoideta asianmukaisesti. Viputuotteet ovat tuotteita, jotka eivät ole yksinkertaisia ja niitä voi olla vaikea ymmärtää. Pörssinoteeratut sijoitustuotteet heijastavat vain kohde-etuuden kehitystä, joko vipuvaikutuksella tai ilman, mutta eivät anna sijoittajalle mitään oikeuksia, jotka liittyvät kohde-etuuteen.