EKP:n korkopäätös: Elvytysnappula pohjassa
Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös vei rahapolitiikan yhä syvemmälle tuntemattomille vesille, sillä keskuspankki lisäsi elvytystään. EKP ilmoitti odotusten mukaisesti PEPP-ohjelman laajentamisesta 500 miljardilla eurolla 1 850 miljardiin ja sen puitteissa netto-ostojen jatkamisesta vuoden 2022 maaliskuun loppuun. Erääntyvien velkakirjojen uudelleensijoituksia jatketaan vuoden 2023 loppuun. Myös pankkien kohdennettujen rahoitusoperaatioiden (TLTRO) ehtoja löysättiin edelleen ja uusia operaatioita järjestetään kolme kappaletta. Pienoisena pettymyksenä oli se, ettei APP-ohjelman kuukausittaisiin ostoihin tehty muutoksia, vaan niitä jatketaan keskimäärin 20 miljardilla kuussa. Kokonaisuudessaan korkopäätöstä voi kuvailla kädenlämpöisen, haalean boolilasin ojennukseksi markkinalle, jossa ennakko-odotukset oli jo valmiiksi viritetty korkealle, ja ensireaktio Eurooppa-indekseissä oli vaimea.
EKP:n päätöksestä heijastuu koronapandemian ja poliittisten riskien (Brexit-vääntö ja EU:n elvytyspaketin kohtaama vastatuuli) nostattama epävarmuus, joka viivästyttää talouden elpymistä. Tämä näkyy myös keskuspankin ennusteissa, joita odotetusti tarkistettiin alaspäin vuodelle 2021 1,1 %-yksiköllä. Vastaavasti vuoden 2022 ennusteita hieman nostettiin, joten kokonaisuutena keskuspankin keskipitkän aikavälin näkemys pysyi suunnilleen samanlaisena kuin syyskuussa.
Koronapandemia on kääntynyt maailman suurten keskuspankkien suunnan entistä vahvemmin kohti tuntemattomia vesiä. Pelkästään koronapandemian aiheuttamien elvytystoimien seurauksena kolmen suuren eli Federal Reserven, EKP:n ja Japanin keskuspankin, taseet ovat paisuneet 5600 miljardilla dollarilla. Keskuspankkien ostot ovat aiheuttaneet rajun muutoksen velkakirjamarkkinalla, sillä esimerkiksi Saksassa 30-vuotinenkin velkakirjakorko on valahtanut negatiiviseksi. Koska tuottoja ei korkomarkkinalta saa, pitää niitä hakea muualta, mikä kannustaa riskinottoon. Kun velkakirjakorot painuvat yksi toisensa jälkeen negatiivisiksi, rahapolitiikan keinot elvyttää vähenevät. Tämän kaltaiseen elvytysloukkuun on kuitenkin euroalueellakin ajauduttu.
