Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Konepajojen kiinnostavimmat luvut eivät useinkaan löydy tuloslaskelman viimeiseltä riviltä. Siinä missä liikevaihto ja tulos kertovat pitkälti menneestä, antavat uudet tilaukset ensimmäisiä viitteitä siitä, millaista kehitystä tulevalta voi odottaa. Tarkastellaan tässä artikkelissa, mitä suurten konepajojen Q2:n tilauskannat ja tilauskertymät kertovat nykyisestä kysyntätilanteesta.
Konepajat valmistavat teollisuuden tarvitsemia koneita, laitteita ja teknologiaratkaisuja sekä tarjoavat niihin liittyviä huolto- ja ylläpitopalveluita. Kyseiset yhtiöt ovat usein syklisiä, ja niiden kysyntä riippuu asiakkaiden investointihalukkuudesta ja yleisestä talouskehityksestä. Osavuosikatsausta arvioitaessa kannattaa huomio kohdistaa erityisesti kolmeen tekijään: tulokseen, saatuihin tilauksiin sekä yhtiön kommentteihin markkinanäkymistä. Toteutunut tulos kertoo pääasiassa aiemmin saatujen tilausten kannattavuudesta, kun taas tilauskertymä antaa viitteitä tulevasta liikevaihdosta ja yhtiön tämänhetkisestä kilpailukyvystä.
Saaduilla tilauksilla tai tilauskertymällä tarkoitetaan uusia tilauksia, jotka yhtiö on vastaanottanut tarkastelujakson, esimerkiksi vuosineljänneksen, aikana. Tilauskanta puolestaan kertoo aiemmin saatujen tilausten arvon, joita ei ole vielä toimitettu asiakkaalle tai kirjattu liikevaihdoksi. Saadut tilaukset ovat siis tietyn ajanjakson aikana syntynyt tilausvirta, kun taas tilauskanta kuvaa tietyn hetken työmäärää tuleville kuukausille tai vuosille. Vahva tilauskertymä kasvattaa yleensä tilauskantaa, mutta samaan aikaan toimitukset pienentävät sitä. Tämän vuoksi tilauskanta voi laskea, vaikka yhtiö saisi edelleen runsaasti uusia tilauksia, jos toimituksia tehdään vielä nopeammin.
Pelkkä tilausten määrä ei kuitenkaan ratkaise, vaan sijoittajan on arvioitava myös niiden laatua. Korkean katteen omaan teknologiaan ja palveluihin perustuvat tilaukset voivat olla selvästi arvokkaampia kuin matalakatteiset suurprojektit. Palveluliiketoiminta on yleensä laiteliiketoimintaa vakaampaa ja kannattavampaa, mikä voi tasata suhdannevaihteluja. Yhden vuosineljänneksen lukujen sijaan kehitystä on hyvä tarkastella pidemmän ajan trendinä ja verrata toteumaa markkinoiden ennakko-odotuksiin.
Meneillään oleva tuloskausi on tilausten kannalta poikkeuksellisen kiinnostava, koska useampi kysyntäajuri herää eloon samaan aikaan usean hiljaisemman vuoden jälkeen. Tekoälyn vaatima datakeskusinfra, vihreä siirtymä, kaivos- ja teollisuusinvestointien piristyminen sekä puolustusmenojen kasvu näkyvät nyt limittäin konepajojen tilauskirjoissa, mikä tekee tilauslukujen tulkinnasta tavallista tärkeämpää ja haastavampaa.
Artikkelin kirjoitushetkellä Helsingin pörssin suurista konepajoista tuloksensa ovat raportoineet Hiab, Kalmar, Kempower, KONE, Konecranes, Metso, Valmet sekä Wärtsilä.

Saadut tilaukset, muutos-% vuodentakaisesta (tumma palkki Q2'26 vs. Q2'25 sekä vaalea palkki Q2'25 vs. Q2'24). Lähde: yhtiöiden osavuosikatsaukset.
Isossa kuvassa tilauskertymä maalaa positiivista kuvaa, sillä kuudella yhtiöllä tilauskertymä oli positiivinen. Siinä missä Konecranesilla tilausten kasvuvauhti pysyi edellisvuoden tasolla, Hiabilla, Metsolla ja Wärtsilällä kysyntä jopa kiihtyi edellisvuodesta. Kalmarin tilauskertymä sen sijaan jäi viimevuoden tasolle. Selkein pettymys nähtiin Kempowerin tilauskertymässä sekä pintapuolisesti myös Valmetin kohdalla, mutta jälkimmäisen muutos selittyy poikkeuksellisella vertailukaudella.

Tilauskantojen muutos-% vuodentakaisesta (tumma palkki H1'26 vs. H1'25 sekä vaalea palkki H1'25 vs. H1'24). Lähde: yhtiöiden osavuosikatsaukset.
Tilauskannan kehitys antaa yksittäistä kvartaalilukua puhtaamman kuvan siitä, mihin suuntaan kysyntä on kääntymässä, koska se suodattaa pois yksittäisten kvartaalien kertymän satunnaisvaihtelun.
Tilauskantojen osalta tarina mukailee samaa kuin tilauskertymissä: kuudella yhtiöllä tilauskanta kääntyi alkuvuotta tarkastellessa selvään kasvuun. Hiabilla, KONEella ja Konecranesilla kehitys kääntyi vuosi sitten nähdystä tilauskantojen supistumisesta nyt vahvaan tilauskantojen kasvuun. Kempowerin, Metson ja Wärtsilän tilauskannat sen sijaan jatkoivat vakaassa kasvussa. Tilauskannan laaja-alainen käänne povaa hyvää loppuvuoden sekä ensi vuoden tuloskehityksen suhteen.
Tarkastellaan seuraavaksi yhtiökohtaisesti, millaista kehitystä yhtiöt raportoivat toiselta kvartaalilta.
Hiabin tilaukset olivat korkeimmalla tasolla neljään vuoteen, ja kasvua tuki sekä laaja-alainen kysynnän piristyminen että yksittäiset suurtilaukset muun muassa puolustuslogistiikassa. Puolustussektorin noususta on tullut oma, erillinen kysyntävirtansa, joka ei suoraan liity kumpaankaan edellä mainituista megatrendeistä, mutta näkyy tällä hetkellä yhä useamman teollisuusyhtiön tilauskirjassa. Osake päätyi tulospäivänä reilun 11 prosentin nousuun.
Kalmarin tilaukset pysyivät käytännössä ennallaan (449 vs. 450 MEUR vuosi sitten). Maantieteellisesti vahvinta vetoa tilauksissa nähtiin Amerikoissa jakeluasiakassegmentin piristymisen jatkuttua uuslaitepuolella. Tilauskanta sen sijaan laski 4 prosenttia vuodentakaisesta, kun vertailukauden suuret yksittäiset tilaukset eivät toistuneet. Markkinat eivät kuitenkaan nähneet tässä suurempaa dramatiikkaa ja osake päätyi tulospäivänä reilun 4 prosentin nousuun, raportin jätettyä kokonaisuudessaan positiivisen kuvan.
Tuloskauden selkeisiin pettymyksiin lukeutui Kempower, jonka latauslaitteiden tilaukset laskivat 6 prosenttia, kun analyytikot odottivat 14 prosentin kasvua. Syyksi tilausten laskuun yhtiö kommentoi latausoperaattoriasiakaskunnan konsolidoitumisen sekä sen, että aiemmin kasvuun ja verkoston laajentamiseen keskittyneet toimijat ovat siirtymässä nyt priorisoimaan olemassa olevan kapasiteetin käyttöasteen nostamista sekä kannattavuutta. Mikäli muutos on rakenteellinen eikä pelkästään ajoitukseen liittyvä, tulee se heijastumaan Kempoweriin jatkossakin negatiivisesti. Osaketta lyötiin tulospäivänä rajusti ja kurssista puhallettiin noin 17 prosenttia pois.
KONEen kohdalla kehitys oli jokseenkin odotetunlaista. Tilaukset ylittivät odotukset selvästi (+10,6 %), mutta tulos jäi niukasti odotuksista. Tilausten maantieteellisessä jakaumassa nähtiin kaksijakoisuutta, kun Kiinan markkina ei vieläkään näytä helpottamisen merkkejä, uuslaitemarkkinan toimiessa edelleen kehityksen jarruna. Sen sijaan muilla alueilla tilaukset kasvoivat kaksinumeroista tahtia vertailukelpoisin valuutoin. Tässä tapauksessa tilauskertymä oli raportin ainoa aidosti positiivinen yllätys, kun taas ohjeistus, marginaalit sekä TK Elevator -järjestelyn eteneminen jättivät varsin neutraalin kuvan. Osake päätyi tulospäivänä 3 %:n laskuun.
Konecranesin toisen neljänneksen tilaukset kasvoivat 13,2 prosenttia ja H1:n tilauskanta paisui ennätyksellisesti 16,1 prosenttia. Kasvu oli laaja-alaista, kun kaikki kolme liiketoiminta-aluetta, Teollisuuslaitteet (+18,9 %), Satamaratkaisut (+16,9 %) ja Teollinen kunnossapito (+5,2 %), kasvattivat tilauksiaan. Teollisuuslaitteiden kasvua veti erityisesti puolustusteollisuuden kysyntä Amerikan alueella, mikä kytkee Konecranesin samaan puolustussektorin nousuun, joka näkyi jo Hiabin luvuissa. Siitä huolimatta Konecranesin kannattavuus heikkeni (vrt. EBITA-% 14,3 % vs. Q2’25: 12,7 %), kun liikevaihto ja toimitusmäärät laahasivat tilauskannan perässä ja laskivat 3,1 %. Yhtiö kommentoi, että tilauskanta on selvästi vahvempi loppuvuodelle kuin vuosi sitten, mikä viittaa toimitusten ja liikevaihdon piristymiseen vuoden jälkipuoliskolla. Markkinoille raportti ei kuitenkaan kelvannut ja osake pakitti tulospäivänä lähes 10 %.
Toinen tunnistettava teema on teollisuuden ja kaivosalan investointiaktiviteetin piristyminen, joka näkyy erityisesti Metson luvuissa. Yhtiön Mineraalit-segmentin tilaukset kasvoivat 24 prosenttia. Kasvu oli poikkeuksellisen laaja-alaista, sillä sekä laite- että jälkimarkkinatilaukset kasvoivat kaksinumeroisesti, eikä kehitys nojannut yksittäisiin suurkauppoihin. Yhtiön johto puhui suoraan siitä, miten asiakkaiden investointihalukkuus on vahvistunut erityisesti sähköistymisen ja energiasiirtymän tarvitsemien metallien osalta.
Valmetin Q2 on hyvä muistutus siitä, että pelkästään kvartaalitason tilauskertymää tai tilauskantaa tuijottamalla voi saada vääristyneen kuvan. Konsernin tilaukset laskivat 10 prosenttia ja lasku painottui Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmenttiin. Tarkemmin katsottuna kuva on kuitenkin toiveikkaampi kuin otsikkoluku antaa ymmärtää, sillä biomateriaalipuolen projektitilaukset olivat itse asiassa selvässä nousussa edelliseen neljännekseen verrattuna, ja johto puhui asteittaisesta elpymisestä poikkeuksellisen hiljaisen alkuvuoden jälkeen. Vertailukausi oli myös harvinaisen vahva, mikä osaltaan selittää negatiivista prosenttilukua. Pintapuolisesti rumasta tilausten kehityksestä huolimatta Valmet oli tulospäivänä yli 20 %:n nousussa odotettua paremman kasvun ja kannattavuuden myötä. Toki reipasta nousua ajoi myös tulospäivän isoin uutinen, kun Valmet ilmoitti käynnistävänsä strategisen arvioinnin liiketoimintojensa eriyttämiseksi kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi.
Wärtsilän Energy-liiketoiminnan tilaukset kasvoivat toisella neljänneksellä peräti 120 prosenttia, ja yhtiö kertoi ensimmäistä kertaa avoimesti, että tilauskannan kannattavuus on parantunut yli viisi prosenttiyksikköä vuoden 2025 alusta, datakeskusten ja uusiutuvan energian tasapainotustarpeen ajamana. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että kannattavuusparannus ei tule hinnankorotuksista. Tilausten euromääräinen hinnoittelu (MEUR per megawatti) itse asiassa laski vuodentakaisesta. Kyse on skaalaeduista ja tuotannon tehostumisesta kysynnän kasvaessa. Tämän pitäisi ilahduttaa sijoittajia enemmän kuin pelkän hintavetoisen piikin, vaikka markkina ensi alkuun pettyikin hinnoittelun tasoon.
Kokonaisuutena Q2-tuloskausi piirtää kuvan kysyntäympäristöstä, joka on vahvistumassa, mutta hyvin epätasaisesti. Samat kaksi megatrendiä, tekoäly- ja datakeskusinvestoinnit sekä teollisuuden sähköistyminen, näkyvät yhtiöiden kommenteissa, mutta niiden vaikutus tuloslaskelmaan etenee hyvin eri tahtia. Osalla yhtiöistä, kuten Wärtsilällä ja Metsolla, kysyntä on jo ehtinyt näkyä sekä tilauksissa että kannattavuudessa. Toisilla, kuten KONEella ja Konecranesilla, tilauskirja on jo vahvasti trendin mukainen, mutta tuloksen tasolla todisteet puuttuvat vielä.
Vaikka globaalissa kysyntäympäristössä on nähtävissä valoa, on oleellista pohtia myös sitä, kuinka paljon hyvää osakkeisiin on jo hinnoiteltu sisään. Monen yhtiön kohdalla viime vuonna nähty lento näyttää nimittäin kursseja katsomalla katkenneen alkuvuodesta. Lisäksi sijoittajien luottamusta tulevaan varjostavat edelleen pitkittyneen Lähi-idän konfliktin vaikutukset globaaliin talouteen ja kysyntäympäristöön.