Suomen talouskasvu: ”Joka päivä ja joka ikinen yö sinua ajattelen”
Summary
- Suomen työttömyysaste nousi lokakuussa 9,6 %:iin, mikä on 1,5 %-yksikköä korkeampi kuin vuosi sitten, ja ero euroalueen keskiarvoon kasvoi.
- Suomen talous supistui Q3:lla 0,9 % vuodentakaiseen nähden, kun euroalueella keskimääräinen kasvu oli 1,3 %.
- Inflaatio on Suomessa maltillista, mikä tukee kuluttajien ostovoimaa ja tuo vakautta talouteen.
- Ensi vuoden talouskasvuennusteet odottavat parannusta, mikä edellyttää kotimaisen kysynnän elpymistä ja ulkoista vetoapua.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Suomen talouskasvussa jumituttiin kuluvana vuonna haaveilutilaan. Kuitenkin työllisyystilanne jatkoi heikentymistään lokakuussakin. Odottavan aika on pitkä talousoptimismissa ja Eppu Normaalin kappaleessa, mutta osa indikaattoreista osoittaa suunnan olevan parempaan päin.
Tilastokeskuksen julkaisemat tuoreet työllisyysluvut olivat melko karua luettavaa. Suomen työttömyysasteen trendi nousi lokakuussa 9,6 %:iin ollen 1,5 %-yksikköä korkeammalla kuin vuosi sitten. Samalla ero euroalueen keskiarvoon repesi entistä suuremmaksi heijastellen polarisaatiota euroalueen sisällä. Suomi olikin Q3:lla ainoa euromaa, jossa talous supistui vuodentakaiseen nähden (-0,9 %), kun keskimäärin kasvua mitattiin alueella 1,3 %.
Työttömyysaste Suomessa ja euroalueella, %
Lähde: LSEG
Suomen talous kaipaisi nyt kipeästi luottamusta tulevaan, ja siksi yksityisen kysynnän edelleen vaimeaa tilannetta on helppo selittää työttömyysluvuilla. Luku heijastuu myös työllisten tunnelmiin: Tilastokeskuksen tuoreimmassa kuluttajaluottamuskyselyssä lokakuulta 4 % työllisistä uskoi työttömyyden riskin vähentyneen omalla kohdallaan, mutta 30 % puolestaan arvioi riskin kohonneen. Hyvä asia on, että 35 % vastaajista koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi. Lähes kolmasosan kokemus työttömyyden uhan kasvusta on kuitenkin suhteellisen suuri, ja toppuuttelee samalla kulutussuunnitelmia, vaikka kuluttajaluottamus on yleisesti noussut pohjamudistaan.
Suomi: Kuluttajaluottamus
Lähde: LSEG
Jotta tämä makrokatsaus ei aivan surkisteluksi menisi, on syytä nostaa esiin pari aikaisemminkin mainittua potentiaalista kasvun lähdettä taloudesta. Ensinnäkin täytyy muistaa, että työttömyys on jälkisyklinen mittari ja se on tyypillisesti viimeisiä toipujia talousluvuissa. VTV:n julkaisemassa suhdannetilan lämpökartassa on jo kuitenkin hieman lämpimämpiä värejä nähtävissä mm. vähittäiskaupan luottamuksen osalta, ja 11 eri talousindikaattoria yhdistävä indeksi on noussut pohjiltaan (ks. kuvio).
Suhdannetilan lämpökartan yhdistelmäindikaattori
Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto
Toisena positiivisena seikkana on, että inflaatio ei vaivaa enää Suomea. Kuluttajan ostovoiman kasvu perustuu paitsi nousseeseen nimellispalkkatasoon, myös hintatason maltilliseen nousuun. Suomen inflaatio on ollut euroalueen hitaimpien joukossa, käy ilmi Eurostatin tilastosta. Näkyvyys hintakehitykseen koronapandemian yllätysten jälkeen tuo vakautta talouteen.
Inflaation vuosimuutos, %
Lähde: LSEG
Suomen talouskasvuennusteet ensi vuodelle odottavat selkeää parannusta tämän vuoden kehitykseen. Tämä vaatii paitsi kotikutoisen kysynnän piristymistä, myös vetoapua ulkopuolelta.
Ennusteet BKT:n volyymin vuosimuutoksesta, %
Lähde: talousennusteet.fi
