Mitä varsinaisten yhtiökokousten lykkääminen tarkoittaa sijoittajan kannalta?

Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeuksellisesta tilanteesta ja hallituksen linjausten johdosta useampi pörssiyhtiö on ilmoittanut varsinaisten yhtiökokoustensa peruuttamisesta ja siirtämisestä myöhempään ajankohtaan.

Osakeyhtiöiden on lain mukaan pidettävä varsinainen yhtiökokous kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, mikä tarkoittaa valtaosalla yhtiöistä kesäkuun loppua. Lähipäivinä todennäköisesti Suomessa käyttöönotettava valmiuslaki ei näkemyksemme mukaan mahdollista nykymuodossaan yhtiöitä poikkeamaan yhtiökokouksen järjestämiselle asetetusta aikavaatimuksesta. Lisäksi yhtiökokouksen pitäminen ilman laajaa fyysistä läsnäoloa on tullut mahdolliseksi erilaisten teknologisten ratkaisujen avulla.

Yhtiökokouksessa päätetään niistä asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa tai jotka on yhtiöjärjestyksen mukaan käsiteltävä kokouksessa. Osakeyhtiölain mukaan päätettävistä asioista keskeisimmät ovat tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta päättäminen.

Osingonmaksu lykkääntyy

Keskeisin lykkäämisen myötä osakkeenomistajaan vaikuttava seikka on osingonmaksun siirtyminen. Kun yhtiö siirtää yhtiökokoustaan myöhemmin määriteltävään ajankohtaan, osingonmaksu siirtyy eteenpäin.

Toisaalta kokouksen siirtyminen myöhemmäksi voi aiheuttaa epävarmuutta osingon suhteen, sillä yhtiö voi peruuttaa tai muuttaa ehdotustaan osingosta milloin tahansa ennen yhtiökokouksen (tai sen valtuuttaman hallituksen) virallista päätöstä. Tämä johtaa entuudestaan nykyisessä epävarmassa tilanteessa siihen, että osakkeenomistaja joutuu pohtimaan uudelleen osakkeeseen liittyvää tuotto-/riskisuhdetta.

Käytännössä päätöksenteon ja siten myös osinkojen maksamisen siirtyminen pienentää sijoittajien käytettävissä olevia tuloja tässä hetkessä ja toisaalta lisää epävarmuutta tulevien tulojen osalta. Tämä kaikki tietysti lisää häiriöitä talouden rahaliikenteessä ja on omiaan ruokkimaan jo entuudestaan vallitsevaa epävarmuutta.

Siirtämisen taustalla voi olla myös aito epävarmuus yhtiön kassatilanteen kehittymisestä ja yhtiökokouksen siirtäminen nähdään yhtenä riskienhallinnan keinona.

Yhtiökokousten järjestäminen normaalissa aikataulussa tai jo siirtopäätöksen tehneiden osalta mahdollisimman nopealla aikataululla vähentäisi vallitsevaa epävarmuutta.

Fyysinen läsnäolo kokouksessa ei ole välttämätöntä

Ensisijainen kriteeri on tietysti aina osallistujien terveyden turvaaminen. Mikäli katsotaan, että järjestelyt eivät ole riittäviä osallistujien terveyden turvaamiseksi, on järjestämisen mielekkyyttä toki syytä pohtia. Yhtiökokouksien järjestämistä ei kuitenkaan ole kielletty, vaan tehdyt päätökset ovat olleet yhtiöiden omia ratkaisuja. Tosin kokoontumisrajoitusten tulkinta näyttää elävän ja rajoituksia saatetaan tiukentaa.

Periaatteessa kuitenkin yksikin osallistuja riittää ja toisaalta kaikilla osakkailla on oltava samat oikeudet osallistua. Toki harvalukuinen osallistujajoukko saattaisi äänestystilanteessa johtaa merkittävästi toisenlaiseen lopputulokseen äänestyksessä kuin normaalissa tilanteessa, koska yksittäisten äänten tai osakkeenomistajien painoarvo nousisi tällöin suuremmaksi. Tosin äänestykset ovat ylipäätään yhtiökokouksissa varsin harvinaisia.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että kokoukseen saa osallistua teknisen apuvälineen avulla. Myös hallitus voi päättää asiasta, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Edellytyksenä on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa yhtiökokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Tällöin kokouskutsussa on mainittava teknisestä osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, siihen liittyvistä osakkeenomistajan puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä.

Paras tapa varmistaa yhtiökokouksen järjestäminen ja osingonmaksaminen aikataulussaan on se, että osakkeenomistaja ilmoittaa ennakkoon osallistuvansa kokoukseen verkon välityksellä.

Tehdään siis kaikki voitavamme, että kevään yhtiökokoukset pidetään ajallaan.