Nokia bluffasi meitä
Matkapuhelinten myynnin jälkeen Nokia perusteli verkkoyhtiön uutta mobiiliin laajakaistaan strategiaa muun muassa sillä, että alalla kannattaa fokusoitua, koska operaattorit ostavat tarvitsemansa osat aina kuitenkin erillisiltä, parhailta toimittajilta. Ytimen ulkopuolelle kuuluvia liiketoimintoja karsittiin ja divestoitiin rajulla kädellä. Fokusoitunut strategia oli päinvastainen kuin Ericssonilla, joka pyrkii tarjoamaan operaattorille kaiken yhden katon alta.
Matkapuhelinten myynnin jälkeen uusi strategia kuulosti vakuuttavalta. Surin esiintyminen toi viestiin uskottavuutta ja jämäkkyyttä, jota tarvittiin Elopin katastrofin jälkeen. Nokiasta oli lyhyessä ajassa luotu kolmen vahvan tukijalan globaali teknologiayhtiö. Eri liiketoiminnoilla kerrottiin olevan synergioita, mutta kukaan ei oikein tunnu muistavan tai tietävän mitä ne olivat. Jotenkin niin se taisi mennä, että verkkoon (Networks) kytkeytyneessä maailmassa paikkatieto olisi yksi keskeinen elementti (HERE).
Tärkeintä oli, että Nokia onnistui palauttamaan sijoittajien luottamuksen, joka oli uponnut palavan lautan mukana niin syvälle, että yhtiötä hinnoiteltiin lähes konkurssiin. Sijoittajien luottamuksen voittaminen on erittäin vaikeaa, mutta silti yksinkertaista. Ensin luvataan, ja sitten pidetään lupaukset tai ylitetään ne. Kun yhtiö tekee tätä riittävän monta vuotta tai vuosineljännestä putkeen, analyytikot ja sijoittajat alkavat syömään johdon kädestä. Nokian Networks on yltänyt markkinaodotuksiin tai ylittänyt ne käytännössä joka neljännes Q2’12 alkaen. Kun yhtiön ja johdon sanomisiin voi luottaa, paranee näkyvyys ja osakkeen hinnanmuodostus. Nokian arvostustaso kohosi sinne, missä globaalin laadukkaan teknologiayhtiön arvostuskertoimien kuuluukin olla.
Alcatel-Lucent -kaupan jälkeen Nokian sijoittajaviestiin tuli täyskäännös. Verkoille ja teknologiayksikölle ”synerginen” HERE laitettiinkin huutokappaan, kuten oli jo haisteltu. Mobiiliin laajakaistaan keskittyvä strategia olikin kokoajan ollut väärä tie, koska vain murto-osa operaattoreista puhtaita mobiilioperaattoreita. Mobiilin laajakaistan kasvunäkymät olivat huonot. Verkkojen yhdentymiskehityksen takia operaattorille pitikin pystyä tarjoamaan laajalla skaalalla eri verkkoteknologioita. Alcaltel-Lucent istui tähän yhtälöön, koska suurin osa yhtiöstä oli Nokialle täydentävää liiketoimintaa ja vain reilu kolmannes langattomia verkkoja.
Miksi bluffi kannatti? Nokialle oli äärimmäisen tärkeää saada meidät uskomaan mobiiliin laajakaistaan keskittyvään strategiaan, jotta se pystyi toteuttamaan pitkässä juoksussa yhtiön strategialle kriittisen suuremman järjestelyn verkkomarkkinalla. Yksinkertainen ajatusleikki havainnollistaa asiaa. Kuvitellaan, että Nokian uuteen strategiaan ei olisi markkinoilla uskottu ja Nokian osakekurssi olisi ollut Alcatel-Lucent kaupan aikaan 4,5 euroa nyt käytetyn vaihtokurssin 7,77 euroa sijaan. Alcatelin omistajat olisivat silloin saaneet uudesta Nokiasta 35 prosentin sijaan jopa puolet. Uusi Nokia ei välttämättä olisi ollutkaan Nokia.
Nokia on Siilasmaan hallitusaikana osoittanut loistavaa nerokkuutta yritysjärjestelyissä ja luottamus yhtiön kykyyn toteuttaa yritysjärjestelyitä ja tehostaa niistä kannattavia on korkea. Monelle sijoittajalle Alcatel-kauppa on kuitenkin vielä liian suuri riski nieltäväksi.