Iso Britannia on tärkeä markkina UPM:lle, jonka vuotuinen myynti maahan on viime vuonna miljardin luokassa. Tämä vastaa noin 10 % yhtiön liikevaihdosta. UPM:llä on myös omaa tuotantoa Isossa-Britanniassa muun muassa kahdella paperi- ja yhdellä tarra-laminaattitehtaalla. Ison-Britannian suhteellinen osuus Metsä Boardin liikevaihdosta oli viime vuonna UPM:n kanssa samassa kokoluokassa, mutta arviomme mukaan merkittävä osa Ison-Britannian myynnistä on ollut vuoden 2016 loppuun mennessä alas ajettavaa paperin myyntiä. Näin ollen Ison-Britannian osuus Metsä Boardin nykyisistä liike-toiminnoista on todennäköisesti selvästi pienempi, vaikka myös yhtiön kartonkimyynnille Iso-Britannia on yksi suurimmista yksittäisistä markkinoista Saksan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Stora Enson myynti Isoon Britanniaan on ollut noin 6 % konsernin liikevaihdosta.
Liikevaihtopainot huomioiden lyhyellä tähtäimellä Iso-Britannian kysynnän mahdollisella hyytymisellä olisi negatiivinen vaikutus metsäyhtiöihin, mutta käänteen tekevää merkitystä pelkällä Iso-Britannian markkinalla ei metsäyhtiöihin kuitenkaan ole. Pitkällä tähtäimellä vaikutukset riippuvat Brexitin vaikutuksista Ison-Britannian talouskasvuun ja toisaalta mahdollisesti EU-eron myötä voimaan tulevista kaupparajoituksista. Näiden voimakkuutta on vielä vaikea arvioida, mutta yksinkertaistaen tuotteita Isoon-Britanniaan pääosin vievät metsäyhtiöt kärsivät sitä enemmän, mitä voimakkaampia mahdolliset kaupparajoitukset ovat. Esimerkiksi Ison-Britannian jääminen ETA-alueen jäseneksi ei mielestämme heikentäisi olennaisesti metsäsektorin vientimahdollisuuksia Isoon-Britanniaan.
Vaikutuksiltaan voimakkain Brexit-riski metsäyhtiölle tulee mielestämme Eurooppa-herkkyyden kautta. Eurooppa on kaikille pörssimme metsäyhtiölle selvästi tärkein markkina-alue, sillä Stora Enson liikevaihdosta viime vuonna 75 %, Metsä Boardin noin 72 % ja UPM:n 62 % tuli Euroopasta. Siten Brexitin negatiivinen vaikutus Euroopan talouskasvuun lyhyellä tai etenkin pitkällä tähtäimellä olisi selvä takaisku metsäyhtiölle. Mielestämme etenkin tätä riskiä hinnoiteltiin metsäyhtiöiden kursseihin juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Tämän vaikutuksiltaan voimakkaan riskin realisoitumista on kuitenkin toistaiseksi vaikea arvioida, mutta Euroopan talousnäkymien yllä vellova epävarmuus pitää arviomme mukaan metsäyhtiöiden riskipreemiot kohollaan lähiaikoina.
Brexitin suorin vaikutus metsäsektorille tulee valuuttakurssien kautta. Punnan raju heikentyminen suhteessa euroon ja kruunuun rassaa etenkin euroalueelta ja Ruotsista (tärkeä tuotantomaa etenkin Stora Ensolle ja myös Metsä Boardille) Isoon-Britanniaan suuntautuvan viennin kilpailukykyä, sillä valuutan heikentyminen tekee vientituotteista ostajille kalliimpia. Tämä rokottaa suhteellisesti eniten Metsä Boardia ja Stora Ensoa, joilla ei ole omaa tuotantoa Isossa-Britanniassa (ts. ei merkittäviä puntamääräisiä kuluja). UPM kärsii punnan heikentymisestä oman tuotantonsa ansiosta suhteellisesti vähemmän, mutta toisaalta sen puntapaino on todennäköisesti suurin. Valuuttaefekti ei kuitenkaan ole mielestämme täysin samanlainen kaikissa tuotesegmenteissä, sillä viejien mahdollisuudet kompensoida valuutan heikentymistä riippuvat jossain määrin myös tuottajien hinnoittelu-voimasta ja kilpailutilanteesta yleisesti. Lisäksi lyhyellä tähtäimellä punnan heikentymisen vaikutuksia rajoittavat myös yhtiöiden suojaukset (tyypillisesti 6-12 kk valuuttavirta).
Kokonaisuutena lyhyen tähtäimen valuuttaefekti jää kuitenkin Helsingin metsäyhtiölle arviomme mukaan lievästi positiiviseksi, sillä punnan heikentymisen lisäksi myös euro heikentyi suhteessa dollariin äänestystuloksen takia. Dollari on sekä Stora Ensolle, UPM:lle että etenkin Metsä Boardille puntaa selvästi tärkeämpi tulovaluutta (esim. globaali sellukauppa), joten EUR/USD-kurssin suhteellisesti pienempi heikentyminen riittää vähintään paikkaamaan absoluuttisesti punnan heikentymisestä syntyneen aukon. Myös Stora Ensolle ja Metsä Boardille etenkin kustannusvaluuttana tärkeä Ruotsin kruunu on heikentynyt hieman Brexitin jälkeen suhteessa euroon, mikä on positiivista yhtiöiden Ruotsin tuotannon kannattavuudelle.