Inderes’ Disclaimer can be found here. Detailed information about each share actively monitored by Inderes is available on the company-specific pages on Inderes’ website. © Inderes Oyj. All rights reserved.
Read transcripts of webcasts and audiocasts
Read transcripts of webcasts and audiocasts
Disclaimer: This is a machine-generated transcript and may contain inaccuracies.
Oikein hyvää aamupäivää kaikille ja tervetuloa tähän meidän webcastiimme. Olen Pekka Horo, Reaktorin toimitusjohtaja, ja kanssani täällä on tänään Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Reaktorin uutena talous- ja rahoitusjohtajana. Tänään kanssani on Antti Akkanen, joka aloitti lokakuussa Reaktorin uutena talous- ja rahoitusjohtajana. Käymme seuraavan noin puolituntisen aikana läpi Reaktorin osavuosikatsauksen tammi-syyskuun ajalta ja erityisesti Q3:n osalta. Meillä liiketoiminta pohjautuu kolmeen toisiaan tukevaan osa-alueeseen eli teknologiaratkaisuliiketoimintaan, tuttavallisemmin konsultointiin, ohjelmistotuoteliiketoimintaan ja Reaktor-ekosysteemiliiketoimintaan. Kerron kohta tarkemmin kaikista näistä erikseen, mutta hienoa on se, että kolmannella vuosineljänneksellä liiketoimintamme kehittyi hyvin strategian mukaisesti kaikilla näillä kolmella osa-alueella. Kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi orgaanisesti 2,8 prosenttia ja operatiivinen kannattavuus pysyi sekin hyvällä tasolla. Oikaistu liikevoitto oli 11,3 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että muuttuvassa markkinatilanteessa pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja olemme pystyneet edistämään strategiamme toteutusta hyvin. Vielä sitten tuonnempana lisää luvuista ja taloudellisista näkökulmista. Teknologiaratkaisuliiketoiminnassa toimintamme edistyy hyvin globaalisti, ja palvelemme asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti erilaisten digitaalisten ratkaisujen ja sovellusten kehittämisessä. Meillä on asiakkaita kahdessa eri liiketoimintayksikössä, jotka pohjautuvat toimialoihin, erityisesti tekoälyyn liittyen. Meillä toiminta kehittyy hyvin positiivisesti. Rakensimme monien asiakkaiden kanssa ratkaisuja, jotka joko kasvattivat asiakkaiden nykyistä liiketoimintaa tai loivat uusia liiketoimintoja. Jatkuvasti olemme pystyneet kehittämään niitä toimintoja, joissa tekoäly näkyy laajempina kokonaisuuksina. Esimerkkinä voisi mainita yhden Euroopan ensimmäisistä agenttisen kaupankäynnin alustoista, joka mahdollistaa miljoonien tuotteiden ja tuhansien eri verkkokauppojen yhdistämisen yhdeksi ostopoluksi ja luo perustan kansainvälisesti skaalautuvalle tekoälypohjaiselle kaupankäynnin infrastruktuurille. Kehitämme jatkuvasti myös toimialakohtaista tarjoamaamme, ja tästä hyvä esimerkki ovat lennonaikaiset viihdejärjestelmät, joita Aero-liiketoimintayksikkömme rakentaa lentoyhtiöille. Kolmannen vuosineljänneksen aikana Aero sai jälleen uuden kansainvälisen viihdejärjestelmäasiakkaan, ja vastaavia projekteja on käynnissä useiden lentoyhtiöiden kanssa. Sitten hieman ohjelmistotuoteliiketoiminnasta. Ohjelmistotuoteliiketoiminta eroaa teknologiaratkaisuliiketoiminnasta siten, että tuotekehitys- ja myyntisyklit ovat tyypillisesti paljon pidempiä. Pisimmällä tässä ohjelmistoliiketoiminnassa olemme Defence & Security -liiketoimintayksikössä, jolla on tällä hetkellä ohjelmistotuoteasiakkaita neljässä eri Nato-maassa. Kuten olemme aiemmin kertoneet, emme odota merkittävää lisenssiliikevaihdon kasvua vuoden lopun osalta. Keskipitkällä aikavälillä uskomme edelleen liiketoiminnan kehittyvän hyvin meidän tavoitteidemme mukaisesti. Olemme myös vahvistaneet Defence ja Security -puolella osaamistamme ja olemme nimittäneet entisen ilmavoimien komentajan Kim Jäämeren turvallisuus- ja puolustusalan neuvonantajaksemme. Tavoitteenamme on selkeästi laajentaa ohjelmistotuoteliiketoimintaa myös muille toimialoille. Meillä on kahdeksan eri toimialoihin keskittynyttä liiketoimintayksikköä, jotka keskittyvät ohjelmistotuoteliiketoimintaan. Liiketoiminnan kehitys etenee tällä hetkellä erityisesti Aero-, Health- ja Industrial-liiketoimintayksiköissä Defence & Securityn lisäksi. Reaktor-ekosysteemi laajentaa tarjoamaamme alueille, jotka täydentävät ydinosaamistamme. Ekosysteemit tuottavat arvoa portfolioyhtiöiden kasvun, irtautumisten, uudelleenjärjestelyjen ja osinkojen kautta. Se tukee myös suoraan liiketoimintaamme, sillä valtaosa alihankintatyöstä, jota tarvitsemme projekteissa, tulee ekosysteemiyhtiöiden kautta. Yhteensä näitä ekosysteemiin kuuluvia yhtiöitä oli noin 45 kappaletta. Reaktor Ecosystem. Liiketoiminta. Vuosineljännes oli oikein positiivinen. Tämän vuosineljänneksen aikana perustimme kaksi uutta yhtiötä. Perustimme ensimmäisen yhtiömme Hollantiin. Kerroimme keväällä, että olemme perustaneet ekosysteemihubin Hollantiin, ja nyt GAIA Technology Systems on ensimmäinen yritys, joka perustettiin Alankomaihin. Meillä on nyt kaksi ekosysteemihubia, jotka itsessään vahvasti laajentavat liiketoimintaamme sekä kansainvälisyyttämme ja tukevat ydinliiketoimintaamme. Gaian lisäksi Q3:n aikana perustimme myös toisen uuden ekosysteemiyhtiön, jonka nimi on Accede. Kuten tiedetään, tekoäly vaikuttaa vahvasti tekemiseemme ja liiketoimintaamme kaikilla toimialoilla. Me haluamme olla johtava toimija toimialallamme, joka hyödyntää tekoälyä, ja kolmannella vuosineljänneksellä painopisteemme oli tekoälyn viemisessä entistä vahvemmin tiimien työtapoihin niin sisäisesti; näemme, että ihmisten harkinta, yhteistyö ja luottamus ovat edelleen hyvän työn ytimessä, eikä tekoäly muuta tai korvaa sitä. Meillä aloitti myös lukuisia uusia reaktorilaisia ja haemme jatkuvasti uusia osaajia meidän konsultointi-, teknologia- ja tekoälyprojekteihin sekä eri toimialojen asiantuntijoita. Tekoälystä ehkä vielä lisää: jos katsotaan toimialaympäristöämme, geopoliittinen epävarmuus jatkuu, mutta samaan aikaan huomasimme hieman paranevia kasvunäkymiä Suomessa. Euroopan maat jatkavat edelleen panostuksia puolustuskyvyn ja digitaalisen suvereniteetin vahvistamiseen, ja tämä lisää Reaktorin ratkaisujen kysyntää erityisesti säännellyillä toimialoilla. Tekoäly muuttaa IT-palvelumarkkinaa nopeasti. Asiakkaiden tarpeet siirtyvät entistä vahvemmin perinteisestä toteutuskapasiteetista tekoälyn käyttöönottoon ja sen edellyttämiin organisaatiomuutoksiin. Asiakkaat odottavat kumppaneiltaan yhä selkeämpää sitoutumista mittaviin liiketoimintatuloksiin. Inderesin mukaan Suomen IT-palvelumarkkina on jakautunut selvästi menestyjiin ja heikommin pärjääviin, ja hintakilpailu jatkuu kovana erityisesti julkisella sektorilla. Erikoistumisesta, tuotteistamisesta ja vahvoista asiakassuhteista on tulossa yhä keskeisimpiä kilpailuetuja. Kokonaisuutena nämä olosuhteet ovat linjassa Reaktorin asemoinnin kanssa todella hyvin. Olemme jo pitkään investoineet tekoälyvetoisiin teknologiaratkaisuihin, skaalautuvaan tuoteportfolioon sekä NATO-yhteensopivaan puolustus- ja turvallisuustarjoamaan. Samalla kansainvälinen läsnäolomme tarjoaa mahdollisuudet kasvuun Suomen markkinoiden ulkopuolella. Muina kasvuajureina näemme lisäksi ylläpitopalveluiden toiminnan laajenemisen niin, että voimme tarjota kokonaisvaltaisia elinkaaripalveluja asiakkaillemme. Lisäksi venture-liiketoiminta sekä strategiset yritysostot ja kumppanuudet tukevat kasvumahdollisuuksia. Näiden eri ajureiden avulla. Näemme, että strategia on vahva ja pystymme kehittymään monimuotoiseksi teknologiakonserniksi ja tuottamaan arvoa usealla eri tavalla. Tavoittelemme kasvua ohjelmistoliiketoiminnassa ja kannattavuuden paranemista teknologiaratkaisuliiketoiminnassa eli konsultoinnissa ja arvon realisointia. Haemme ekosysteemiportfoliasta irtautumisjärjestelyjä osinkojen muodossa. Tässä oli lyhyt osuus minun puoleltani, ja seuraavaksi kutsuisin Antin lavalle käymään talouslukuja läpi syvemmin.
Hyvä, kiitos Pekka. Ja hyvää aamupäivää minunkin puolesta. Nimeni on Antti Akkanen, ja olen aloittanut Reaktorin uutena talous- ja rahoitusjohtajana ensimmäinen lokakuuta. Kaksi huomiota ennen kuin menemme syvemmälle näihin taloudellisiin numeroihin ja katsauksiin. Nyt löytyi oikea slaidi, eli kaksi huomiota. Ennen kuin menemme syvemmälle tähän taloudelliseen katsaukseen. Eli ellei toisin mainita, niin suluissa olevat luvut viittaavat vastaavaan vertailukauteen edellisenä vuonna, ja osavuosikatsaus on luonnollisesti vielä tilintarkastamaton. Jos rupean käymään tätä meidän kolmatta vuosineljännestä läpi ja mietin näitä meidän ajureita näiden taloudellisten tunnuslukujen takana. Eli meidän liikevaihto. Pekka tuossa totesikin, että liikevaihto kasvoi orgaanisesti 2,8 % ja oli 28 miljoonaa euroa. Tämä kasvu tuli pääosin meidän teknologiaratkaisuliiketoiminnasta, eli kolmannella vuosineljänneksellä ei ollut merkittävää liikevaihtoa meidän ohjelmistotuoteliiketoiminnan lisenssituloista. Olemme todella iloisia siitä, että tämä oli meille itse asiassa viides peräkkäinen kasvuneljännes, eli olemme viime vuoden Q3:sta lähtien raportoineet kasvavaa liikevaihtoa joka kvartaali. Sitten jos mietitään meidän kannattavuusajureita ja kannattavuutta ylipäänsä. Meidän oikaistu käyttökate sekä oikaistu liikevoitto olivat hieman alemmalla tasolla viime vuoteen verrattuna, eli oikaistu liikevoittoprosenttimme oli 11,3 prosenttia liikevaihdosta. Jos mietitään viime vuotta, jolloin se oli 15,1 %. Siinä on muutama ajuri sen takana. Panostimme kasvuun, teimme investointeja ja yleisesti kustannustasomme nousi. Jos mietin viime vuoden vertailukohtaa 15,1 prosenttia, niin sanoisin, että se oli erittäin korkea. Se oli erittäin vahva. Eli minun mielestäni se ei ole ehkä. Tai se on ehkä poikkeuksellisen vahva tässä markkinatilanteessa. Jos miettii tätä meidän oikaistua käyttökatetta ja käyttökatetta sekä niiden välistä eroa. Eli meillä on periaatteessa sama liikevoitossa ja oikaistussa liikevoitossa, noin 700 000 euroa. Anteeksi, tuo noin 200 000 euroa, joka näiden välissä on, johtuu IPO-kuluista sekä työntekijäosakkeiden arvonnoususta aiheutuneista kustannuksista, jotka kirjattiin nyt myös kolmannelle vuosineljännekselle. Tästähän suurin vaikutus tuli ensimmäiselle vuosipuoliskolle, mutta nyt kolmannelle vuosineljännekselle kirjattiin myös noin 600 000 euroa. Meidän omavaraisuusaste pysyi vahvalla tasolla 60,7 %. Nyt kun vertaamme tätä vertailukauteen, jossa luku oli 8,8 %, suurin ajuri tässä nousussa ovat nimenomaan näiden työntekijäosakkeiden arvonnoususta johtuvat IFRS-kirjaukset. Mutta omavaraisuusaste kertoo meille sen, että taseemme pysyy edelleen erittäin vahvana, kun tarkastellaan liiketoiminnan rahavirtaa, joka oli miinus 1,1 miljoonaa euroa. Nyt kolmannelle vuosineljännekselle vertailukausi oli positiivinen 3 miljoonaa euroa. Täällä on hyvä ottaa huomioon näiden listautumiskustannusten ja niiden ulosmenevien maksujen ajoitus. Eli suurin osa näistä maksuista ajoittuu nyt kolmannelle vuosineljännekselle, joka vaikuttaa operatiiviseen kassavirtaan. Meidän rahavirta kuitenkin pysyi hyvällä tasolla ja me emme ole huolissaan siitä. Sitten kun siirrytään koko alkuvuoteen eli Q1-Q3-kauteen, liikevaihto on orgaanisesti kasvanut 15,3 % ja oli nyt 99,3 miljoonaa euroa. Koko alkuvuodelle käyttökate oli negatiivinen 9,3 miljoonaa, mutta on hyvä ottaa huomioon, että tuossa oikaistussa käyttökatteessa me olemme vähentäneet 25,7 miljoonaa euroa, joka liittyi pääosin listautumisen yhteydessä tapahtuneeseen työntekijäosakkeiden arvonnousuun. Tällä arvonnousulla. Kuten todettua, edellisessä kvartaalijulkaisussa käsitellyllä arvonnousulla ei ole rahavirtavaikutusta. Eli jos katsotaan oikaistua käyttökatetta ja oikaistua liikevoittoa, niin ne olivat kasvaneet erittäin hyvin viime vuoteen verrattuna. Eli oikaistu liikevoitto oli nyt 5,8 miljoonaa euroa, joka oli 15,9 % liikevaihdosta. Viimeisenä, jos katsotaan meidän liiketoiminnan rahavirtaa alkuvuodelle, se oli 9,4 miljoonaa ja se on todella hyvin ylös viime vuoden 2,7 miljoonasta eurosta. Ja tässä tasoittuu juuri tämä ajoitus. Tämä koskee näiden IPO-kustannusten ulos menevien maksujen osalta tilannetta, kun katsotaan koko alkuvuotta yhtenä kokonaisuutena. Pureudutaan vähän tuohon maantieteelliseen liikevaihtoon ja katsotaan tätä liikevaihdon jakaumaa. Eli meillä maantieteellinen jakauma liikevaihdon osalta menee asiakkaan kotimaan perusteella, ei esimerkiksi Reaktorin oman toimiston sijainnin mukaan. Kuten me ollaan aikaisemminkin todettu, niin meidän yhtenä strategisena painopistealueena on kansainvälistyminen, ja me olimme siitä tosi iloisia. Me näimme tämän myös numeroiden kautta. Q3:n aikana meidän liikevaihdosta tuli 1,2 prosenttia Suomen ulkopuolelta. Eli tämä on noin 1,5 prosenttiyksikön kasvu kansainvälisessä liikevaihdossa edelliseen kvartaaliin verrattuna. Pekka jo mainitsikin aeroliiketoiminnan ja siellä uudet asiakkuudet tai uuden asiakkuuden, mutta minun silmääni pistää erityisesti meidän USA:n hyvä ja vahva kasvu niin Q3:lla kuin koko alkuvuonna. Eli nyt Q3:lla. Tuo 23,4 % tuli USA:sta ja alkuvuonna se on ollut 37,3 prosenttia. Ja panostukset sinne ja siihen markkinaan tulevat varmastikin jatkumaan. Sitten jos katsoo arviota todennäköisesti tulevasta kehityksestä, niin kuin ollaan monta kertaa sanottu, Reaktor ei julkaise lyhyen aikavälin näkymiä, mutta on julkaissut keskipitkän aikavälin tavoitteet. Mitä me olemme sanoneet tästä vuodesta 2026, on se, että konsernin tuleva taloudellinen kehitys on riippuvainen tytäryhtiöiden liiketoiminnan kehityksestä ja me olemme johdonmukaisesti tässä suunnitelmassa pysyneet. Konsernin johto on ennustanut konsernin liikevaihdon kasvavan vuonna 2026 ja odottaa tuoteliiketoiminnan lähtevän liikkeelle, mikä me ollaan nyt nähty näiden numeroidenkin kautta, mutta arviota liiketoiminnan kannattavuudesta me emme ole esittäneet. Kertauksena vielä nämä meidän keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Eli meidän teknologiaratkaisuliiketoiminnan liikevaihdon kasvuun. Me olemme sanoneet, että keskipitkällä aikavälillä me tavoittelemme 8–12 prosentin orgaanista kasvua, eli tämä poissulkee kaikki mahdolliset yritysostot, mitä me tämän päälle teemme. Liikevaihdon kasvu. Meidän ohjelmistotuoteliiketoiminnassamme liikevaihdon on arvioitu kasvavan 60–90 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Eli todella vahva kasvustrategia sinällään. Jos miettii kannattavuusaspektia, niin teknologiaratkaisuliiketoiminnasta me ollaan sanottu, että sen oikaistu EBIT eli liikevoitto olisi 10–12 prosentin välillä ja ohjelmistotuoteliiketoiminnasta me odotamme 30–45 miljoonan euron välillä olevaa kannattavuutta vuoteen 2030 mennessä. Osinkopolitiikka. Osinkojakosuhde on noin 20–40 % tilikauden voitosta. Konsernitasolla ja näissä keskipitkän aikavälin taloudellisissa tavoitteissa pysymme ja vahvistamme myös sen, että ne ovat meidän tavoitteitamme. Hyvä, mutta tässä oli taloudellinen katsaus. Seuraavaksi haluaisin kutsua Pekan takaisin lavalle ja mennään tähän Q&A-osioon, jossa meitä on auttamassa Kaisa. Meidän johtoryhmästä. Miltä se näyttää? Kaisan näyttää? Mitkä asiat sijoittajia kiinnostavat?
Kyllä, täällä on tullut kysymyksiä. Aloitetaan ensimmäisellä koskien Q3-liikevoittoa. Oikaistu liikevoitto laski vertailukauteen nähden. Avaatteko, mistä tämä johtui?
Voin vastata tähän. Joo. Tosi hyvä kysymys. Kiitos. Jos mietitään ehkä meidän strategiakulmaa. Mehän olemme tehneet tosi vahvan kasvustrategian, niin kuin näkyy noista meidän keskipitkän aikavälin tavoitteista. Eli käytännössä lasku johtuu siitä, että olemme panostaneet ja investoineet kasvuun, mutta myös yleisestä kustannustason noususta, kuten osavuosikatsauksessa totesin. Tuo meidän vertailukausi oli poikkeuksellisen vahva, eli 15,1 % viime Q3:lla. Mikä oli meidän oikaistu liikevoitto, niin siihen nähden sekin luo meille haastetta, ja siitä osaltaan myös tämä lasku johtui. Mutta kyllä minä palaisin tuohon kasvuun ja siihen, että haluamme investoida ja panostaa kasvuun. Se totta kai luonnollisesti nostaa sitten kustannuksia.
Selvä. No sitten kannattavuuteen liittyen. Teknologiaratkaisuissa nähtiin kova kannattavuuden tason nosto, mikä sitä on ajanut? Ja kysymys jatkuu vielä: investoitte samalla ilmeisesti pääosin ohjelmistotuoteliiketoimintaan. Voitteko kertoa, mihin investoitte tällä hetkellä, ja pystyttekö kuvailemaan investointien mittakaavaa?
Haluatko sinä kommentoida? Joo. Ensinnäkin, kuten olemme kertoneet, olemme kasvuyhtiö ja haluamme kasvattaa liiketoimintaamme niin Suomessa kuin ulkomailla, ja tämä koskee kaikkia osa-alueitamme. Teknologiaratkaisuliiketoiminta kattaa konsultoinnin, ohjelmistoliiketoiminnan sekä Reaktor-ekosysteemiliiketoiminnan, eli kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Meillä on vahva kasvumoodi päällä. Se mihin tuossa viitataan, niin meillä on kolmannen kvartaalin aikana rekrytoitu vahvasti uusia osaajia ja olemme myös tehneet panostuksia tekoälykyvykkyyksien kehittämiseen ja ohjelmistoliiketoiminnan investointeihin. Tässä on joitain alueita, mitkä voisi nostaa siitä esiin. Joo.
Ehkä täydentäisin vielä tätä. Kokonaisuudessaan meillä on vahva kasvustrategia, joka vaatii investointeja, ja olemme sitoutuneet tähän. Meillä on myös selektiivisiä alueita, joilla haluamme kasvaa ja joihin haluamme investoida, jotta tuemme tätä meidän kasvustrategiaamme.
Jatketaan samalla teemalla. Julkisuudessa on puhuttu siitä, että tekoäly vähentää koodaamisen tarvetta. Eikö tämä syö konsultoinnin liikevaihtoa?
Näemme vahvan kysynnän, joka syntyy tämän tekoälymurroksen myötä. Mutta on totta, että tekoäly muuttaa työtä, ja me olemme toki valmistautuneet siihen ja panostamme jatkuvasti niihin kyvykkyyksiin, jotka luovat tätä asiakaskysyntää. Mutta ne asiat, mitkä voisi nostaa esiin siinä, missä tekoälyn muutos näkyy, ovat asiakkaiden kasvanut tarve strategiselle ymmärrykselle heidän liiketoiminnastaan. Siitä, miten heidän työskentelynsä ja tuotteiden tarjoaminen asiakkaille muuttuu ajan myötä, ja miten entistä ketterämmin ja paremmin pystytään viemään ideoita toteutukseen ja tuotteeksi asti. Nämä kaikki trendit tai odotukset asiakkailta ovat itse asiassa linjassa meidän strategiamme ja kyvykkyystemme kanssa. Se on todella hyvä match. Me olemme tehneet tekoälyprojekteja vuodesta 2014 asti eli reilun 10 vuoden ajan. Toki teknologiat ovat muuttuneet, mutta se logiikka ja se, miten tekoälyä pystyy hyödyntämään, on asia, jota olemme harjoitelleet ja kehittäneet hyvin pitkään. Nykyään tekoäly on osa meidän jokaista toimitusvaihetta ja mallia, lähtien myynnistä ja markkinoinnista aina ratkaisujen tuotantoon viemiseen asti. Tässä on muutamia hyviä esimerkkejä. Ehkä tässä voisi mainita, niin kuin kerroin, jo tuosta agenttisesta kaupankäyntialustasta, jota olemme rakentamassa, mutta sen lisäksi olemme muun muassa olleet rakentamassa teolliselle asiakkaalle myyntiprosessia nopeuttavia työkaluja. Tai yhtenä esimerkkinä mainittakoon, että olemme tehneet vähittäiskaupalle tekoälypohjaisen keskustelevan tuotehakujärjestelmän. Ehkä kuvaavaa on se, että tekoäly ei ole vain työkalu yksittäisissä tehtävissä, vaan hyvin laajasti viedään tekoäly osaksi asiakkaan isompia prosesseja ja sitä asiakaskokemusta.
Entäs miten tyytyväisiä olette liikevaihdon kehitykseen? Kasvu on sektorin kontekstissa hyvää, mutta miten pääsette teknologiaratkaisuliiketoiminnassa tavoittelemanne 8–12 %:n orgaanisen kasvun tasolle?
Ehkä kommentoin ensin tuohon, kuinka tyytyväisiä olemme. Jos mietitään sitä, mitä tuossa osavuosikatsauksessa kävin läpi, niin tämä oli meidän viides kvartaali putkeen, kun kasvamme liikevaihdollisesti. Totta kai kasvu oli vähän hitaampaa kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta siellä tietenkin tämä ohjelmistoliiketoiminta toi sitten sitä. Se toimi suuren kasvun ajurina siinä takana. Sanoisin näin, että kun mietitään, miten me pääsemme tuohon meidän keskipitkän aikavälin tavoitteeseen, niin totta kai se lähtee asiakkaasta. Jussi-Pekka totesi, että pyrimme tarjoamaan asiakkaillemme parempaa arvoa ja luomaan sitä arvoa asiakkaan kautta, jolloin uskomme, että näille palveluillemme tulee enemmän kysyntää. Ja tämä toimii sitten kasvun ajurina. Palaisin myös tuohon, mitä aikaisemmin sanoin tästä meidän kasvustrategiasta. Siihen me teemme näitä strategisia investointeja tietyillä osa-alueilla ja toivon mukaan nämä tulevat tukemaan meidän kasvua ja me tulemme pääsemään noihin meidän keskipitkän aikavälin tavoitteisiin. Mutta pakko sanoa, että mielestäni sektori-vertailu oli hyvä nosto; periaatteessa olemme 2,8 prosentin tulokseen ihan tyytyväisiä tässä markkinatilanteessa.
Entä onko myyntiputkessa tulossa lisää lisenssikauppoja NATO-maille?
Niin, valitettavasti en pysty kommentoimaan myyntiputkea tarkemmin, mutta olemme edenneet hyvin strategiamme mukaisesti ja olemme sitoutuneet niihin tavoitteisiin, joista olemme kertoneet. Tämä koskee meidän ohjelmistoliiketoimintaamme. Eli vuoteen 2030 mennessä tavoitteemme on saavuttaa 60–90 miljoonan euron liikevaihto ja siitä oikaistuna liikevoittona 30–45 miljoonaa euroa, ja se on tavoitteemme, jota kohti meillä on hyvä strategia. Yksittäisiä kauppoja ja lyhyempää aikaväliä emme kommentoi. Emme me tästä kerro, emmekä myöskään myyntipipelinen tilannetta.
Ja mitäs sitten? Yhdysvallat nousee kysymyksissä. Eli onko Yhdysvaltojen myynnin kasvu laaja-alaista, eli tuleeko se kaikilta asiakkailta vai vain harvoilta? Onko kasvavilla asiakkailla yhteistä nimittäjää, esimerkiksi toimiala?
Meillä on Yhdysvalloissa tietysti vahva asema joillekin näille liiketoimintayksiköille, kuten muun muassa GAIA:lle, josta oli jo maininta. Pyrimme tietysti vahvistamaan näitä asiakkuuksia ja voittamaan uusia asiakkaita näillä toimialoilla, mutta siinä on tietty toimialalinkki. Toimialalinkki. Toinen mitä sanoisin on, että toimialaosaamisemme ja tarjoamamme ovat hyvin kilpailukykyisiä myös Pohjois-Amerikan markkinoilla, mutta ehkä mitään yksittäistä osa-aluetta muuta kuin tekoälyn hyödyntäminen, joka näkyy kaikissa Pohjois-Amerikan menestyksekkäissä asiakkuuksissa, ei ole yhteinen nimittäjä.
Toinen maantieteeseen liittyvä kysymys: aiotteko suunnata ja kehittää yritystoimintaa tulevaisuudessa Aasian alueelle?
Meillä on tällä hetkellä toimintaa Tokiossa ja konttori siellä. Ja tietysti palvelemme monia globaaleja asiakkaita kansainvälisesti, ja heillä on myös toimintaa Aasian markkinoilla. Mutta tämä on ehkä se meidän strategiamme tällä hetkellä, että sekä Tokion läsnäolon kautta että kansainvälisiä asiakkaita palvellaan meidän eri yksiköistämme, jotka sitten toimivat tietysti Aasian markkinassa.
Jes! Sitten ekosysteemistä. Kysymys: Olette kommentoineet, että Reaktor-ekosysteemi laajentaa tarjontaa niille alueille, jotka täydentävät ydinosaamistanne. Avaatteko vielä, mitä tällä täydentämisellä siis tarkoitetaan?
Eli meidän ekosysteemiliiketoiminta pohjautuu siihen, että pyrimme jatkuvasti tunnistamaan mahdollisuuksia perustaa uusia teknologiayrityksiä tässä muuttuvassa markkinassa. Ja kun me tunnistamme tällaisia mahdollisuuksia, luomme hyvän pohjan sille, mikä liiketoimintamalli voisi olla. Rekrytoimme perustajia perustamaan tätä yritystä, ja kun yritys perustetaan, meille jää usein vähemmistöomistusosuus kyseisessä yrityksessä perustamisen jälkeen. Tietysti nämä yritykset lähtevät itsenäisesti kasvattamaan ja kehittämään liiketoimintaansa myöhemmissä vaiheissa. Tämä luo meille arvoa yrityksen arvon kehittymisen myötä, ja lisäksi voi tulla erilaisia järjestelyjä. Mitä me sitten teemme tämän yrityksen kanssa? Ja tietysti sitten kun yritys pääsee liikkeelle, niin osinkojen myötä tämä luo meille arvoa. Sen lisäksi hyödynnämme jatkuvasti näiden yritysten osaamista hyvinkin merkittävässä roolissa alihankinnassamme. Eli teemme paljon yhteistyötä näiden Reaktor Ecosystemin yritysten kanssa. Ja sitten vielä se, miten se vahvistaa tai laajentaa meidän ydintarjoamaa. Niin, monet näistä ekosysteemiyrityksistä ovat fokusoituneita tiettyihin teknologioihin tai osaamisalueisiin, jotka pystyvät vahvistamaan omia kyvykkyyksiämme ja tekemään tarjoamastamme vielä vahvemman markkinoilla, jolloin palvelemme asiakkaita paremmin.
Hyvä. Sitten tämmöinen vähän spesifimpi kysymys: Onko Business Finlandin tuki kertamaksu, vai tuleeko sitä lisää? Ja lisäksi kysymys jatkuu, että mihin hankkeeseen tämä tuki liittyy?
No jos kommentoin sitä kertaluontoisuutta, niin totta kai tähän meidän liiketoimintaan ylipäänsä, kun tehdään laajamittaisesti R&D-työtä, liittyy erinäisiä hankkeita. Tällaiset Business Finlandin kaltaiset yhteisöt, jotka voivat tukea tätä T&K-työtä, että sinällään kertaluontoisuus on mielestäni ehkä väärä termi käyttää tässä; totta kai maksu tulee kertaluontoisesti, mutta tämä on jatkuva toimintamalli. Toimintamallimme ytimessä on se, että teemme tutkimus- ja tuotekehitystyötä, jota voimme rahoittaa erinäisten Business Finlandin kaltaisten tahojen tuella.
Jes! Sitten sanotte katsauksessa asiakkaiden vaativan sitoutumista mittaviin liiketoimintatuloksiin. Miten tämä näkyy sopimusehdoissa tai hinnoittelumalleissa ja sitten riskinjaossa?
Joo, emme ehkä kommentoi yksittäisiä sopimuksia. Mutta se on totta. Ja me olemme koko Reaktorin historian ajan panostaneet siihen, että haluamme luoda strategisia kumppanuuksia ja pitkäkestoisia asiakassuhteita osana työtämme. Voisi sanoa, että se työ, mitä me pääsääntöisesti teemme, tarkoittaa, että olemme hyvin lähellä asiakkaiden ydinliiketoimintoja. Ja se on tietysti asiakkaalle etu, että heillä on luotettava kumppani, joka ymmärtää heidän liiketoimintansa, ja toimintatavat sekä työskentelytavat ovat hioutuneet vuosien saatossa. Eli se sitten tietysti omalla tavallaan näkyy siinä meidän hinnoittelussa ja miten asiakkaat palveluita ostavat, mutta meidän pyrkimys on aina ollut olla pitkäjänteisiä asiakassuhteiden kehittämisessä ja luoda näitä strategisia asiakassuhteita. Se, miten tekoäly tulee tulevaisuudessa mahdollisesti muuttamaan sopimus- ja hinnoittelumalleja, on asia, johon olemme jo pidemmän aikaa perehtyneet, ja meillä on olemassa erilaisia malleja myös myydä tarjoamaamme kiinteähintaisesti tai tietysti myös tuoteliiketoiminnan osana, kun laajennamme ohjelmistoliiketoimintaamme. Eli erilaiset hinnoittelumallit ovat asia, mihin me ollaan hyvin avoimia, ja tietysti pyrimme rikastamaan meidän tarjoamaa erilaisilla hinnoittelumalleilla.
Itse asiassa tähän samaan liittyen, vähän samaa liippaava jatkokysymys: odotatteko konsultoinnin puolella siirtymää tuntilaskutuksesta projektiperusteiseen malliin? Tekoälyn johdosta. Millainen on teidän konsultoinnin nykyjakauma?
Suuressa määrin ja itse asiassa hyvin vähän nähdään asiakkaiden halua muuttaa konsultointiprojekteja tuntihinnoittelusta johonkin muuhun malliin. Siihen on varmaan muutamia seikkoja. Yksi on varmaan se, että kun tehdään äärimmäisen vaativia hankkeita, joissa lähdetään suunnittelemaan uusia prosesseja, laajentamaan liiketoimintaa tai vahvistamaan olemassa olevaa liiketoimintaa, siihen liittyy aika paljon epävarmuustekijöitä ja se riski, jonka asiakas tai me palveluntuottajana joutuisimme ottamaan, jos siinä on paljon tällaisia uusia alueita, joita lähdetään avoimesti katsomaan, on usein sellainen, että tuntihinnoittelumalli on se, jota asiakas preferoi. Mutta kuten sanottu, me olemme avoimia. Tietysti keskustelu myös muista malleista on mahdollista, mutta asiakaslähtöisesti kun toimimme, niin tällä hetkellä tuntihinnoittelumalli on edelleen se, minkä asiakkaat pääsääntöisesti valitsevat.
Sitten. Milloin saitte neljännen NATO-asiakkaan? Onko Q3-liikevaihtoon kirjattu myyntiä kyseiselle asiakkaalle?
Joo, jos miettii tätä meidän kolmannen vuosineljänneksen liikevaihtoa, niin suurin osa meidän liikevaihdosta tuli tästä teknologiaratkaisuliiketoiminnasta eli konsultoinnista. Ja jos miettii tätä ohjelmistotuoteliiketoimintaa, niin emme kirjanneet lisenssituloa juuri ollenkaan kolmannelle vuosineljännekselle. Eli kolmas vuosineljännes ei sinällään sisällä juuri yhtään tätä lisenssiliikevaihtoa. Ohjelmistotuoteliiketoiminnasta.
Jes, uskon että olemme nyt kattaneet hyvin kaikki linjoilta tulleet kysymykset.
Kiitos Kaisa. Kiitos Antti, kiitos kaikille, jotka olivat mukana webcastissa. Päätämme lähetyksen tähän. Kiitos, kiitos.



















