Helsinki Capital Partnersin kirjoitukset täydentävät Inderesin sisältöjä. HCP:n näkemykset eivät edusta Inderesin kantaa, eikä niitä pidä tulkita sijoitussuosituksena.
Erilaiset sijoitustyylit, tavat ja omaisuusluokat tuottavat toisiaan paremmin tai huonommin riippuen siitä, missä vaiheessa markkinasykli on.
Olemme nyt laskumarkkinassa, jolle tunnusomaista on sijoittajien pelko osakekurssien pudotessa. Laskumarkkinaa edelsi nousumarkkinan huippu, jota kuvasi puolestaan ahneus. Tuossa vaiheessa tyypillisesti kasvuosakkeet (growth) tuottavat erityisen hyvin ja niin oli tälläkin kertaa.
Alla on yksinkertaistettu kuvaus siitä, miten Yhdysvalloissa erilaiset omaisuusluokat ja tyylit ovat historiallisesti tuottaneet suhteessa S&P 500 indeksiin syklien eri vaiheissa.
Kuva: Omaisuusluokkien tyypilliset yli- tai alituoton jaksot eri markkinasykleissä. Lähde: Touchstone Investments
Osakesijoittajan kannalta oleellista on tunnistaa se, mikä on syklin seuraava vaihe. Erityisen tärkeää tämä on siirryttäessä laskumarkkinasta nousumarkkinan ensimmäiseen vaiheeseen (kuvassa early cycle), koska suurin osa nousumarkkinan tuotoista on muodostunut yleensä silloin (41 % tuotoista). Toinen voimakas tuoton vaihe on syklin ahne loppuvaihe, joka on muodostanut 26 % tuotoista. Muu osa tuotoista on tullut nousumarkkinan keskivaiheessa.
Pienet yhtiöt kääntävät yleensä laskuun aiemmin kuin isokokoiset yhtiöt. Samoin ne pohjaavat nopeammin ja kääntyvät uuteen nousuun ripeästi. Isokokoinen yhtiö on kuin valtamerilaiva, joka kääntyy ympäri hitaasti. Laskumarkkinan alkaessa isokokoiset yhtiöt monesti kannattelevat markkinaa, kunnes taipuvat sitten laskuun. Näin on ollut myös tässä markkinassa. Keskikokoiset yhtiöt sijoittuvat näiden kahden välille ajallisesti käänteiden suhteen.
Pienet ja keskisuuret yhtiöt (small cap ja mid cap) ovat historiassa antaneet huomattavaa ylituottoa isokokoisiin (kuvassa SP 500) yhtiöihin nähden uuden nousumarkkinan alkuvaiheessa. Koska iso osa nousumarkkinan tuotosta on kertynyt syklin alkuvaiheessa on sijoittajan parempi olla liikkeellä liian aikaisin, kuin liian myöhään.
Syklin keskivaiheessa molemmat ovat tuottaneet yhä isokokoisia yhtiöitä paremmin, mutta syklin edetessä tuottoero kaventuu ja siten ylituotossa keskikokoiset ovat ohittaneet pienikokoiset. Syklin kypsyessä ylituotto painuu ajan myötä alituotoksi isokokoisiin nähden.
Kuva: Pienten (vihreä), keskikokoisten (ruskea) ja isokokoisten (valkoinen) yhtiöiden historiallinen eteenpäin katsova P/E kvartaaleittain. Lähde: Bloomberg
Kurssikäännettä ja siten seuraavan nousukauden alkua voi yrittää arvioida katsomalla yhtiöiden arvostustasoja. Onko olemassa eväitä käänteeseen?
Ylläolevassa kuvaajassa on Yhdysvalloista S&P SmallCap 600 indeksin (pienet yhtiöt, vihreä väri kuvaajassa), S&P MidCap 400 indeksin (keskikokoiset yhtiöt, ruskea väri) ja S&P 500 indeksin (isokokoiset yhtiöt, valkoinen väri) eteenpäin katsova historiallinen P/E-luku vuosineljänneksittäin.
S&P Dow Jones Indices:n oman ilmoituksen mukaan kyseiset arvostustasot olivat kuun vaihteessa seuraavat:
- S&P 500 fwd P/E 17.18
- S&P MidCap 400 fwd P/E 13.12
- S&P SmallCap 600 fwd P/E 12.49
Pienikokoisten yhtiöiden osalta vastaavilla arvostustasoilla ei olla oltu sitten yhdeksänkymmentäluvun. Keskikokoiset yhtiöt ovat puolestaan olleet vastaavilla tasoilla viimeksi IT-kuplan puhkeamisen ja finanssikriisin jälkimainingeissa. Pienet ja keskisuuret yhtiöt alkavat olla houkuttelevasti hinnoiteltuja.
Vastaavaa ei voi todeta isokokoisista yhtiöistä. Ne eivät ole mitenkään erityisen halpoja.
Jos tässä jotain käännettä alkaa siten povaamaan, niin pienempikokoisilla yhtiöillä on siihen huomattavasti enemmän edellytyksiä ja se todennäköisesti alkaa sieltä, kuten yleensä historiassa aiemminkin.
Pasi Havia
Salkunhoitaja, HCP Quant