Keskuspankit ja valtiot siirtyivät hätätilaan, nyt testataan luottamusta

Keskuspankit ja valtiot USA:ssa ja Euroopassa siirtyivät viikonloppuna virallisesti hätätilaan, mistä kertoivat järeät toimet maiden sisällä (rajojen sulkemiset, rajoitukset liikkumisessa, kehotus pysyä kotioloissa ja julkisten palvelujen sulkemiset useissa maissa). Myös keskuspankit reagoivat rajuin toimin, sillä myöhään eilen USA:n keskuspankki Federal Reserve laski ohjauskorkonsa 0-0,25 %:iin ja kertoi aloittavansa uudelleen aggressiivisen elvytysohjelman 700 miljardin dollarin velkakirjaostoin. Lisäksi se laskee pankkien reservivaatimukset väliaikaisesti nollaan ja sopi muiden suurten keskuspankkien (mm. Englannin ja Japanin keskuspankit, EKP) kanssa dollareiden vaihtosopimuksista likviditeettiä turvatakseen. Toimet ovat hyvin samankaltaisia kuin finanssikriisissä, ja niiden laajuus sekä ajoitus kertovat poikkeuksellisen pahasta tilanteesta markkinalla. Federal Reserven korkokokous olisi ollut keskiviikkona, joten päätösten aikaistaminen viikonloppuun kertoo siitä, kuinka reaktiot koronaviruksen etenemiseen ovat päivistä kiinni.

Äkkipysähdys taloudessa

Erityisesti epävarmuutta luo talouden uumoillun äkkipysähdyksen rajuus. Tuoreet Kiinassa julkaistut talousluvut aamulta näyttävät rumia laskuja aktiviteetissa (investoinnit -24,5 %, teollisuustuotanto -13,5 %, vähittäismyynti -20,5 % vuodentakaisesta helmikuussa). Pelkona on, että länsimaissa nähdään samankaltaisia vaikutuksia varsinkin, kun täälläkin on jouduttu tekemään useita rajoitustoimia ja kysynnän laskun vaikutuksista on jo kerrottu yritystasolla. Todennäköistä on, että euromaat ovat taantumassa Q1-Q2:n aikana ja Goldman Sachs ennustaa USA:n BKT:n supistuvan 5 % Q2:lla. Nyt kysymys on vain siitä, kuinka syvä ja leveä kuoppa on. Perusskenaarioissa toipuminen alkaisi toisella vuosipuoliskolla, mutta sen kulmakerrointa on vielä turhan aikaista uumoilla, varsinkaan kun ei ole merkkejä virustartuntojen huipuista Euroopassa saati USA:ssa.

Europolitiikassa ollaan vihdoin samassa veneessä

Myös eri maiden hallitukset ovat sitoutuneet lisäämään julkisia menoja ja tukemaan koronaviruksesta kärsiviä yrityksiä ja positiivinen signaali on, että esimerkiksi Saksa on vihdoin luopumassa tasapainotetun budjetin politiikastaan ja kertoi perjantaina ottavansa elvytystyökalut esiin viruksen vastaisessa taistossa. Myös USA:n presidentti Donald Trump kertoi pitävänsä G7-maiden välisen hätäkokouksen puhelimitse maanantaina. Uutistietojen mukaan G7-maiden yhteisen elvytyspaketin varaan ei kannata liikaa nojata, sillä mm. Saksassa ei ole katsottu hyvällä USA:n päätöstä sulkea rajat eurooppalaisilta. Sen sijaan euromaiden koordinoituja toimia (tai ainakin lupauksia niistä) voidaan nähdä alkuviikolla, sillä jäsenmaiden valtiovarainministerit kokoustavat tänään. Pieni positiivinen merkki tilanteessa on se, että koronavirus on kaikkien yhteinen ongelma ja esimerkiksi velkaantunut Italia saa nyt synninpäästön muilta euromailta, kun elvytys menee julkisen talouden budjettirajoitteiden edelle. Eri maat ja eri puolueet tunnistavat ongelman laajuuden, ja tuskin kukaan vastustaa tässä vaiheessa menoelvytystä, jolloin päätöksiä on myös helpompi vielä läpi. Saksan elvytyspuheet toivat pientä toivoa virushuolten keskelle, sillä Euroopan osakeindeksit ja Saksan pitkät korot olivat perjantaina nousussa.

Osakkeet laskussa toimista huolimatta

Talouspoliittisia toimia tarvitaan, sillä kuten kerroimme perjantain makrovideolla, keskuspankit eivät yksin ratkaise kriisiä eikä niiden turvaverkko yksin välttämättä kestä viruksen aiheuttamaa sokkia taloudelle. Vaikka viikonlopun aikana tehdyt rahapoliittiset kriisitoimet olivat todella rajuja, osakemarkkina ei Aasiassa merkittävästi elpynyt aamulla ja USA:n indeksifutuurit laskivat heti futuurikaupankäynnin alettua rajatasoille (-4,8 %). Reaktio kertoo siitä, että luottamus keskuspankkien kaikkivoipaisuuteen alkaa olla koetuksella tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ja tukea täytyy hakea muualta, kuten talouspolitiikasta.