Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Mitä on osakeanalyysi?

Blogi 02.03.2017 14:05 Sijoituskoulu

Sijoittamiseen liittyvää tietoa löytää nykyään helposti netistä penkomalla ja myös vertaistuki on käden ulottavilla sosiaalisessa mediassa, kuten forumeilla tai Sharevillessa. Vaikka tietoa on demokraattisesti kaikkien ulottuvilla, yksi asia ei muutu ja se on sijoittajan peruskysymys ”Mihin kannattaa sijoittaa juuri nyt?”. Siihen kysymykseen myös Inderes osakeanalyysillä pyrkii vastaamaan. Tämän Inderes Sijoituskoulun kirjoituksen tavoite on antaa lukijalle selkeä kuva siitä, mitä kaikkea osakeanalyysiin kuuluu. Tässä kirjoituksessa on esimerkkinä osia kirjoitushetkellä tuoreesta Alma Median laajasta raportista, joka on kokonaisuudessaan vapaasti luettavissa tästä linkistä. Teksti on kirjoitettu Inderesin osakeanalyytikon näkökulmasta, mutta kuvaa käytännössä laajasti osakeanalyysia yleensä.

1. Yhtiön liiketoimintamallin ja fundamenttien selvittäminen. Analyysin aluksi tutkitaan, miten yhtiön liiketoiminta toimii ja pengotaan yhtiön tuloslaskelmat ja tase auki. Yksi osakeanalyysin hyödyllisimpiä piirteitä ennusteiden ja arvonmäärityksen lisäksi on yhtiöiden liiketoimintamallien ja toimialojen syvällisemmän ymmärtämisen lisääminen. Vaikka lukija ei olisi analyysin oletusten ja ennusteiden kanssa aina samaa mieltä, on yhtiön ja alan kuvaamisesta varmasti hyödyllistä lisätietoa saatavilla.

Kuva: Alma Median analyysissa liiketoimintamalli on havainnollistettu lukijaystävällisesti myös kuvana tekstin lisäksi. 

2.Tutkia miten alalla tai aloilla menee, joilla yritys operoi eli selvittää mahdolliset makro- ja markkina-ajurit. Mitkä yleistaloudelliset tekijät vaikuttavat yrityksiin? Esimerkiksi finanssitalo Taaleri altistuu voimakkaasti pääomamarkkinoiden heilahteluille. Hissiteknologiayhtiö KONE:lle ei osakekurssien heilahteluilla itsessään ole niin väliä, mutta kaupungistumisen megatrendin jatkumisella tai korkeiden rakennusten rakentamisella on. Digitalisaatio taas on yksi kuuma trendi, joka luo vahvaa kysyntää eri it-taloille kuten Siili ja Vincit. Sen sijaan mediatalot kamppailevat murroksessa, jossa printtimedian osuus surkastuu, kuten Alma Median tapauksessa.

Kuva: Alma Median toimialan kehitys.

3. Yhtiön kilpailijoiden ja verrokkien analysoiminen. Miten kilpailijat ja verrokit asemoituvat alalla ja minkälaisilla arvostuskertoimilla niillä käydään kauppaa pörssissä? Huomiota kiinnitetään myös siihen, mitä erilaista analyysin kohteena olevan yhtiö tekee mitä kilpailijat tekevät tai mikä sen kilpailuetu on suhteessa muihin.

Kuva: Alma Median vertailuryhmän, eli verrokkien ja kilpailijoiden arvostukset.

4. Ennusteiden laatiminen lähivuosille. Olennainen osa osakeanalyysia on ennusteiden laatiminen lähivuosille. Inderesin analyyseissa on eritelty ennusteet aina +3 vuotta eteenpäin. On kuitenkin selvää, että etenkin kaukana olevien vuosien ennusteet muuttuvat sitä mukaan, kun yhtiöistä tihkuu tulos- ja pörssitiedotteiden mukana uutta tietoa. Ennusteisiin liittyy suurta epävarmuutta ja samalla ne ovat silti hyvin tärkeä mittari mitä markkina seuraa. Analyytikot voivat tehdäkin eri skenaarioita, miten yhtiöt kehittyisivät eri talousoloissa. Tuloskäänteiden ja syklien ennakoiminen on kuitenkin vaikeaa.

5. Yhtiön arvonmäärityksen tekeminen, eli selvittää mikä yhtiön todellinen arvo on? Tässä on osakeanalyysin pihvi, Arvonmäärittäminen on myös analyytikon tärkein tehtävä osana osakemarkkinoiden tehtävää hinnoitella osakkeet mahdollisimman oikein. Inderesillä arvonmäärittämisessä käytetään lisäksi tukena mm. DCF-analyysia eli kassavirtojen diskonttaamista eli niiden arvon laskemista nykyhetkeen (yrityksen arvo on yhtä kuin sen kaikkien tulevaisuuden kassavirtojen arvo muunnettuna nykyrahaksi) ja osien summa-analyysia (mitä eri yhtiön osat maksaisivat itsenäisinä pörssissä) sekä verrokkianalyysia (miten yhtiö suhtautuu verrokkiryhmän arvostukseen).

Kuva: Alma Median kassavirtalaskelma. 

6. Yhtiön riskien valaisu. Mitä riskejä yhtiön liiketoimintaan liittyy ja miten ne voisivat vaikuttaa analyysissä tehtyihin arviointeihin ja ennusteisiin? Osakeanalyysissa on tärkeää pohtia eri lopputulemien mahdollisuutta. Liian ruusuisia ennusteita ei kannata maalata tulevaisuuteen, sillä tällöin osakkeen arvosta voi omassa mielessä muodostua aivan liian korkea. 

Kuva: visuaalinen havainnointi Alma Median liiketoiminnan riskeistä. 

7. Tavoitehinnan määritys. Kuten kirjoitimme aiemmin Inderes Sijoituskoulussa tavoitehintoja käsittelevässä kirjoituksessa (linkki täällä), tavoitehinta ei ole aina sama kuin arvonmäärityksessä saatu osakkeen arvo. Analyytikko joutuu miettimään eri muuttujia tai tapahtumia, jotka voisivat realistisesti viedä osakkeen tietylle hintatasolle 12 kuukauden sisällä eli niin kutsuttua ”polkua”. Viimeksi mainittiin esimerkkinä Revenio Group, jonka todellinen arvo oli huomattavasti suurempi kiitos syömähammas Icaren, mutta muut liiketoiminnat tekivät osakkeesta huomattavasti vähemmän houkuttelevan sijoituskohteen eikä analyytikko siten voinut asettaa 12 kuukauden tavoitehintaa lähes kolminkertaiseksi sen hetkiseen kurssiin nähden. Eli, analyytikot miettivät osakkeiden tavoitehintoja tämän polun kautta.

8. Suosituksen antaminen. Lopuksi kun tavoitehinta on asetettu, sitä verrataan osakkeen hintaan pörssissä ja siitä juontuu suositus, riskit huomioiden. Suosituspolitiikastamme löytyy kirjoitus täältä https://www.inderes.fi/fi/inderesin-uusi-suosituspolitiikka

Kun tämä on tehty, Inderes julkaisee yhtiöstä raportin ulos sijoittajien päätöksenteon tueksi. Suositus on kuin kirsikka kakun päällä analyytikon työssä. Analyytikoiden suositusten muutokset ovatkin markkinoilla hyvin seurattu ilmapuntari. Usein kun analyytikoiden ennusteet lähtevät nousu-uralle, tekee osakemarkkina samoin.

 

Verneri Pulkkinen