Onko demografia Suomen talouden tuntematon jarru?
Summary
- Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvun hidastuvan, ja syynä voi olla väestörakenteen muutokset, jotka vaikuttavat negatiivisesti talouteen.
- Suomen talousongelmat liittyvät osittain Euroopan jyrkimpään ikääntymiseen, mikä heikentää tuottavuutta ja lisää julkista velkaantumista.
- Ikääntymisen vaikutukset ovat merkittäviä: vuosina 2010-2019 BKT/asukas oli 16–28 % matalampi ja velkasuhde kasvoi 26–28 prosenttiyksikköä ilman nopeaa ikääntymistä.
- Ikääntymisen negatiiviset vaikutukset lieventyvät hitaasti, mutta jatkuvat vielä 2020-luvulla, ja helpottavat vasta 2030-luvulla.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Valtiovarainministeriö valmistautuu taas Suomen talouskasvuennusteiden laskuun, syynä tuntematon jarru. Tämä jarru voi löytyä lähempää kuin luulemmekaan, nimittäin syvältä väestön rakenteista.
Bruttokansantuote kiintein hinnoin, 2010=100
Lähde: LSEG
Suomi: Talouskasvu, %
Lähde: LSEG
Sijoitusmessuilla moni kävijä ilmaisi huolensa Suomen talouden tilasta. Moni kysyi, miksi olemme jääneet niin paljon jälkeen muusta eurotaloudesta. Syitä voi hakea niin asuntohintojen laskun aiheuttamasta varallisuusvaikutuksesta, syklisyydestä kuin työttömyysuhan aiheuttamasta kolhusta kuluttajaluottamukseen. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander kertoi viime viikolla HS:n haastattelussa, että ministeriö saattaa joutua alentamaan Suomen kuluvan vuoden talouskasvuennustettaan. ” Euroalueella ennusteita on tarkistettu ylöspäin, mutta Suomessa alaspäin. Suomen taloudessa on jokin jarru, joka hidastaa talouden elpymistä ja horjuttaa uskoa tulevaisuuteen”, Spolander totesi.
Tämä jarru saattaa hyvinkin olla jo makrokatsauksen lukijalle ennestään tuttu, nimittäin väestörakenteemme, joka on alkanut vaikuttaa negatiivisesti aikaisemmin kuin monessa muussa taloudessa. Huono uutinen on se, että koska muutos on syvällä talouden rakenteissa eikä syklinen, sille ei oikein voi mitään. Hyvänä uutisena mainittakoon, että parempaan päin ollaan menossa.
Olemme keskellä demografiatornadoa
Suomalaisten oletuksena on pitkälti ollut, että väestön ikääntymisen suurimmat taloudelliset vaikutukset olisivat vasta edessä. Olemme kuitenkin täällä Pohjolassa keskellä demografiatornadoa jo nyt. Tämä käy ilmi sekä tuoreesta Mauri Kotamäen ja Jonne Lehtimäen tutkimuspaperista että EVAn alkuvuonna julkaistusta tutkimuksesta Vanhusvalta, joissa kummassakin keskityttiin ikääntymisen taloudellisten vaikutusten mallintamiseen Suomessa. Se antaa poikkeuksellisen mahdollisuuden kotimaan kehityksen tarkasteluun suurmaiden sijaan. Tutkimusten tulokset ovat hätkähdyttäviä, ja niistä keskeiset johtopäätökset on poimittu seuraavaan:
1) Suomen talousongelmat selittyvät osittain Euroopan jyrkimmällä ikääntymisellä. Tämä vaikuttaa mm. tuottavuuteen työvoiman siirtyessä matalamman tuottavuuden palveluiden piiriin, sekä julkiseen velkaantumiseen, josta yhä suurempi osa kuluu ikääntymisen kustannuksiin.
2) Suomessa asukasta kohti laskettu bruttokansantuote vuonna 2019 on ollut 16–28 prosenttia matalampi verrattuna tilanteeseen, jossa nopeaa ikääntymistä ei olisi tapahtunut (tarkastelujaksona vuodet 2010-2019).
3) Ikääntymisen tuottavuutta pienentävä vaikutus oli 8–14 prosenttia ja velkasuhdetta kasvattava vaikutus 26–28 prosenttiyksikköä vuosina 2010-2019.
4) Suomen talouden ikääntymiseen kytkeytyvät ongelmat lieventyvät tulevaisuudessa, mutta hitaasti. Nopean ikääntymisen aikakausi jatkuu Suomessa vielä tämän vuosikymmenen ajan (2020-2029), ja se vaikuttaa negatiivisesti niin BKT/asukas-suhteeseen (-12,8 %) kuin tuottavuuteenkin (-7,6 %). Tilanne helpottaa ensi vuosikymmenellä (2030-2039), jolloin BKT/asukas-kasvu olisi “enää” -3,8 % ja tuottavuusvaikutus -2,3 %. Myös vaikutus julkiseen velkaantumiseen pienenisi tutkimuksen mukaan.
Tulokset kertovat omaa tarinaansa siitä, että pienen avotalouden kaltaiselle Suomelle demografialla voi olla vielä suurempi vaikutus kuin suurmaihin. Lisäksi jo nähdylle tuottavuuden heikkenemiselle on annettu monia selityksiä aina talouden rakennemuutoksesta valuuttaunioniin, mutta ikääntyminen tarjoaa sekin hyvin katu-uskottavia vastauksia.
