Yhdysvaltain inflaatio luuraa taas katon alla

Torstai-iltapäivällä julkaistut Yhdysvaltain inflaatioluvut syyskuulta osuivat pitkälti odotuksiin, mutta osoittivat, että hintojen nousun hidastuminen on sitkeän puoleista. Inflaatio pysytteli vuodentakaiseen nähden elokuun vauhdeissa 3,7 %:ssa ja kk-tasolla hidastui 0,4 %:iin (elokuussa 0,6 %).

Lähde: Bloomberg

Mielenkiintoisemmat, eli inflaatiota ilman ruokaa ja energiaa kuvaavat pohjahintaluvut kätkivät taakseen kuitenkin pienen asumisyllätyksen. Pohjahintojen nousu hyytyi 4,1 %:iin vuodentakaisesta (elokuussa 4,3 %) ja kuukauden takaisestakin nähtiin jo suhteellisen maltillisia lukemia (+0,3 %), mutta asumisen hinnat olivat jälleen kallistumaan päin ja nousivat 0,6 % elokuusta. Tämän taustalla oli etenkin vuokratason nousu. Asuntomarkkinaindeksien heikentymisen ja vuokraindikaattorien perusteella kehityksen ei pitäisi olla kovin pysyvää. Teollisuudessakin hinnat ovat laskeneet tuotannon pulonkaulojen hellitettyä, joten inflaatioluvut eivät anna tukea sille, että Federal Reserven pitäisi vielä kiristää rahapolitiikkaansa.

Lähde: Bloomberg

Taloudessa on koronapandemian jälkeen astuttu uudenlaiseen epävarmuuden aikaan. Inflaationkin ennustettavuus mitä luultavammin heikkenee riskitason noustua monella eri osa-alueella. Lähi-idässä konfliktin eskaloituminen voisi tarkoittaa öljyn hinnan poukkoilua ja sitä kautta inflaatioriskejä eikä sääilmiöitäkään voida talouspiireissä ohittaa olankohautuksella, kuten EKP:n El Niño-laskelmat osoittavat.

Inflaatiolukujen valossa on hyvin vaikea löytää perusteluita myöskään korkojen laskulle. Yhdysvalloissa pitkittyneen korkean inflaation jakson puolesta puhuu se, että amerikkalaiskotitalouksien taloudellinen tilanne on selvästi luultua parempi. Bloombergin lainaamien hallituksen korjattujen laskelmien mukaan yhdysvaltalaiskotitalouksilla olisi edelleen noin 1000 miljardin edestä ylimääräisiä säästöjä tilillään. Esimerkiksi JP Morgan tarkisti uusien lukujen valossa omia estimaattejaan 400 miljardista 1200 miljardiin. Tämä tarkoittaisi, että säästöjä riittäisi pitkälle ensi vuoteen ja kotitalouksilla olisi taloudellista liikkumavaraa nykyisessä korkean inflaation ja korkeiden korkojenkin ympäristössä. Tilastojen mukaan säästöt eivät ole kuitenkaan tasaisesti jakautuneet, vaan suurin osa niistä lepää rikkaimman 10 %:n pankkitilillä. Vaikka kulutusmahdollisuudet ovat kasvaneet rajatulla joukolla, uutinen on positiivinen ja osaltaan lisää talouden pehmeän laskun todennäköisyyttä.