Kohti Federal Reserven korkokokousta: Resurssiruuvi kiristyy USA:ssa

Federal Reserven ensi viikon korkokokous on osakemarkkinan polttopisteessä, mutta sitä ennen tänään iltapäivällä julkaistaan USA:n inflaatioluvut. Markkinaodotuksissa hintojen kuumenemisen odotetaan jatkuvan entistä polttavampana, sillä esimerkiksi Reutersin konsensuksen mediaani ennustaa marraskuulle 6,8 %:n inflaatiota (lokakuussa 6,2 %). Myös Valkoinen talo signaloi, että perjantain inflaatiolukemat voivat olla korkeita, vaikka lähes samaan hengenvetoon presidentti Biden totesi Reutersin uutisessa, että hyödykkeiden ja energian hintoihin on odotettavissa helpotusta. Polttoaineiden hinnat ovatkin hieman viime viikkoina tippuneet, mutta muutoin erityisiä muutoksia hinnoissa ei ole nähty.

Inflaatio kurittaa etenkin amerikkalaisia kotitalouksia, joiden tilannetta helpottaa toisaalta yhä paraneva työllisyystilanne. Eilen julkaistujen tilastojen mukaan uusien työttömyyskorvaushakemusten määrä tippui viime viikolla alhaisimmille tasoille vuoden 1969 jälkeen, ja teollisuuden ja etenkin palvelujen ISM-työllisyysindekseissäkin on nähty reipasta elpymistä. Työmarkkinan kiristyminen ja samaan aikaan kuluttajahintojen kova nousu näkyy ennen pitkää palkannostopaineina, ja siitä on jo nähty merkkejä.

Yksinkertaista korkomatematiikkaa

Resurssiruuvin kiristyminen näkyy myös teollisuudessa. Kuten alla olevasta kuviosta on huomattavissa, keskuspankin reaalinen eli inflaation huomioiva korkotaso on historiassa myötäillyt hyvin kapasiteetin käyttöasteen muutoksia, mutta nyt näiden kahden väliin on syntynyt merkittävä kuilu. Reaalisen koron keskiarvo oli TS Lombardin mukaan vuosina 2012-2016 ennen edellistä koronnostosykliä -1,75 % (nyt selvästi tämän alapuolella) ja kapasiteetin käyttöaste samalla ajanjaksolla keskimäärin 75,2 % (nyt 76,7 %).

Jotta tuohon keskiarvoon päästäisiin, Federal Reserven nimellisen koron pitäisi olla prosentin tuntumassa ja pohjainflaation pitäisi hidastua 3 %:iin nykyiseltä 4,6 %:n tasolta. Ei kuulosta mahdottomalta ajatukselta ensi vuoden loppuun mennessä, mutta se vaatisi toteutuakseen selvästi pienentyviä hintapaineita. Lisäksi on hyvä huomata, että tässäkin ympäristössä vaadittaisiin kolme 0,25 %-yksikön koronnostoa, jotta nimelliskorko saataisiin lähelle prosentin tasoa. Ei siis ihme, että korko-odotukset ovat kuumenneet inflaation mukana, sillä ne ovat tällä yksinkertaisella matematiikalla täysin perusteltavissa. Pidän mahdollisena, että jos inflaatio pysyy lähikuukaudetkin korkealla, koronnostotalkoisiin ryhdytään jo kevään kokouksissa. Käsittelen aihetta tarkemmin ensi viikon makrokatsauksissa.