EU:n elvytyspaketti voi vauhdittaa talouskasvua tuntuvasti – tai sitten ei

EU:n elvytyspaketti ja etenkin Suomen pienentynyt osuus siitä on aiheuttanut paljon keskustelua. EKP:n eilen julkaistu tutkimuspaperi kuitenkin näyttää, että maille kohdistettua rahamäärääkin tärkeämmäksi nousee se, kuinka 750 miljardin euron rahaston tuet ja lainat lopulta käytetään. EKP:n laskelmien mukaan paras lopputulema syntyisi, mikäli rahat allokoitaisiin kahden vuoden kuluessa tuottavuutta kohentaviin julkisiin investointeihin. Se tukisi kysyntää, investointeja ja työmarkkinaa – eli talouskasvua siten, että parhaimmillaan kasvu lisääntyisi koko euroalueella 1,5 %-yksiköllä vuonna 2025, ja hyötyjä tulisi pitkään sen jälkeenkin.

Maittaisia eroja toki löytyy, sillä parhaiten tuottavien julkisten investointien lisääminen siivittäisi Italian ja Espanjan talouksia. Suomea ei ole tutkimuksessa erikseen mukana, ainoastaan koko euroalueen luvuissa.

Paras skenaario: Vaikutus talouskasvuun, jos elvytysrahaston varoja käytetään tuottaviin investointeihin

Lähde: EKP, Bloomberg

Muut vaihtoehdot ovat tutkimuksessa selvästi huonompia talouskasvun kannalta. Mikäli elvytyspaketin rahat käytettäisiin kokonaisuudessaan julkisen velan maksuihin, vaikutus koko euroalueen BKT:lle olisi parhaimmillaan 0,5 %, eli kolmasosa parhaimmasta skenaariosta. Vielä pienempi talouskasvun lisä saataisiin, jos rahat kohdistettaisiin tulonsiirtoihin, sillä tällöin positiivinen vaikutus jäisi parhaimmillaan 0,25 %:iin.

Tutkimuksen mukaan elvytyspaketti aiheuttaa myös haasteensa julkisille instituutioille. Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa se tuplaa julkisiin investointeihin käytetyt varat, joten hallituksilla pitää olla tarkat suunnitelmat varojen käytöstä. Sopivien, ja etenkin kestävää talouskasvua tukevien kohteiden löytäminen vaatii selviä kapasiteetin lisäyksiä julkiselta hallinnolta, ja niihin ei ole kaikissa maissa varauduttu. Esimerkiksi Italiassa riita elvytysvarojen käytöstä ja epätäsmällisistä suunnitelmista varojen suhteen aiheutti hallituskriisin ja johti osaltaan pääministerin eroon. Riski elvytysrahan turhankin lyhytkatseiselle käytölle on siis olemassa, jolloin rahaston kestävät tavoitteet jäisivät vajaiksi ja vaalisyklien jyräämiksi.