Talouspoliittisessa elvytyksessä suuret odotukset - mutta toteutuvatko ne?

Euroalueen kasvu hidastuu, ja apuun odotetaan talouspoliittista elvytystä. Tätä peräänkuulutti myös EKP:n uusi pääjohtaja Christine Lagarde, jonka mielestä ne maat, joilla on budjeteissaan varaa (julkinen alijäämä alle 0,5 % BKT:sta), voisivat kantaa kortensa kekoon ja ryhtyä elvytystalkoisiin, keskuspankilla kun on jo lähes kaikki pelissä taloutta tukeakseen. Elvytysvaraa olisi etenkin Saksalla, joka pyörittää vuosi vuoden jälkeen ylijäämäistä budjettia. Myös Alankomaat kuuluu niihin maihin, joilla on ylijäämäinen budjetti. Sen sijaan mm. Italialla ja Espanjalla ei elvytysvaraa olisi.

Ensivilkaisulta näyttää, että euroalueen talouspolitiikka olisi ennusteiden valossa menossa hieman löysempään suuntaan lähivuosina. Alustavien ensi vuoden budjettisuunnitelmien mukaan talouspoliittinen elvytysvara olisi 0,35 % BKT:sta (laskelmat: TS Lombard). Mikäli ennusteet noin prosentin talouskasvusta ensi vuodelle toteutuisivat, talouspoliittinen elvytys toisi siis muutaman prosentin kymmenyksen lisää kasvua. Erityisesti Alankomaat sekä Saksa olisivat ennusteissa valmiita tinkimään ylijäämäisestä budjetistaan, mikä täyttäisi Lagarden toiveet.

Talouspolitiikan tuoma kasvulisäys ei vielä kohota talousennustajien kulmia, ja se hävittäisi nopeasti merkityksensä, mikäli talouskasvunäkymä vastoin odotuksia heikkenisi. Kuluvana vuonna talouspoliittinen keventely jäi lähes yksinomaan Ranskan harteille euroalueella ja koko alueella tähän mennessä toteutuneet julkiset menot ovat olleet budjetoitua pienempiä. Ensi vuoden budjetin toteutuminen on siis eri juttu kuin siihen liittyvät suunnitelmat ja prosenttiyksikön kymmenykset voivat hiipua nollaan. Talouspoliittiseen elvytykseen ei siis kannata vahvasti nojata euroalueen talouden pelastajana.