Keskuspankeille vaihteleva vastaanotto, Bidenin talouspaketti jumissa
Viime viikko oli Euroopan ja USA:n osakemarkkinalla laskuviikko. Keskuspankkien superviikolla sekä Federal Reserven että Euroopan keskuspankin päätökset olivat pitkälti odotettuja, mutta osakemarkkinoilla vastaanotto oli kuin vuoristoradassa: Ensin Federal Reserven päätöksen jälkeen noustiin ja loppuviikko laskettiin.
Markkinoilla mutustellaan nyt hyvin kahtiajakautunutta talouskuvaa ennen jouluaterioita: positiivisella puolella talouskasvu on vahvaa ennusteiden mukaan myös ensi vuonna, mikä tukee myös tuloskasvua, ja koronapandemiankin kanssa on opittu elämään rokotteiden myötä. Negatiivisella puolella taas inflaatio ja tuotannon pullonkaulat koettelevat kuluttajasektoria ja yrityksiä ja uudet rajoitustoimet uhkaavat pidentää palvelualojen toipumista. Lisäksi riskinä on, että inflaatioyllätykset etenkin USA:ssa pakottaa keskuspankin aikaistamaan koronnostojaan, mikä aiheuttaisi markkinatoimijoillekin uudelleenarvioinnin riskittömän koron tasoon. Viimeisenä talouspoliittinen elvytys ei näyttäisi enää ensi vuonna olevan samanlainen ”taattu” rahan lähde kuin viime vuonna ja USA:ssa Valkoisen talon talouspaketit ovat jumissa.
Vastatuulta Bidenin paketille
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin loppuvuosi on ollut haastava. Kannatus on laskenut tasaisesti läpi syksyn ja nyt omankin puolueenkin tuki näyttää hiipuvan. USA:n kongressi hyväksyi marraskuussa Valkoisen talon hartaasti ajaman 1200 miljardin dollarin infrapaketin, jolla halutaan parantaa pitkän aikavälin talouskasvunäkymää ja kilpailukykyä. Sekään ei edennyt kongressissa kivuttomasti, vaan oli kuukausien väännön tulos. Nyt Bidenin talousohjelman toinen puoli, erityisesti vihreään energiaan ja sosiaalimenoihin keskittyvä 1750 miljardin dollarin osio, on täysin jumissa ja yhä epäsuositumpi myös demokraattien keskuudessa. Reuters uutisoi eilen, että yksi avainhenkilöistä läpimenon kannalta, maltillinen demokraatti ja senaattori Joe Manchin veti pois tukensa paketilta.
Inflaatio talouspoliittisen elvytyksen seuraus?
Aika ei ole ollut Bidenin suunnitelmien ystävä. Poliitikoille talouspaketit ovat oiva keino kosiskella äänestäjiä ennen ensi marraskuun välivaaleja, joissa äänestetään edustajainhuoneen kaikista paikoista ja kolmasosasta senaatin paikkoja. Nyt vuosikymmenten huippuihin kiihtyneet inflaatiolukemat ovat muuttaneet ääntä kellossa ja demokraatit itsekin ovat huolissaan siitä, että talousuudistukset kiihdyttäisivät hintojen nousua entisestään. Velan kasvukin on noussut politiikan teemaksi paitsi republikaanien keskuudessa, mutta yhä enemmän myös demokraattileirissä.
Maailmanlaajuisessa talouslehdessä The Economistissakin kirjoitettiin viikonloppuna, että 10 800 miljardin dollarin suuruinen globaali talouspoliittisen koronaelvytys on johtanut korkeaan inflaatioon. Asia ei ole aivan näin yksiselitteinen, sillä inflaatio ei ole vain talouspoliittisen tuen pönkittämän kokonaiskysynnän kasvun tuote, vaan sen kiihtymiseen ovat vaikuttaneet myös tarjontaongelmat, joita pandemia on pahentanut. Lisäksi päätöksenteon alla olevissa talousuudistuksissa tavoite on erilainen kuin pandemiaelvytyksessä eivätkä paketit olisi kertaluonteisia, vaan vaikutukset jakautuisivat usealle vuodelle. Politiikassa haetaan syntipukkeja ja se vaikeuttaa nyt presidentin asemaa. Lisäksi modernin rahateorian (MMT) tuulet ovat kongressissa vaimentuneet talouden realiteettien alla. Käsittelimme MMT:tä myös uusimmassa Talouden jäljillä -jaksossa toissa viikolla.