Pelle Pelottomat talouskasvun takana – Tuottavuus rautalangasta vääntäen
Kuten moni muu, olin lapsena ankkalinnalaisten suuri ystävä. Roope-setä oli suosikkini, mutta yhdeksi kaupungin mielenkiintoisimmista hahmoista nousi Pelle Peloton, joka asetti mietintämyssyn päähänsä ja keksi silmänräpäyksessä mitä vain ajatuslaatikoista aikakoneeseen ja rahapuuhun. Tosielämän Pelle Pelottomat, uusien teknologioiden luojat, ovat pitkän aikavälin talouskasvun tärkeä ja tätä nykyä myös lähes ainoa lähde, mikäli ennusteisiin on uskominen. Tässä tekstissä väännetään kansantaloudelle erittäin tärkeää ja makrokatsauksissakin usein esiin tullutta tuottavuuden käsitettä rautalangasta.
Höyryvoima, sähkö, polttomoottorit, tietokoneet. Siinä joitain esimerkkejä keksinnöistä, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että olemme saaneet nauttia nopean talouskasvun vuosikymmenistä. Nämä keksinnöt ovat yleiskäyttöisiä teknologioita: tuotteita, jotka ovat helpottaneet yritysten ja kotitalouksien elämää ja joiden avulla samalla määrällä työtunteja on saatu tuotettua suurempi määrä arvonlisää talouteen. Keksinnöt ovat siis kasvattaneet tuottavuutta, eli sitä, kuinka samalla määrällä panoksia pystytään saamaan aikaan suurempi määrä tuotoksia. Esimerkiksi työn tuottavuutta kuvataan useimmiten työtuntien ja BKT:n suhteella. Mikäli samalla määrällä työtunteja saadaan aikaan suurempi määrä talouden arvonlisää eli talouskasvua, tuottavuus kasvaa.
Tuottavuutta talouskasvun lähteenä voi tarkastella yksinkertaisimmillaan tuotantofunktion avulla. Se kuvaa kansantalouden kokonaistuotantoa tuotannontekijöiden (työvoima, pääoma) ja tuottavuuden funktiona. Näitä kahta erottaa yksi olennainen ominaisuus, nimittäin tuotannontekijät eivät voi kasvaa ”rajattomasti”, mutta tuottavuus voi. Pääomalla on aleneva rajatuottavuus ja työvoimankin määrän ennustetaan globaalisti alenevan tulevina vuosikymmeninä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen julkaisemassa väestöennusteessa Suomen työikäisen väestön osuuden odotetaan laskevan 55 %:iin vuoteen 2070 mennessä, kun taas eläkeikäisen väestön osuus nousee rajusti (ks. kuvio alla). Jotta talouskasvua saataisiin aikaan, pitäisi siis löytää mahdollisimman tehokkaat ratkaisut tuotannontekijöiden käytölle, ja siihen ainoana ratkaisuna on tuottavuuden kasvu.
Lähde: Tilastokeskus
Tuottavuuskasvun vuosikymmenet takana?
Tuottavuuskehitys on ollut viime vuosikymmeninä hidastumaan päin, ja erityisen suurta hidastumista tuottavuudessa on nähty viimeisen 10 vuoden aikana (ks. kuviot alla). On hyvin vaikea tunnistaa yhtä selkeää syytä tuottavuuden kasvun hidastumiselle. Yhtenä tekijänä lienee se, että vaikka pienempiä ja tärkeitä innovaatioita taloudessa on tehty, sähköä ei kuitenkaan keksitty uudelleen, eli suuria mullistuksia ei ole nähty. Lisäksi talous on palveluvaltaistunut, mikä tuo tuottavuusloikat vaikeammiksi verrattuna teollisuuden valmistukseen. Myös nollakorkoympäristön on tutkittu heikentäneen tuottavuuskehitystä. Zombie-firmojen kasvuun Euroopassa on kiinnittänyt huomiota OECD kattavassa raportissaan, jossa yhtenä edellytyksenä tuottavuuden kasvun parantumiselle on yrityslainamarkkinan eriyttäminen heikoilta pankeilta kohti markkinaehtoista hinnoittelua, eli pois nollakorkoympäristöstä.
Suomen osalta on vielä syytä nostaa heikon kasvun vuosien syyksi yleisesti matala korkean tuottavuuden yritysten määrä suhteessa heikon tuottavuuden yrityksiin sekä talouden rakennemuutos, jotka Suomen pankin artikkelissa mainitaan. Siinä nostetaan esiin ICT-teollisuuden (sähkötekninen teollisuus, mm. matkapuhelinvalmistus) painoarvon laskun tuomat vaikutukset. Yksistään ICT-teollisuus tuotti vuosina 1999–2007 keskimäärin puolet koko talouden vuotuisesta tuottavuuskasvusta ja toimialan sisäinen tuottavuuden kasvu oli 15,6 %. Sen sijaan vuodesta 2008 eteenpäin ICT-toimiala on hidastanut merkittävästi koko talouden tuottavuuskasvua ja sen oma tuottavuuskasvu tippui negatiiviseksi (-3,3 %) 2008-2011.
Lähde: Tilastokeskus
Mitä Suomen tuottavuusennusteet sanovat?
Tuottavuusennusteissa on näkyvissä hyvin samansuuntaista eli hidasta kehitystä myös tuleville vuosille. Suomen tuottavuuskehitystä pidemmällä aikavälillä on mallinnettu mm. Etlassa. Siinä perusennuste tuottavuuden vuosittaiselle kasvulle 2019-2029 on 1,1 % ja BKT:n kasvulle 1,2 %, eli kasvu olisi lähes yksinomaan tuottavuuden kasvun varassa. Ennuste on vuodelta 2019, ja jo tuolloin sitä tarkistettiin alaspäin, koska tuottavuuskehitys oli negatiivista 2018. Työn tuottavuus ei juurikaan kasvanut Tilastokeskuksen mukaan myöskään vuonna 2019 (kasvu +0,1 %), joten siitäkään ei saada tukea pitkän aikavälin ennusteen nostoon. Tuottavuuden hidasta kasvua perustellaan Etlassa sekulaarisella stagnaatiolla, jota aiheuttaa mm. väestön ikääntyminen. Sen mukaan kotitaloudet ja yritykset säästävät kulutuksen sijaan, mikä laskee investointeja ja tasapainokorkoja. Tämä johtaa hiljalleen hidastuvaan tuottavuuskehitykseen, joka siis näissä laskelmissa olisi prosentin luokkaa tuleville vuosille.
Etlassa on mallinnettu BKT:n tuottavuuden kasvua myös seuraavalle vuosikymmenelle, eli vuosille 2029-2039. Siinä perustarina ei muutu, sillä talouskasvu lepäisi jälleen tuottavuuden varassa väestörakenteen muutoksen vuoksi. Skenaarioita on kaksi: pessimistisessä kasvu jäisi vuosikymmeneksi nollaan ja optimistisessa kiihtyisi 2,0 %:iin. Pessimistisessä skenaariossa tuottavuuden hidastuminen jäisi pysyväksi ilmiöksi, jossa ikääntyminen, koulutukseen osallistumisen kasvun hidastuminen, tutkimustyötä tekevien laskeva rajatuottavuus ja lääkeinnovaatioiden laskevat rajahyödyt näivettäisivät tuottavuuden kasvun nollaan. Optimistisessa skenaariossa tuottavuuden kasvussa koettaisiin takavuosiin nähden kultainen vuosikymmen, jossa kasvu nopeutuisi automatisaation, robotisaation ja tekoälyn kehityksen ansiosta. Olettamus perustuu etenkin siihen, että työtehtäviä pystyttäisiin suorittamaan selvästi nopeammin kuin ennen, eli uusista teknologioista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty irti.
Kuten yleensä, tuottavuusennusteissakin on eroja. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkijat povaavat tuottavuuden kasvun yltävän 1,7-1,8 %:iin 2020-2039 (lähde täällä) ja Palkansaajien Tutkimuslaitoksenkin tuottavuusennuste nojaa enemmän positiiviseen skenaarioon povaten 1,3-1,8 %:n tuottavuuskasvua (lähde täällä). Näiden ennusteiden toteutuessa Suomen tuottavuuskasvu ylittäisi jopa USA:n, jossa saman aikavälin keskimääräiseksi kasvuksi ennustetaan 1,5 %:a.
On selvää, että koska horisontti on lähes kahden vuosikymmenen päässä, kaikkiin ennusteisiin liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Niistä voi kuitenkin hakea suuntaviivoja pitkän aikavälin odotuksille.
Keitä ovat pörssin Pelle Pelottomat?
Luonnollisesti toiveena olisi, että globaalisti ja koto-Suomessakin onnistuttaisiin kasvattamaan talouden kakkua tuottavuuden keinoin, ja siihen tarvitaan nykytalouden Pelle Pelottomia. He ovat visionäärejä ja innovaattoreita, jotka luovat uusia teknologioita ja ratkaisevat ihmiskunnan suuria ongelmia vähenevien resurssien (esim. ympäristö, luonnonvarat) ehdoin ja niitä säästäen.
Kysyin kollegoiltani, keitä ovat heidän mielestään pörssin Pelle Pelottomat. Ei liene yllätys, että ensimmäisenä mainittiin sähköautovalmistaja Tesla ja sen henkilöitymä Elon Musk, joka on globaalistikin tunnettu visionääri. Facebookin tai Alphabetin kaltaiset jätit ovat tuoneet tiedon ja kontaktit kaikkien saataville. Lisäksi esiin nostettiin vahvana muut digitalisaation tuomat hyödyt, joita mm. it-palvelusektori ratkoo teknologia-alustoja rakentamalla ja ratkaisujen skaalautuvuudella. Erikseen teknologiasektorilta mainittiin Qt, jonka ratkaisut vähentävät ohjelmoinnin vaatimaa työtä, sekä Nokia, jonka rakentama infra mahdollistaa nopeat tietoliikenneyhteydet. Elektroniikkavalmistukseen keskittyneet Incap ja Scanfil tarjoavat pienille teknologiayrityksille mm. elektroniikkatuotteiden tehokkaan valmistuksen sekä suunnittelupalvelut, mikä tehostaa pääoman käyttöä. Terveystalo on kehittänyt digityökaluja terveydenhuollon ammattilaisten työajan tehokkaaksi kohdentumiseksi, ja Pihlajalinna on luonut mm. kuntien kanssa perustettujen yhteisyritysten kanssa uusia toimintamalleja, joiden avulla kustannuksia on saatu painettua ja hoitoonpääsyä parannettua. Neste innovoi uusiutuvia polttoaineita, ja finanssisektorilla on tärkeä rooli pääomien tehokkaassa allokoinnissa.
Edellinen lista ei suinkaan ole kaiken kattava, sillä tuottavuushyötyjä on löydettävissä kaikilta toimialoilta. Nostot kertovat, että innovaatioita on tungettu pörssiin ja hyvä niin. Toivottavasti sama tahti jatkuu, jotta tuottavuusennusteitakin voidaan alkaa korjata ylöspäin.