Milloin pörssi romahtaa?

Siinä on tuhannen taalan kysymys, johon kukaan ei osaa varmuudella vastata. Silti kysymyksen saattaa kuulla lähes päivittäin yhteydessä tai toisessa. Ottaen huomioon, että monilla suomalaissijoittajilla on edelleen takaraivossa 90-luvun alun lama ja pörssiromahdus, IT-kuplan ja Nokian osakkeen pihiseminen sekä vuoden 2008 finanssikriisi ja pörssin syväkyykky, on kysymyksellä ymmärrettävä määrä suosiota. Googlehaulla ”milloin pörssi romahtaa” löytyykin kirjoitushetkellä 13 700 tulosta. Viime vuosina kysymyksen ympärillä on ollut useita blogeja ja artikkeleita, kuten vuodelta 2015 Lindströmien pohdinta tai tämä äskeinen Talouselämän uutinen listautumistahdin kiihtymisestä merkkinä nousukauden huipuista. Myös me olemme varoittaneet useaan otteeseen (katso esimerkiksi näkymät vuodelle 2017 täältä tai Saulin kommentit videolla täältä), että Helsingin pörssin arvostustaso on noussut haastavaksi ja riskit ovat koholla.

Kysymys on siinä mielessä aiheellinen, että pörssiromahduksessa menettää ainakin joksikin aikaa merkittävästi omaisuuttaan osakkeiden arvojen laskiessa, mikä tuntuu sijoittajalle luonnollisesti epämiellyttävältä kokemukselta.* Luontainen turvan tarve nousee ja ylikorkea käteispaino salkussa tuntuu hyvältä idealta, jos uskoo pörssiromahduksen olevan kulman takana. Paradoksi kuitenkin on, että kukaan meistä ei osaa sanoa milloin tarkkaan ottaen pörssi romahtaa. Useat ammattisijoittajat sanovat, että markkinan liikeitä on mahdoton ajoittaa, ja Inderes Sijoituskoulu yhtyy tähän mielipiteeseen täysin. Siten sijoittajan ei kannata murehtia kysymystä tuossa muodossaan käytännössä lainkaan.

Monet sijoittajat katsovat historiallisia pörssin arvostustason mittareita ja peilaavat nykyisyyttä siihen. Tällä hetkellä pörssi onkin kallis tällä tavalla tarkasteltuna. Peräpeiliin tuijottaminen ei kuitenkaan ole mutkatonta: kertaakaan ei korkotaso ole ollut nollassa aiemmin, vaikka matalien korkojen aika toki on ennenkin ollut. Sen lisäksi pörssin ”koostumus” muuttuu ajan myötä. Kun aloitteleva sijoittaja näkee yli 100 vuoden pörssigraafin argumenttina siitä, että kohta rytisee, on hyvä ymmärtää, että pörssi ja talousympäristö on sata vuotta sitten ollut hyvinkin erilaisia eikä suoria johtopäätöksiä voi vetää nykyisyyteen.Ei ole salaisuus, että pörssi on nyt kallis ja tiettyjä riskejä, kuten Lähi-idän ja Korean konfliktiherkkyys, korkojen nousu tai poliittinen epävarmuus Euroopan vaalivuonna, on ilmassa. Silti näistä ei voi tietää miten lopulta käy, sillä ilmiöt ovat monimutkaisia ja niiden lopputulemat voivat olla täysin ennalta-arvaamattomia, vaikka jälkiviisastelijoita ilmestyy kaapeista legiooneittain aina katastrofien jälkeen.

Keskity oleelliseen

Sen sijaan sijoittajan on tärkeämpää pohtia asioita, joihin voi itse vaikuttaa. On parempi keskittyä pohtimaan, miltä oma osakesalkku nyt näyttää: onko se täynnä yhtiöitä, joiden arvostustasot ovat todella korkeat suhteessa niiden tulevaisuuden näkymiin? Onko osakesalkku sijoitettu kuin ”nousukauden lopun portfolio” (täynnä syklisiä osakkeita tuloshuipussaan), kuten Inderes Sijoituskoulussa on aiemmin kirjoitettu. Ja ehkä tärkeimpänä: kuinka itse reagoisi, jos pörssi laskisi 50 %? Jos epäilee hermojen ja vatsan sietokykyä, on ehkä aika pitää osaa portfoliosta käteisenä. Jos itsetutkiskelun jälkeen on varma, että mahdollinen pörssiromahdus ei hetkauttaisi vaan olisi huikea tilaisuus ostaa lisää hyviä yhtiöitä edulliseen hintaan, on portfolio tällä hetkellä varmastikin suhteellisen hyvässä asennossa ja oma asenne sijoittamiseen myös. Jos on varma, että panikoi romahduksessa, on tärkeää panikoida ennen muita: ensimmäisenä kyydistä hypänneet säilyy pahimmilta vahingoilta. On hyvä pitää mielessä, että takaisin hyppäämisen taito on sekin vaikeaa. Ennemmin kuin murehtii seuraavaa mahdollista romahdusta, on sijoittajan parempi keskittyä oleelliseen eli pitää oma osakesalkku puhtaana riskisimmistä osakkeista, hajautus kunnossa ja itsetuntemus omasta käyttäytymisestä eri markkinatilanteissa vahvana.

*Kiinnostuneille lukijoille hieman lisää termin pörssiromahdus avaamista. Pörssiromahduksella, joka on sosiaalinen ilmiö, ei ole yhtä oikeaa määritelmää, mutta käytännössä sillä tarkoitetaan lyhyellä aikavälillä kaksinumeroista %-pudotusta pörssissä. Yleensä romahdukset tapahtuvat laskumarkkinan (karhumarkkinan) aikana. Laskumarkkina lasketaan alkaneeksi, jos pörssi putoaa yli 20 % huipuistaan. Laskumarkkinat ovat kestäneet kuukausista muutamiin vuosiin.