Yhdysvalloissa eri omaisuuserien tuotot ovat jo liian lähellä toisiaan

Viime viikko oli Yhdysvaltain ja Euroopan osakemarkkinalla nousuviikko. Sijoittajista suuri osa uskoo edelleen kauppaneuvotteluiden kääntyvän parhain päin USA:n ja sen kauppakumppanien välillä, ja huonoimmat skenaariot eivät ole enää nousseet pintaan. Trump-uutisoinnin arvo on tässä mielessä kokenut pienoisen inflaation, ja keskittyi viikonloppuna lähinnä presidentin ja Elon Muskin keskinäiseen nokitteluun. Talousyllätyksissä euroalue on loistanut positiivisessa mielessä suhteessa matalalle asetettuihin odotuksiin, kun Yhdysvalloissa yllätykset kääntyivät jälleen negatiivisiksi.

Perjantaina julkaistut toukokuun työllisyysluvut olivat melko hyvin linjassa markkinaodotuksiin. Uusia työpaikkoja luotiin talouteen 139 000, eli hieman vähemmän kuin huhtikuussa (tarkistettu luku huhtikuulle 147 000). Työttömyysaste kuitenkin pysytteli 4,2 %:ssa ja palkkakehitys toi mukanaan odotettua korkeamman lukeman, kun kasvua nähtiin 3,9 % vuodentakaisesta. Luvut voidaankin tulkita edelleen työmarkkinan tasapainottumiseksi. Kerroin viime viikolla, että työpaikkoja jokaista työtöntä työnhakijaa kohti on taloudessa edelleen yli 1 kappaletta. Alas on tultu kuumimmilta tasoilta, joissa työpaikkojen suhdeluku oli kaksi, mutta millään tavalla heikolla tasolla ei olla. Vertailun vuoksi, finanssikriisin heikoimpina hetkinä suhdeluku laski 0,2:een. Toinen kuvio kuitenkin kertoo huolestuttavasta kehityksestä työmarkkinan isossa kuvassa. Nimittäin työllisten osuus koko väestöstä on kääntynyt hienoiseen laskuun viime aikoina. Työmarkkinalle osallistuu siis suhteellisesti pienempi osa ihmisiä, mikä jatkuessaan häiritsee pitkän aikavälin talousnäkymää. Tyypillisesti osallistuminen nousee talouden vahvassa suhdanteessa, joten jonkinlainen käänne heikompaan on nähtävissä nyt työmarkkinalla.

Toinen mielenkiintoinen nosto viikonlopulta löytyi WSJ:n artikkelista, jossa ihmeteltiin sitä, kuinka Yhdysvalloissa velkakirjojen (pitkät, lyhyet) ja osakkeiden tuottoero on kaventunut kapeimmaksi 40 vuoteen (ks. kuvio alla). Ilmiö on sijoittajallekin haastava ja artikkelissa kysytäänkin, mikä saisi sijoittamaan pitkiin korkoihin tai yritysvelkakirjoihin nykyisessä talousympäristössä, kun lyhyistä velkakirjakoroista saa lähes saman tuoton. Ja ennen kaikkea, mikä motivoi sijoittamaan S&P 500 -indeksiin 4,7 %:n tuotto-odotuksella ja nykyisillä arvostustasoilla, kun 10-vuotisesta velkakirjasta saa 4,4 %:n tuoton pienemmällä riskillä? Tämän seikan vuoksi ei ole ihme, että osakesijoittajien pääomat hakeutuvat Yhdysvaltain ulkopuolelle, sillä samaan aikaan talouskasvuodotukset esimerkiksi euroalueen ja Yhdysvaltain välillä ovat tulleet lähemmäs toisiaan.

Osakkeiden tuotto on laskettu käänteisen P/E-luvun perusteella, lähde: WSJ.

Lähde: WSJ