Öljyn hinnan vaikutus Helsingin pörssiin: historia, vaikutusmekanismit ja riskit

Pelkkä öljyn hinnan nousu ei historiallisesti ole ollut Helsingin pörssille systemaattisesti huono asia, mutta pörssikehitys tarjontavetoisissa geopoliittisissa shokeissa ja niiden jälkeen on ollut heikkoa. Historiallisesti Helsingin pörssin tuotto on näissä tapauksissa ollut keskimäärin -5 % seuraavan 12 kuukauden aikana. Öljyn hintashokin vaikutus riippuu paljolti siitä, onko kyseessä tarjonta- vai kysyntäshokki, ja kuinka pitkäkestoinen vaikutus on hintoihin ja talouteen. Yksittäisten osakkeiden osalta vaikutus vaihtelee luonnollisesti suuresti.

Helsingin pörssin ja öljyn hinnan kehitys

Lähde: Bloomberg

Iranin kriisissä on kyse puhtaasta tarjontashokista, sillä Iran on käytännössä sulkenut Hormuzinsalmen, jonka kautta kulkee arviolta noin 20 % maailman öljystä. Tämän lisäksi naapurivaltioissa öljyntuotantoa on rajoitettu tai ajettu alas Iranin iskujen ja logististen häiriöiden takia. Tällaisissa kriiseissä shokin vaikutus pörssiin näkyy ensin riskipreemion nousun ja arvostuskertoimien laskun kautta. Shokkien pitkittyessä vaikutus voi alkaa valua myös yhtiöiden kustannuksiin, kysyntään ja investointihalukkuuteen, jolloin pörssivaikutus voi syventyä, kun kasvu- ja tuloskomponentteihin kohdistuu paineita.

Artikkeli alkaa historiakatsauksella, jossa tarkastellaan, miten Helsingin pörssi on aiemmin reagoinut voimakkaisiin öljyshokkeihin. Sen jälkeen käymme läpi, mitä kautta öljyn hinnan nousu näkyy yhtiöiden kustannuksissa, kysynnässä ja arvostuksissa sekä havainnollistamme vaikutuksia käytännön yhtiöesimerkeillä.

Öljyn hinnan nousun vaikutus Helsingin pörssiin historiassa

Tarkastelin Helsingin pörssin historiallisia tuottoja merkittävien öljyn hinnannousujaksojen jälkeen tekemällä viikkodataan perustuvan ”event studyn”, jossa “tapahtumiksi” määriteltiin 5 % suurimmista öljyn hinnan viikkonousuista euroissa mitattuna 2000-luvulla. Toisin sanoen tarkasteluun otettiin ne viikot, jolloin öljy kallistui poikkeuksellisen voimakkaasti valuuttakurssin vaikutus huomioiden EUR/USD-oikaisulla. Jotta sama markkinashokki ei näkyisi aineistossa useana peräkkäisenä tapahtumana, tapahtumien väliin jätettiin kahdeksan viikon ”jäähdyttelyjakso”. Aineistoon tunnistettiin yhteensä 39 jaksoa, jolloin öljyn hinta nousi merkittävästi lyhyessä ajassa (keskimäärin +8 % viikossa). Tämän jälkeen tarkastelin, miten Helsingin pörssin indeksi on historiallisesti kehittynyt tapahtumaviikosta eteenpäin viikon, kuukauden, kolmen kuukauden, kuuden kuukauden ja 12 kuukauden horisonteilla.

Helsingin pörssin keskiarvopolku öljyn hintashokkien ympärillä (Indeksoitu 100=t0)

Tulokset eivät viittaa siihen, että voimakas öljyn hinnan nousujakso olisi historiallisesti johtanut Helsingin pörssissä automaattisesti pitkään tai syvään laskumarkkinaan. Päinvastoin tapahtumien jälkeiset keskiarvotuotot ovat olleet lievästi positiivisia: noin +0,6 % viikossa, +0,6 % kuukaudessa, -0,5 % kolmessa kuukaudessa, -1,9 % kuudessa kuukaudessa ja +0,95 % 12 kuukaudessa. Historiallisesti tuotto on ollut heikointa hieman tapahtuman jälkeen 3–6-kuukauden aikavälillä ja palautunut noin vuodessa shokkia edeltävälle tasolle tai hieman korkeammalle. Tämä viittaisi siihen, että alkushokin jälkeen vaikutukset yrityksiin ja osakkeisiin näkyvät hieman viiveellä. Hajonta on kuitenkin suurta, mikä näkyy leveänä vaihteluvälinä ja yksittäisten tapausten välillä on suuria eroja. On myös hyvä huomioida, ettei tuotto öljyshokin jälkeen ole historiallisesti keskimäärin ollut kovin hyväkään (keskimäärin + 1 % seuraavan 12 kuukauden aikana).

Edellä olevien havaintojen pääviesti ei ole se, että öljyshokki olisi pörssille hyvä tai huono uutinen, vaan se, ettei historiallinen aineisto tue ajatusta öljyn hintashokin jälkeisestä systemaattisesta tai pitkäkestoisesta kurssiromahduksesta Helsingin pörssissä. On myös hyvä huomioida, että aineisto voi sisältää öljyn hinnan nousujaksoja, jotka ovat seurausta korkeammasta kysynnästä ja täten mahdollisesti vahvasta taloudesta ja olleet siksi suotuisia osakkeille. Pitkän aikavälin tutkimuksissa onkin havaittu, että korrelaatio öljyn hintamuutosten ja osakkeiden tuottojen välillä on positiivinen, joskin heikko. Siksi analysoin seuraavassa osioissa erikseen niitä öljyn hintashokkeja, joissa osakkeet ovat historiallisesti laskeneet, sekä tarkastelemalla 2000-luvun öljyn tarjontashokkien vaikutuksia.

Negatiivisen markkinareaktion öljyshokit

Edelliseen tarkasteluun verrattuna otosta rajattiin nyt tiukemmin niihin öljyshokkeihin, joissa Helsingin pörssi reagoi heti negatiivisesti samana tapahtumaviikkona. Käytännössä mukaan jäivät ne 20 tapausta, joissa öljyn hinnan voimakas nousuviikko osui samaan viikkoon Helsingin pörssin indeksin laskun kanssa. Tapahtumaviikon tuotto kuvaa markkinan välitöntä reaktiota ja sen jälkeiset 1 viikon, 1 kuukauden, 3 kuukauden, 6 kuukauden ja 12 kuukauden tuotot lasketaan tapahtumaviikon lopusta eteenpäin. Näin erotetaan toisistaan itse shokkiviikon isku ja sen jälkeinen markkinakehitys.

Helsingin pörssin keskiarvopolku öljyn hintashokkien ympärillä (Indeksoitu 100=t0)

Rajatussa otoksessa tapahtumaviikon jälkeinen kehitys on odotetusti heikkoa. Helsingin pörssi on näissä tilanteissa laskenut tapahtumaviikolla keskimäärin -3,2 % ja tämän jälkeen lyhyen aikavälin kehitys tasaantuu: viikon, kuukauden ja kolmen kuukauden keskimääräinen kehitys on tasaista mörnimistä. Tämän jälkeen kehitys heikkenee hieman uudelleen ja kuuden kuukauden keskimääräinen tuotto on noin -6 % ja 12 kuukauden noin -5 %.

Helsingin pörssin tuotto 2000-luvun öljyn tarjontashokkien jälkeen

Aineistosta voidaan erottaa kuusi keskeistä öljyn tarjontashokkia 2000-luvulta, joista neljä merkittävintä ovat Venezuelan öljylakko (2002), Irakin sodan alkaminen / Yhdysvaltain johtaman liittouman hyökkäys Irakiin (2003), Libyan kansannousun ja sisällissodan aiheuttamat tuotantohäiriöt (2011) sekä Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan (2022). Näissä tapahtumissa Helsingin pörssi laski 2–10 % ensimmäisen viikon aikana ja keskimääräinen ensimmäisen viikon tuotto on ollut -4,5 %. Nopeita palautumisiakin on nähty, sillä esimerkiksi 12 kuukautta Irakin sodan alkamisen jälkeen Helsingin pörssi oli noin 20 % korkeammalla verrattuna tapahtumaviikkoon. Keskeinen erottaja on siis se, kuinka pitkään öljyn hinta on säilynyt korkealla. Esimerkiksi Libyan kansannousun jälkeen öljyn hinta säilyi korkealla useita vuosia (2011–2014) ja tämä jakso oli myös Helsingin pörssille heikko (esim. -18,8 % seuraavan 12 kuukauden aikana) osaltaan myös eurokriisin takia. Pitkän heikon jakson aiheutti pörssille myös Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiahintojen nousu ja pitkä ja tahmea inflaatiojakso.

Rajoitettu otos ja valitut tapausesimerkit syventävät perushavaintoa kahdella tavalla. Ensinnäkin ne osoittavat, että kaikki öljyshokit eivät ole markkinalle samanlaisia: erityisesti tarjontapuolen geopoliittiset kriisit sekä tilanteet, joissa öljyn nousu osuu samaan aikaan Helsingin pörssin välittömän laskureaktion kanssa, ovat historiallisesti olleet selvästi heikompia jaksoja kuin öljyn hinnan nousuviikot keskimäärin. Toiseksi ne viittaavat siihen, että negatiivinen vaikutus näkyy usein selvimmin ensimmäisten kuukausien aikana, mutta myös pidemmän aikavälin kehitys on jäänyt heikoksi ja selvästi negatiiviseksi tuottomielessä. Öljyn hinnan nousun vaikutus Helsingin pörssiin riippuu siis ratkaisevasti siitä, millaisesta shokista on kyse ja kuinka pitkäkestoisia shokin vaikutukset ovat. Pienen otoksen vuoksi tuloksia ei kuitenkaan pidä tulkita vahvana tilastollisena lakina, eikä se ole tarkoituskaan, vaan ideana on antaa sijoittajille perspektiiviä nykytilanteeseen sekä herättää ajatuksia osakkeiden kehityksestä tästä eteenpäin.

Öljyn hinnan suorat vaikutukset Helsingin pörssiin

Riskipreemio ja arvostuskertoimet

Tyypillisesti ensimmäinen isku äkillisestä öljyn hinnan noususta tulee arvostustasoihin. Kun öljyn hinta nousee geopoliittisen kriisin takia, markkina ei yksinään hinnoittele korkeampaa energian hintaa ja inflaatiota, vaan myös suurempaa epävarmuutta esimerkiksi konfliktin laajenemisesta, toimitusketjujen häiriöistä ja heikommasta kasvusta. Epävarmuus vähentää riskinottohalukkuutta ja nostaa osakkeiden tuottovaatimusta, jolloin arvostuskertoimet laskevat. Siksi kurssireaktio on tyypillisesti alkuun nopea ja jyrkkä. Tämä nähtiin myös keskimääräisessä historiallisessa reaktiossa öljyn hintashokkeihin ja viime viikon pörssireaktioissa Iranin kriisin alkuun, jolloin pörssit laskivat ensimmäisinä päivinä merkittävästi.

Helsingin pörssissä riskipreemion nousu osuu tyypillisesti etenkin syklisiin yhtiöihin sekä kasvuyhtiöihin. Kasvuyhtiöiden arvostus nojaa pitkällä oleviin kassavirtoihin ja tuottovaatimuksen noustessa markkina maksaa vähemmän kaukana tulevaisuudessa olevista kassavirroista. Syklisten yhtiöiden kohdalla tuottovaatimus nousee suhteessa enemmän verrattuna defensiivisiin yhtiöihin, jonka takia liikkeet näissä ovat tyypillisesti voimakkaampia. On myös huomioitava, että itse öljyn hinta ei selitä pörssikehitystä, vaan on pikemminkin seurausta geopoliittisten tapahtumien vaikutuksesta tarjontaan ja pörssivaikutus tulee riskipreemion noususta, korkeammista inflaatio-odotuksista sekä talouskasvuodotuksista.

Kustannukset ja kannattavuus

Öljyn hinnan nousun suorat vaikutukset liittyvät yhtiöiden kustannuksiin. Öljyn hinnan nousu nostaa esimerkiksi kuljetus-, rahti- ja raaka-ainekustannuksia. Suurimpia kärsijöitä ovat lentoyhtiöt, merenkulku, logistiikka, energiaintensiivinen teollisuus ja kuluttajatuoteyhtiöt, joilla kuljetus on suuri osa kustannusrakennetta. Logistiikkakustannusten nousu vaikuttaisi esimerkiksi Aasiasta merirahdilla tavaraa tuoviin Keskon Onniseen, Tokmanniin, Puuiloon ja Verkkokauppa.comiin. Muita Helsingin pörssin suoria kärsijöitä ovat esimerkiksi Finnair, Kemira, Orthex ja Nokian Renkaat. Finnairille öljyn hinnan nousu nostaa polttoainekustannuksia, kun lentopetrolin hinta on noussut lähes kolminkertaisella vivulla suhteessa raakaöljyyn. Kemiralla nopeat muutokset öljy- ja kaasujohdannaisten tai sähkön hinnoissa voivat heikentää kannattavuutta, sillä öljyn hinta vaikuttaa yhtiöön sekä raaka-aineen että energian hintojen kautta. Orthexilla ja Nokian Renkailla öljyn hinnan nousu voi näkyä korkeampina raaka-ainekustannuksina, sillä renkaanvalmistuksessa käytettävä synteettinen kumi ja muovipakkaustuotteissa käytettävät muovipolymeerit ovat öljyliitännäisiä, joiden hinnat reagoivat myös öljyn hintamuutoksiin.

Energiaintensiivinen teollisuus sisältää esimerkiksi metsä-, metalli-, ja kemikaaliteollisuuden. Energiaintensiivisen teollisuuden osalta on kuitenkin huomioitava, että Euroopan talouksien ja etenkin Suomen öljyherkkyys on pienentynyt merkittävästi historiasta ja Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2024 öljyn osuus energian kokonaiskulutuksesta oli enää 19 %, ja sähköntuotannosta jopa 95 % oli fossiilitonta.

Hyötyjiäkin pörssistä löytyy, joskin aika vähän. Yksi näistä on Neste, jolla tarjonnan laskun kautta tapahtuva dieselin hinnannousu näkyy korkeampana marginaalina sekä Öljytuotteissa että Uusiutuvissa tuotteissa. Toinen hyötyjä voisi olla Fortum, joka hyötyisi korkeammista sähkön hinnoista. Yksinään öljyn hinnan nousu ei välttämättä nostaisi sähkön hintaa merkittävästi, mutta yhdessä maakaasun hinnan nousun kanssa voitaisiin Euroopassa nähdä korkeampia sähkönhintoja. Suhteellisia hyötyjiä voisi olla osa palvelusektorista, sillä suoria vaikutuksia näihin öljyn tai energian hinnan nousulla ei juuri ole, joskin epäsuoria vaikutuksia näihin on asiakkaiden kysynnän kautta. Epäsuoria vaikutuksia käydään läpi tarkemmin seuraavassa osiossa.

Yhtiökohtaiset erot vaikutuksissa voivat olla suuria ja riippuvat tietenkin monesta muustakin tekijästä. Esimerkiksi korkean hinnoitteluvoiman yhtiöt voivat lisätä kustannusten nousun nopeasti hintoihin, jolloin vaikutus jää pienemmäksi tai jopa olemattomaksi. Kykyyn nostaa hintoja vaikuttaa myös sopimusjaksojen pituus ja dynaamiset vaikutukset kysyntään. Esimerkiksi Finnairilla lippujen hintojen nostot voisivat vaikuttaa kysyntään negatiivisesti. Lisäksi yhtiöt, jotka ovat riippuvaisia öljystä raaka-aineena tai kustannusrakenteen kautta, tyypillisesti suojautuvat hintamuutoksilta esimerkiksi futuureilla, joissa tulevaisuuden kaupan hinta on sovittu etukäteen. Yhtiö, jolla on hyvä suojaus, vahva hinnoitteluvoima ja lyhyet sopimusjaksot, voi selvitä paljon paremmin kuin kurssireaktio antaa ymmärtää.

Esimerkiksi Finnair on suojannut merkittävän osan tulevien kvartaalien polttoainehankinnoistaan, minkä vuoksi hintamuutokset eivät heijastu yhtiön tulokseen välittömästi. Kemira kertoo hallitsevansa hintariskiä muun muassa ostojen ja myyntisopimusten synkronoinnilla sekä osittaisella energiasuojauksella. Lisäksi Kemira on enemmän kuin omavarainen energian osalta Pohjoismaissa, jossa sähkön hinnan nousu tukee sen tulosta. Nokian Renkaat pyrkii taas käyttämään enenevissä määrin uusiutuvia tai kierrätettyjä raaka-aineita kumiseoksissaan, mikä vähentää herkkyyttä petrokemiallisten raaka-aineiden hinnoille. Sen sijaan Orthex ei käytä suojauksia raaka-aineiden hintavaihtelulle, mutta hallitsee riskiä sitomalla hinnat muovipolymeerin toimitusketjuun.

Epäsuorat vaikutukset

Inflaatio ja korot

Epäsuorista vaikutuksista tärkein on inflaatio. Öljyn hinnan muutokset näkyvät nopeasti polttoaineissa, rahdissa ja pitkittyessään myös sellaisissa kulutustuotteissa, joissa kuljetuskustannukset ovat merkittäviä. Ennen kaikkea vaikutus kuluttajahintojen energiakomponenttiin on nopea ja EKP:n arvion mukaan 10 prosentin nousu öljyn hinnassa lisäisi inflaatiota noin 0,1–0,2 prosenttiyksikköä kehittyneissä maissa. Tämä vastaisi viimeisen viikon noin 25 % öljyn nousulla noin 0,25–0,5 %-yks. korotusta inflaatioon ilman kaasun hinnan vaikutusta ja vaikutus näkyisi jo seuraavissa raportoiduissa inflaatioluvuissa. Ekonomisti Marianne Palmu arvioi makrokatsauksessaan, että öljyn hinnan nousu 150 dollariin tynnyriltä yhdessä kaasun hinnan 120–150 % nousun kanssa voisi johtaa noin 1,5–2 %-yks. lisäykseen inflaatioon. Inflaation kiihtyminen laskee reaalipalkkoja ja heikentää kuluttajien ostovoimaa, mikä voi heijastua pienempänä kulutuksena.

Öljyn hintakehitys ja inflaation vuosimuutos Suomessa

Lähde: Bloomberg, Tilastokeskus

Korot reagoivat herkästi inflaatio-odotuksiin, kuten nytkin on nähty, kun Saksan 10-vuotisen velkakirjan korko on noussut lyhyessä ajassa noin 14 korkopistettä. Velkakirjojen hinnat liikkuvat käänteisesti korkoihin nähden, jolloin velkakirjojen hinnat ovat laskeneet. Pitkät korot heijastavat odotuksia pitkän aikavälin talouskasvun lisäksi inflaatio-odotuksia ja siksi korot ovat olleet nousussa. Inflaation kiihtyessä lyhyellä aikavälillä herää lisäksi riski siitä, että EKP kiristäisi rahapolitiikkaa tulevaisuudessa koronnostoilla tai vähintäänkin pitäisi ohjauskoron ennallaan koronlaskujen sijaan. Yrityksille pitkien korkojen nousu voi näkyä korkeampina rahoituskustannuksina sekä vaikuttaa heikentävästi investointihalukkuuteen. Suomen kuluttajille tärkeimmät korot ovat euribor-korot, joista etenkin 12 kuukauden euribor on ollut nousussa. Korkojen nousulla on heikentävä vaikutus asuntovelallisten kuluttajien käytettävissä oleviin tuloihin, mikä voi edelleen vähentää kulutusta. Tästä tarkemmin seuraavaksi.

Korot, ostovoima ja kysyntä

Kuluttajille öljyn hinnan nousu toimii kuin ostovoimavero. Lyhyellä aikavälillä suurempi osa palkasta menee liikkumiseen polttoaineen hinnan nousun takia, ja logistiikan kautta ruoan hintaan ja muihin välttämättömiin menoihin. Tämä osuisi ensimmäisenä harkinnanvaraiseen kulutukseen, kuten vapaa-aikaan, matkustamiseen ja isompiin hankintoihin. Inflaation pysyessä korkealla pidempään osuisi tämä etenkin Suomen talouteen, jossa reaalitulot ovat kasvaneet, mutta kuluttajaluottamus on säilynyt varovaisena pitkään. Pörssiyhtiöistä kuluttajakysynnän laskusta tai pitkittyvästä heikkoudesta kärsisivät etenkin kotimarkkinavetoiset kuluttajatuote- ja palveluyhtiöt sekä vapaa-aikaan liittyvät sektorit, kuten ravintolat ja matkustaminen, jotka ovat harkinnanvaraisia.

Tällaisia ovat esimerkiksi Verkkokauppa.com, automyyjät Kamux ja Wetteri, Keskon Autokauppa ja Rakentamisen ja talotekniikan kauppa, Tokmannin ja Puuilon käyttötavarapuoli sekä NoHo Partnersin ravintolat. Tokmanni ja Puuilo voisivat hyötyä halpakaupan mielikuvasta, mutta kääntöpuolena näiden yhtiöiden käyttötavarat ovat pääosin harkinnanvaraisia, mikä on näkynyt viime vuosien aikana käyttötavaran heikkona kehityksenä. Puuilon ydinvalikoima on kuitenkin rakennettu perustumaan pienempien DIY-projektien tarveperusteisiin tuotteisiin (esim. nippusiteet, naulat, kemikaalit) ja muihin melko defensiivisiin tuotekategorioihin (esim. eläinruoka).

Keskon defensiivinen päivittäistavara olisi taas selkeä voittaja, sillä perustarpeiden kuten ruoan kulutus on ei-harkinnanvaraista. Toisaalta päivittäistavaratoimialan sisällä S-ryhmä ja Lidl ovat suhteessa Keskoon paremmassa asemassa hintamielikuvassa, joka voisi vaikuttaa Keskon markkinaosuuskehitykseen negatiivisesti, kuten vuosien 2022–2023 inflaatiopiikki osoitti.

Elintarvikesektorilla korkea energian hinta nostaisi kustannuksia alkutuotannossa, pakkausmateriaaleissa ja logistiikassa, mikä painaisi kannattavuutta lyhyellä aikavälillä. Myyntihintoja voidaan yleensä korottaa muutaman kerran vuodessa, joten kustannuspaine voisi tasaantua noin 12 kuukaudessa, jos kuluttajat hyväksyvät korkeammat hinnat. Jos ostovoima ei kuitenkaan riitä hintojen läpivientiin, paine siirtyisi volyymeihin ja rasittaisi alan tuloskehitystä pidempäänkin.

Kaiken kaikkiaan EKP:n tavoitetta nopeammalla inflaatiolla olisi laaja vaikutus talouteen ja tällöin luonnollisesti moni muukin yhtiö, jota ei tässä artikkelissa ole mainittu, kärsisi. Yhtiöesimerkkien ei ole tarkoitus olla tyhjentävä lista kaikista yhtiöistä, joissa vaikutus näkyy, vaan konkretisoida lukijalle vaikutuksia esimerkkien kautta. Näiden avulla lukija pystyy itse pohtimaan vaikutuksia oman seurannan alla oleviin yhtiöihin. 

Investoinnit

Öljyn hintashokin kolmas epäsuora vaikutus tulee investointien kautta. Kun energia ja rahoitus kallistuvat samaan aikaan kun epävarmuus kasvaa, yritykset lykkäävät helposti investointipäätöksiä. Tämä on tärkeää Helsingin pörssille, koska indeksissä on paljon teollisuutta, konepajoja ja B2B-yhtiöitä, joiden kysyntä riippuu asiakkaiden investoinneista. Suomen Pankin joulukuun ennusteessa yksityisten kiinteiden investointien piti kääntyä 3,9 prosentin kasvuun vuonna 2026. Öljyshokki ei välttämättä kaada investointisykliä yksin, mutta se voi siirtää sitä myöhemmäksi juuri silloin, kun markkina odottaa elpymistä. Toisaalta pörssi on hyvinkin vientivetoinen, jolloin epävarmuus kotimarkkinalla ei vielä käännä viisaria ja Helsingin pörssin monen yhtiön lyhyen aikavälin kasvuajurina toimii Euroopan laajuinen investointisykli puolustukseen ja infraan. Kotimarkkinavetoisiin pienempiin ja keskisuuriin yhtiöihin investointien lasku osuisi kuitenkin merkittävästi.

Riski koko eurotalouden jäähtymisestä kuitenkin on myös olemassa, mikäli Iranin konflikti ja sen vaikutukset energiamarkkinoilla pitkittyvät. Esimerkiksi EKP:n mallielastisuuksissa 10 % öljynhinnan nousu voisi laskea euroalueen potentiaalista tuotantotasoa 0,2 % keskipitkällä aikavälillä. Esimerkiksi 25 % öljyn hinnan nousulla olisi tällöin karkeasti -0,5 % vaikutus tuotantoon Euroopassa.

Yhteenveto

Öljyn hinnan nousun vaikutus Helsingin pörssiin tulee käytännössä kahden eri komponentin kautta: ensin arvostuskertoimien ja vasta sen jälkeen tulosten kautta. Lyhyellä aikavälillä markkina reagoi ennen kaikkea epävarmuuden kasvuun, riskipreemion nousuun ja korko-odotusten muutoksiin, mikä painaa arvostustasoja nopeasti. Jos energian hinnan nousu jää lyhytaikaiseksi, vaikutus voi rajoittua pääosin tähän kertoimien kautta tulevaan markkinareaktioon, jolloin pörssi voi myös toipua melko ripeästi. Jos öljyn ja maakaasun hinnat sen sijaan pysyvät korkealla pidempään, vaikutus alkaa valua yritysten kustannuksiin, kuluttajien ostovoimaan, investointeihin ja lopulta myös tulosennusteisiin.

Historiallinen aineisto tukee tätä tulkintaa. Laajassa aineistossa öljyn hinnan nopea nousu ei ole ollut Helsingin pörssille yksiselitteisesti hyvä tai huono signaali, eikä pörssi ole tyypillisesti ajautunut sen jälkeen pitkäkestoiseen laskuun. Selvästi heikompi kehitys on nähty erityisesti silloin, kun kyse on ollut geopoliittisesta tarjontashokista tai kun energian hinta on säilynyt korkeana pidempään. Sijoittajan kannalta olennainen kysymys ei siis ole vain se, nouseeko öljy, vaan miksi se nousee ja kuinka pitkäkestoiseksi shokki muodostuu.

Suoria vaikutuksia Helsingin pörssin yhtiöihin on lopulta melko vähän, vaikka yksittäisille yhtiöille öljyn, raaka-aineiden ja logistiikan kallistuminen voi olla merkittävää. Indeksitasolla suurempi merkitys on epäsuorilla vaikutuksilla, jotka näkyvät inflaatiossa, koroissa, kulutuksessa ja investoinneissa ja voivat siksi heijastua laajasti lähes koko pörssiin. Jos kriisi rauhoittuu nopeasti, vaikutus jää todennäköisesti rajalliseksi ja painottuu kertoimiin, mutta jos energian hinnat pysyvät korkealla useita kvartaaleja, paine alkaa näkyä myös tuloksissa ja pörssin riskit kasvavat selvästi.