Saksan suunnittelemaa energiapakettia toppuutellaan inflaatiovaaran vuoksi

Saksan viime viikolla julkistama tukipaketti, jossa maa ottaa lisävelkaa 200 miljardia euroa tukeakseen kotitalouksia ja yrityksiä energiakriisissä ja tasatakseen hintapiikkejä, on saanut kritiikkiä osakseen muiden euromaiden ja myös EKP:n osalta. Ajankohta paketin julkaisulle oli poliittisesti herkkä, sillä samoihin aikoihin Isossa-Britanniassa keskuspankki joutui aloittamaan velkakirjaostot estääkseen maassa laajemman rahoituskriisin, jonka osin laukaisi hallituksen laajat suunnitelmat julkisten menojen lisäämiseksi. Pelkona on, että samankaltaisia häiriöitä voitaisiin nähdä myös euroalueella, jossa velkakirjakorot ovat nousseet ja rahoitusolot kiristyneet nopeasti.

Saksan liittokansleri Olaf Scholzin mukaan paketin tarkoituksena on avata suuri suojaava sateenvarjo Saksan ylle. Samalla uhkana kuitenkin on, että tästä sateenvarjosta valuvatkin sähkökriisin sateet muiden euromaiden päälle, mikäli suunnitelmalla epäonnistutaan laskemaan energian kulutusta ja tätä kautta tasapainottamaan eurooppalaisen sähkön hintaa. Muissa jäsenmaissa Saksan menonlisäyksiä kohtaan närää aiheuttaa varmasti sekin, että Saksa on velkakirjamarkkinalla turvasatama ja sen korkotaso on energiakriisin uhatessakin pysytellyt matalana, joten talouspolitiikan liikkumavara on suurempi kuin monilla muilla mailla.

Lähde: Bloomberg

Energiankulutus pysytellyt korkeana

Toistaiseksi Saksan energiankulutus on pysynyt lämpötilan laskettua liiankin korkeana, sillä Bundesnetzagentur ilmoitti viime torstaina Bloombergin uutisoimana Saksan kaasun kulutuksen oltua edellisen viikon aikana 14,5 % vuosien 2018-2021 keskiarvoa korkeammalla. Vaikka aikajänne mittauksissa on lyhyt, kertovat luvut haastavasta tilanteesta energiakulutuksen vähennysten suhteen. Bundesnetzagenturin mukaan aikakin 20 %:n säästöt tarvittaisiin, jotta energiaa riittäisi ensi talveksi. Teollisuuden käyttö laski viidenneksen elokuussa ja sen kulutus oli alle keskiarvon kyseisellä viikon ajanjaksollakin, joten kotitaloudet eivät ole onnistuneet energiatalkoissa.

Hintaspiraali olisi pahin vaihtoehto

Suurin politiikkavirhe koko Euroopan energiamarkkinan kannalta olisi, jos valtion tukitoimet johtaisivat samalla kulutuksen kasvuun, jolla on puolestaan hintoja nostava vaikutus. Osassa euromaista kaivattaisiinkin nyt koordinoitua talouspolitiikkaa, ja malttia halutaan myös EKP:n taholta. Keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde totesi Bloombergin mukaan viime viikolla ennen Saksan talouspaketin julkaisua, että talouspoliittisen tuen pitäisi kohdistua lähinnä taloudellisesti haavoittuvaisimpiin kotitalouksiin, ja vain viidennes jo julkaistuista toimista toteuttaa tämä ehdon. Toisin sanoen Euroopan energiatuet voivat osoittautua liian laajoiksi ja aiheuttaa näin inflaatiovaaran, mikä edelleen vaikeuttaisi EKP:n pyrkimyksiä saada hintavakaus palautettua.

Koronakriisissä talouspoliittiselle elvytykselle oli täysi tuki, mutta korkean ja energiavetoisen inflaation puristuksessa tilanne on toinen. Talouspoliittinen tuki yhdistettynä keskuspankkien kiristykseen energiansaannin pysyessä kortilla muuttaisi talousympäristöä ja johtaisi pysyvämmin korkeampaan korkotasoon Euroopassa.