Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Onnistuneen listautumisen anatomia, osa 3: Heikkouksien sokerikuorruttaminen (ei kannata)

Miksi välillä yksi listautuja saa sijoittajayleisön valtavan suosion, mutta toisesta tulee sijoituskeskusteluiden inhokki? Voiko epävarmassa markkinatilanteessa tehdä onnistuneen listautumisen? Blogisarjassa pohditaan onnistuneen listautumisen elementtejä. Edellinen kirjoitus on luettavissa tästä.

Listautuvan yrittäjän on henkisesti varauduttava siihen, että vaikka yhtiöllä olisi kuinka puhtaat paperit, joku pitää sitä huijarina. Jos yritys on IT-sektorilta, joku rientää aina muistuttamaan siitä TJ Groupin annista. Sijoittajat pyrkivät kaikin keinoin löytämään heikkouksia listautujasta tai epäjohdonmukaisuuksia viestinnästä.

Kirjoitin aiemmassa osiossa siitä, kuinka sijoittajien huomio listautumisissa kohdistuu sinne, missä on jotain poikkeavaa. Monessa tapauksessa valitettavasti se poikkeavuus on jokin yhtiössä toteutettu rahoitus- tai rakennejärjestely, jota yhtiö ei itse niin mielellään nostaisi viestinnän kärjeksi. Sijoittajat tekevät tällöin sen yhtiön puolesta. Listautumisen sentimentti lähtee herkästi negatiiviselle uralle lähtölaukauksesta ja tilanteen korjaaminen on vaikeaa.

Tyypillisessä tapauksessa listautuja markkinoi viestinnässään keräävänsä rahaa kasvuun. Esitteen lukija kuitenkin näkee, että yhtiössä on toteutettu järjestelyitä, joilla pääomistajat ovat nostaneet rahaa yhtiöistä. Tai sitten kyseessä on muuten vain rehellinen exit, mutta samalla kerätään symbolinen summa rahaa yhtiöön. Usein myös näkee, että kerättävää rahaa ei todellisuudessa käytetä kasvuinvestointeihin, vaan velkojen järjestelyyn.

Erilaisten rakennejärjestelyiden tekemisessä, pääomarakenteen vahvistamisessa tai vaikkapa pääomistajan exitissä ei ole mitään pahaa tai väärää. Nehän ovat osa normaalia bisnestä. Miksi sijoittajat sitten usein hermostuvat näistä asioista?

Ongelma syntyy, jos yritysten viestintä kertoo täysin toista tarinaa. Jos viestintä hehkuttaa kärkenään kasvurahoitusta, mutta esitteen yksityiskohdat kertovat pääomistajien tekevän exitiä, synnyttää viestintä sijoittajissa ”pidättekö meitä tyhminä?” -reaktion. Nämä yhtiöt kyseenalaistetaan herkästi mediassa ja sijoituskeskusteluissa Pohjolan Ekan kaltaisten terävien sijoittajien toimesta. Tämä on yksi varmimpia keinoja pilata anti yleisön silmissä. Kun yhtiö puhuu yhtä ja tekee toista, viisas raha jättää aina kohteen välistä.

Listautumisen viestintä ei ole markkinointia, jossa sokerikuorrutetaan huonot asiat näyttämään kauniilta. Sen tehtävä on kertoa sijoittajille olennaiset asiat niin kuin ne ovat. Oma-aloitteinen avoimuus heikkouksista, tehdyistä järjestelyistä, epäonnistumisista ja sijoittajien epäilyksien kohteista lisää parhaimmillaan luottamusta. Listautujan tarinassa saa myös olla säröjä, koska mikään yritys ei ole täydellinen ja valmis.

Listautujan pitäisi omaa listautumisesitettään tarkastaessaan etsiä tarkkaan se kohta, josta Karo Hämäläinen tulee kuitenkin listautumisantia piikittelemään. Sitä kohtaa ei todellakaan kannata jättää listautumisesitteen sivulle 87, koska se päätyy tällöin Taloustaidon artikkelin otsikkoon.

Miten toimia, kun listautumisuutinen on kerrottu ja keskustelu lähteekin yhtiön kannalta huonoille urille? Neuvonantajien kielloista johtuen listautujat eivät normaalisti osallistu itsestään käytävään keskusteluun, vaan seuraavat sivussa hammasta purren. Kun curling-kiekko on laitettu matkaan, jäätä kuitenkin pystyy ja kannattaa harjata. Seuraavassa osiossa sijoittajakeskusteluihin osallistumisesta.

 

Tutustu listautujan tietopakettiimme täältä.

Mikael Rautanen