Talousvuoden 2020 tärkeimmät luvut
Tähän katsaukseen on koottu makrotalouden lukuja kuluneelta vuodelta kotimaasta ja maailmalta.
20 000 000 000 000
Tämän verran dollareina globaali velka on kasvanut vuodessa, kun vertailukohtana käytetään vuoden 2019 kolmatta kvartaalia. Koronapandemian aiheuttamat elvytystoimet kävivät julkiselle sektorille kalliiksi, ja velka on jouduttu ottamaan ennätyksellisen paljon, mutta ainakaan vielä sen takaisinmaksu ei ole tullut ajankohtaiseksi. Käsittelin suhdetta velkaan mm. Ekonomisti fundeeraa -blogissa. Kuluvana vuonna globaalin velan (julkinen ja yksityinen) odotetaan saavuttavan 277 000 miljardin dollarin rajapyykin, mikä vastaa 365 % BKT:sta (lähde: World Economic Forum).
Tuoreimmat elvytysuutiset kantautuvat USA:sta, jossa edustajainhuone hyväksyi eilen niukasti Valkoisen talon ehdotuksen 2000 dollarin kertaluonteisesta maksusta suurelle osalle amerikkalaisia. Seuraavaksi ehdotus menee senaatin käsittelyyn. Sen kustannus olisi Reutersin mukaan 464 miljardia dollaria ja tulisi laajennuksena sunnuntaina hyväksyttyyn 900 miljardin tukipakettiin.
47 %
Tämän verran kolmen suuren keskuspankin (Federal Reserve, EKP, Japanin keskuspankki) taseet ovat kasvaneet vuoden aikana. Keskuspankkielvytys nousi koronapandemian myötä aivan uuteen kokoluokkaan, ja arvopaperiostojen kohteiden määrä kasvoi mm. USA:ssa kattamaan ETF-markkinan sekä suorat yrityslainaostot. Tämän elvytyksen vaikutukset ovat valuneet etenkin varallisuushintoihin, kuten olemme nähneet osakemarkkinan kehityksestä. Keskuspankkien ojentamaa avointa sekkiä ei odoteta otettavaksi pois vielä aikoihin, mutta kokemusta ei ole siitäkään, mitä pitkän aikavälin seurauksia ultraelvyttävällä rahapolitiikalla on.
1,3 %-yksikköä
Tämän verran Suomen työttömyysaste on kasvanut tammikuun ja marraskuun välillä. Tammikuussa työttömyysasteen trendi oli Tilastokeskuksen mukaan 6,8 % ja marraskuussa 8,1 %. Korkeimmillaan työttömyysaste oli elokuussa, (8,2 %). Esimerkiksi USA:ssa työttömyysaste on noussut tammi-marraskuussa 2,7 %-yksikköä. Koronapandemian välittömät vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet Suomen taloudessa yllättävänkin pieniksi verrattuna moneen muuhun talouteen ja etenkin elinkeinoelämän luottamusluvuissa on nähty viime aikoina käännettä parempaan.
1,1,2,3,5,8,13,21,34,55
Nämä Fibonaccin lukujonon numerot loistavat punaisena Aurajoen tuntumassa Turku Energian piipun kyljessä. Aamulenkkini kulkee usein lukujonon ohi, ja muistuttaa sopusuhdasta: matemaatikolle lukujono kuvastaa jatkumoa ja se on myös esteetikon mieleen, koska sillä on yhteys kultaiseen leikkaukseen. Kuluva talousvuosi oli kuitenkin Fibonaccin lukujen sopusuhdasta kaukana, kun koronavirus pysäytti yhteiskunnan ja toi keväällä ja loppuvuonnakin tahroja talousennusteisiin. Lisäksi pandemia on ollut valtava terveydenhuollollinen ja inhimillinen haaste.
Kuitenkin lukujono loistaa entisellään Turun valojen yllä ensi vuonnakin. Talousodotuksissa kurkistetaan laajamittaisen elpymisen aikaan, jonka toteutuminen on pitkälti koronarokotteen jakelun ja viruksen käyttäytymisen sanelemaa. Korkeiden odotusten ympäristössä maltti kannattaa pitää mielessä. Etenkin näin koronavuoden lopussa osuvimmat sanat nykytilaa ja tulevaisuutta kuvaamaan ovat löytyneet edesmenneen presidentti Mauno Koiviston puheesta. Ne ovat: ”Kyllä se siitä”.