Inderes disclaimer gällande utförda aktieanalyser kan läsas här. För mer detaljerad information över de aktier som aktivt bevakas av Inderes, vänligen se respektive bolags bolagsspecifika sida på Inderes webbplats. © Inderes Oyj. Alla rättigheter förbehållna.
Läs transkriptioner från webbsändningar och audiocasts
Läs transkriptioner från webbsändningar och audiocasts
Ansvarsfriskrivning: Detta är en maskingenererad transkription och kan innehålla felaktigheter.
Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän osavuosikatsaustilaisuuteen! Koskisen tammi–syyskuun osavuosikatsaustilaisuuteen lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihdon kasvu jatkui. Kohonneet kustannukset rasittivat kannattavuutta. Minun nimeni on Jukka Pahta, ja olen Koskisen toimitusjohtaja. Tässä on esityksen sisältö. Normaaliin tapaan puhumme muutamalla sanalla toimintaympäristöstä. Sitten yhtiön taloudellisesta ja toiminnallisesta kehityksestä. Raaka-ainehankinnasta ja meidän kasvustrategiamme toimeenpanon tilanteesta ja sen vauhdittamisesta. Kysymyksiä voi esittää webcastin kysymystoiminnon kautta, ja kysymyksiin vastataan presentaation jälkeen. Toimialan toimintaympäristö on jatkunut epävarmana, ja se on kasvattanut niin meidän kuin muidenkin toimijoiden kustannuksia ja myös painaa kysyntää. Lähi-idän tilanne on pitänyt energian hinnan korkeana, ja tämä tietysti näkyy laajasti sekä sisääntulevissa rahdeissa että ulospäin lähtevissä kuljetuksissa asiakkaille, puunkorjuun kustannuksissa ja kuljetuksissa. Ja myöskin näkyy tuolla levyteollisuuden puolella raaka-aineissa, jotka ovat öljyjohdannaisia, eli erityisesti liimat ja pinnoitteet. Tässä nykyisessä markkinatilanteessa nousseiden kustannusten siirtäminen lopputuotteiden hintaan on haastavaa, koska kysyntä on laajamittaisesti pysynyt maltillisena. Meidän toimialan kysynnälle keskeistä on korkotaso ja kuluttajaluottamus. Kuten kaikki varmasti tietävät, näistä kohonneista kustannuksista ja inflaatiosta johtuen keskuspankit ovat vastanneet tähän inflaatioon nostamalla korkoja, ja tämä viivästyttää rakentamisen ja erityisesti asuin- ja korjausrakentamisen elpymistä. Varmasti kaikki ovat mediasta nähneet, että rakentaminen esimerkiksi. Suomessa on tietyillä sektoreilla hyvinkin aktiivista ja kysyntä keskittyy tällä hetkellä enemmän infrasektoriin. Yhdysvalloissa pitkät asuntolainakorot ovat nousseet edelleen, ja Yhdysvallat vastaa noin kolmasosaa maailman sahatavaramarkkinoista. Ja niin kauan kuin siellä korkotaso on selkeästi yli korona-ajan alhaisen korkotason, asuntokysyntä ei pääse elpymään, koska pitkät asuntolainakorot ovat korkealla ja ihmiset ovat lukinneet itselleen hyvinkin edullista rahoitusta näihin asuntoihin. Ja tässä tilanteessa, missä korkotaso on merkittävästi korkeampi, tällaista uudelleenrahoittamista, uusien asuntojen ostoa tai asunnonvaihtoa koskeva aktiviteetti pysyy alhaisena. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että myös rakentamisen markkinassa on vähemmän kysyntää Euroopassa ja Keski-Euroopassa, sillä asiakkaamme ostavat kohonneiden kustannusten ja alhaisen loppumarkkinakysynnän vuoksi tiukasti vain omaan tarpeeseensa ja pitävät varastotasot alhaisina. Yhtiömme taloudellinen ja toiminnallinen kehitys on jatkunut positiivisena ja olemme edelleen onnistuneet kasvamaan; liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli hieman yli 90 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa kasvua edelliseen vuoteen nähden. Ja tämä on meillä nyt järjestyksessään 11. peräkkäinen kasvukvartaali. Peräkkäinen kasvuneljännes, ja siitä voimme tässä erittäin haastavassa markkinatilanteessa olla tyytyväisiä, että olemme pystyneet kasvustrategiaamme toimeenpanemaan ja se näkyy näissä luvuissa. Liikevaihto ensimmäiseltä yhdeksältä kuukaudelta oli 300 miljoonaa euroa, kun viime vuonna oltiin 260 miljoonan euron tasolla. Oikaistu käyttökate oli samalla tasolla kuin viime vuonna, 2,9 miljoonaa, ja suhteellisesti hieman alhaisempi, kun otetaan huomioon liikevaihdon kasvu, eli 3,2 prosenttia, ja kumulatiivisesti käyttökate on 16,9 miljoonaa ensimmäiseltä yhdeksältä kuukaudelta. Viime vuonna vastaava luku oli 22,7 miljoonaa. Suhteellinen käyttökateprosentti oli 5,6 prosenttia. Ja siihen luonnollisesti vaikuttavat nuo edellä mainitut kustannuspaineet, jotka ovat vallinneet tässä oikeastaan koko vuoden. No, varsinkin toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana, kun Lähi-idän tilanteen vaikutukset ja sen heijastukset ovat vaikuttaneet sitten kaikkiin toimijoihin. Yhtiön näkökulmasta taloudellinen tilanne on edelleen vahva. Tässä katsomme noita tarkemmin. Vielä nuo kolmannen vuosineljänneksen luvut eli käyttökate oikaistuna 2,9 miljoonaa ja sillä päädytään negatiiviseen liiketulokseen miinus 1,4 miljoonaa ja kauden tulos. Myös kauden tulos on negatiivinen 1,7 miljoonaa euroa. Ja tämä johtaa siihen, että meidän laimentamaton osakekohtainen tulos tälle vuosineljännekselle oli samalla tasolla kuin viime vuonna, eli 7 eurosenttiä per osake. Bruttoinvestoinnit olivat 5,3 miljoonaa euroa, kun viime vuonna ne olivat 5,8 miljoonaa, ja kumulatiivisesti tarkasteltuna liikevaihto oli 300 miljoonaa euroa. Käyttökate oli 16,9 miljoonaa euroa, liikevoitto 4,3 miljoonaa ja kauden tulos 1,3 miljoonaa euroa, mikä johtaa 5 sentin laimentamattomaan osakekohtaiseen tulokseen. Bruttoinvestoinnit ovat tällä hetkellä noin 20 miljoonan euron tasolla. Ja kuten aikaisemminkin on indikoitu, olemme tässä investointisyklissä tulossa vaiheeseen, jossa investoinnit seuraavalle vuodelle tulevat meillä olemaan nykytasoa alhaisemmat. Oma pääoma per osake on 6,7 euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli alhainen, 2,8 prosenttia. Käyttöpääoma laski hieman. Tuossa ollaan noin 42 miljoonan euron paikkeilla ja liiketoiminnan nettorahavirta oli hyvä, 14,5 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste on 50,2 % ja nettovelkaantumisaste 32,3 %. Katsotaan meidän segmenttejä sahateollisuuden osalta. Sahateollisuuden liikevaihto kasvoi edelleen, ja sitä kasvattivat erityisesti sahatavaran toimitusmäärät, eli liikevaihto oli 55,8 miljoonaa euroa. Iisveden Metsän liiketoimintakauppa toteutui 1. kesäkuuta 2025 alkaen. Sen jälkeen tietysti vertailukelpoisuus Iisveden Metsän osalta on olemassa. On näissä meidän kvartaaliluvuissa kumulatiivisesti sahateollisuuden kasvu noin 182 miljoonaan euroon. Niin siitä sellaiset 40 % on orgaanista kasvua ja sitten loput tulee tuolta. Iisveden kaupan vaikutusten kautta. Käyttökate heikkeni ja oli miljoona euroa, ja se on luonnollisesti tälle volyymille pettymys. Siihen vaikuttavat erityisesti kuitupuun ja sivutuotteiden edelleen jatkunut negatiivinen hintakehitys sekä vertailukautta korkeammat raaka-aine-, korjuu-, kuljetus- ja rahtikustannukset. Kustannuspaine on teollisuudessa tällä hetkellä kova. Vaneriliiketoiminnan tai levyliiketoiminnan osalta Koivuvanerin ja Kore-liiketoiminnan lisääntyneet toimitusvolyymit kasvattivat liikevaihtoa. Kasvu oli tuollainen reilu puolitoista miljoonaa eli kohtalaisen maltillinen, mutta kasvua kuitenkin ja sieltä tuli tosiaan volyymivetoisesti tuolta koivuvanerin ja Kore-liiketoiminnan kautta. Olemme myös kumulatiivisesti hieman viime vuotta edellä, eli 118 miljoonaa euroa suhteessa 113 miljoonaan euroon. Käyttökate parani ja oli 1,8 miljoonaa euroa, viime vuonna vastaavaan aikaan 0,2 miljoonaa euroa, ja käyttökatteen paraneminen johtui pääosin näistä koivuvanerituotteiden lisääntyneistä toimituksista sekä lastulevyn alhaisemmista puuraaka-ainekustannuksista. Kannattavuus. Kannattavuutta rasitti korkealla säilyneiden öljypohjaisten raaka-aineiden, kuten liimojen ja pinnoitteiden, hinnat. Lähi-idän kriisistä johtuen, niin kuin äsken tuossa mainitsinkin. Kumulatiivisesti käyttökate on samalla tasolla absoluuttisissa euroissa eli 11,3 miljoonaa euroa viime vuoteen verrattuna, ja suhteellisesti siinä on pieni lasku, joka johtuu luonnollisesti liikevaihdon kasvun määrästä. Puuraaka-aineen hankinnan näkökulmasta raaka-aineen ostomäärät jäivät alle vertailukauden tason. Puumarkkinan matalasta tarjontatasosta johtuen raaka-aineen ostohinnat säilyivät vakaina ja olivat edelleen korkealla tasolla; puuraaka-ainevarannot ja varastot olivat kolmannen kvartaalin lopussa tavoitellulla tasolla. Kuitupuun toimitusmäärät olivat vertailukautta suuremmat. Toimitushinnat säilyivät alhaisella, mutta vakaalla tasolla ja energiapuun toimitusmäärät kasvoivat kohti neljänneksen loppua. Toimitushinnat säilyivät myös vakaana. Sitten vielä muutama kalvo tähän meidän kasvustrategiaamme liittyen. On hyvä muistaa, missä me olemme sen kanssa. Olemme toteuttaneet kasvustrategiaamme mittavilla investoinneilla ja myös liiketoimintakaupalla. Meidän strategiamme kasvun näkökulmasta on se, että olemme tavoittelemassa 500 miljoonan euron yhtiön tasoa siten, että vuoden 2027 lopussa meillä on kyky tuottaa 500 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Eli käytännössä katsoen vuoden 2028 liikevaihdon pitäisi strategian mukaan olla minimissään 500 miljoonaa euroa. Levyteollisuuden osalta olemme tehneet viimeisten vuosien aikana erinäisiä, hieman pienempiä investointeja. Vuonna 2023 aloitettiin energiaomavaraisuuden ja uusiutuvan energian näkökulmasta investoimalla aurinkovoimalaan ja myöskin materiaalitehokkuutta parantamaan investoitiin uutta teknologiaa tuonne sorvipäähän, sinne tuotantolaitokselle, ja sen jälkeen olemme modernisoineet erilaisia kone- ja laiteyksiköitä erityisesti vaneriteollisuuden tuotantolinjoilla. Tämä on tapahtunut vuosien varrella, erityisesti vuodesta 2003 lähtien. Ja sitten on ollut erityinen investointiohjelma vuosien 2025 ja 2026 osalta, joka on keskittynyt viilujen käsittelyyn, levyjen korjaamiseen, automaation lisäämiseen, koneälyyn ja kamerateknologian uusimiseen, ja nyt levyteollisuudessa painopiste on tuotannon tehokkuudessa. Vuosina 2026 ja 2027. Siinä meidän kasvustrategiassamme olemme sanoneet, että haemme sieltä myös volyymikasvua, ja se on edelleen meillä toimenpiteenä, että ennakoimme pystyvämme edelleen siellä kasvamaan. Kuitenkin niissä rajoitteissa, joita esimerkiksi raaka-ainetarjonta meille asettaa. Mutta me uskomme, että meillä on merkittävää mahdollisuutta myös siellä ihan oman tekemisen kautta parantamaan ja tuomaan volyymia, mutta myöskin parantamaan kannattavuutta levyteollisuudessa ja erityisesti siellä vanerituotannossa. Sahateollisuuden osalta investoinnit ovat olleet huomattavasti merkittävämpiä, ja tämä investointiohjelma lähti liikkeelle jo vuonna 2020, jolloin muutimme energiantuotannon biopohjaiseksi sahateollisuuden tontilla. Siellä on kaksi voimalaitosta, jotka molemmat käyttävät biopolttoaineita. Me ollaan myös tuplattu silloin vuonna 2020 jalostuskapasiteetti siellä Järvelässä, eli käytännössä katsoen höyläyskapasiteettia, tuomalla sinne toinen hyvinkin kilpailukykyinen höylälinja korona-aikana. Ja sitten, niin kuin tietysti paljon on puhuttu, teimme ison investoinnin. Sahalinjan uusinta vuonna 2023 oli yli 50 miljoonan euron investointi, joka käynnistyi kesällä 2023. Hanke eteni aikataulussa ja budjetissa. Tämän jälkeen olemme tehneet sinne tukkien lajittelulinjan ja brikettituotannon, joista tukkien lajittelulinja on erityisen tärkeä meille, koska sillä saimme tuotua koko sahateollisuuden tuotantoprosessin tukkien vastaanotosta valmiiden tuotteiden lähettämiseen samalle tontille ja saimme rakennettua siihen hyvinkin kilpailukykyisen tuotantolaitoksen. Nyt me ollaan sitten viemässä uuden sahalaitoksen kapasiteettia ylöspäin siten, että silloin kun investointi julkaistiin, puhuttiin siitä, että uusi sahalaitos tulee olemaan 400 000 kuutiometrin valmiin sahatavaran tuotantolaitos. Ja sanottiin, että ajan kanssa sitä lähdetään kehittämään kohti sitä 450 000 kuutiota ja siihen liittyy erityisesti tämä viimeinen kohta. Tässä sahateollisuuden laatikossa. Olemme rakentaneet näiden kahden tontin välille, jotka meillä tuossa Päijät-Hämeessä on, lämpöputken, jolla voimme balansoida lämmöntuotantoa. Näiden neljän kilometrin etäisyydellä tonttien välillä pystymme hyödyntämään olemassa olevaa lämpökapasiteettiamme paremmin. Tavoitteena on nostaa hyötysuhteita, ja tänä kesänä käyttöön otetut kanavakuivaamot ovat olennainen osa pullonkaulojen avaamista, jotta voimme saada 400 000 kuutiota kulkemaan kuivauksesta eteenpäin. Siinä on tällainen kuivalajittelu. Kyseessä on lajittelulinja, jonka modernisointi on käynnissä. Olemme toteuttaneet siitä vaiheen 1 viime vuonna, jouluna teemme vaiheen 2 ja ensi vuodelle suunnittelemme vaihetta 3 kesäseisauksen yhteyteen. Nämä toimenpiteet modernisoivat viimeisenkin osan sahateollisuudesta, joka on vielä alkuperäiseltä rakennusvuodelta 1996. Tämän jälkeen laitos on erittäin modernissa kunnossa. Kasvustrategiaan kuuluu myös Iisveden sahan liiketoimintakauppa, joka toteutui kesäkuussa 2025. Se tukee volyymiltaan meidän liikevaihdon kasvutavoitteita sinne 500 miljoonaan. Se kasvatti sahateollisuuden liikevaihtoa noin kolmanneksella hankintahetkellä ja se tarjoaa meille täydennystä Italian ja Japanin markkinoille, jotka ovat meille perinteisestikin hyvin merkittäviä markkinoita. Ja samalla tämä lisääntynyt volyymi mahdollistaa sen, että meidän puunhankinnan volyymi kasvaa ja pystymme paremmin palvelemaan omalla puunhankinnalla. Sitten levyteollisuuden raaka-ainetarpeita sekä sinne lastulevyyn että erityisesti tietysti puunhankinnan kautta se koivun saatavuus sinne koivuvanerituotantoon. Eli tässä on investointiohjelma, joka on toistasataa miljoonaa pitkälti. Nyt tosiaan painopiste siirtyy. Totta kai teemme edelleen kohdennettuja investointeja hieman pienemmässä määrin, mutta nyt painopiste siirtyy oman organisaation uudistamiseen ja prosessien tehostamiseen, jossa uskomme, että meillä on nyt potentiaalia myös siitä syystä, että olemme tehneet näitä investointeja linjoillemme ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Mitä se tarkoittaa? Organisaation yksinkertaistaminen ja prosessien tehostaminen. Olemme tällä viikolla ilmoittaneet, että aloitamme yhteistoimintaneuvottelut eli muutosneuvottelut. Termi. Termi kuuluu ja muutosneuvottelujen piirissä on kutakuinkin koko meidän Suomen toimintamme. Iisveden Metsän tuotantolaitos on rajattu tästä ulos, mutta muutoin se kattaa Suomen toiminnot. Ajatuksena ja tavoitteena on, että yksinkertaistamme organisaatiotamme, selkeytämme tiettyjen toimintojen vastuualueita ja tarkastelemme prosesseja, joissa pystymme tehostamaan toimintaamme. Ja myöskin valmistaudutaan siihen, että levyteollisuuden vaneripuolella tuotantomme kasvaa, joten resursoinnin varmistaminen tuotannon työpisteille on osana tätä muutosohjelmaa. Tämän lisäksi se kattavuus, noin 800 henkilöä, liittyy siihen, että epävarmassa markkinatilanteessa neuvotellaan mahdollisuudesta tarvittaessa lomauttaa henkilöstöä tilanteen niin vaatiessa. Sitten, jos tilauspula tai tilauskanta meillä sitä edellyttää. Henkilöstövähennysten näkökulmasta puhutaan enintään 40 henkilön vähennyksistä tai pysyvästä muutoksesta työtehtäviin. Prosessi on tosiaan tällä viikolla alkanut ilmoituksella, ja ajatuksena on, että saisimme nämä neuvottelut käytyä läpi tämän vuoden puolella. Tavoitteena on, että kun uuteen vuoteen tästä mennään, niin muutosohjelma on näiltä osin sovittu ja pistetty toimeen. Muutosohjelma on näiltä osin sovittu ja pistetty toimeen. Siinä oli minun esitykseni, ja tässä vaiheessa kutsun meidän talousjohtajan, CFO Carry Logon, tänne, ja käymme sitten läpi mahdollisia kysymyksiä, joita portaaliin on tullut. Huomenta!
Mennään ensin kysyntätilanteeseen, eli oletteko nähneet millään markkinalla merkittäviä muutoksia kysyntätilanteessa kesän jälkeen?
Ei olla nähty merkittäviä muutoksia.
Odotatteko öljyliitännäisten kustannusten nousevan vielä viimeisellä neljänneksellä verrattuna kolmanteen neljännekseen?
Meillähän se koskee nyt lähinnä korjuukustannuksia. Ne ovat olleet jo viimeisen puoli vuotta korkealla tasolla. Odotuksia en osaa sanoa. Miten öljyn maailmanmarkkinahinta kehittyy, mutta kyllä tietyt kustannukset meillä seuraavat aika nopeasti. Sitten ne on sidottu indekseihin. Kyse on korjuukustannuksista. Niin, kyllä ne muuttuvat sitten sen mukaan molempiin suuntiin.
Molempiin niistä meillä on indeksit, jotka sitten jos polttoaineen kustannukset tulevat erityisesti kotimaan logistiikassa alaspäin, niin silloin sen tulee näkyä myös. Sitten tietysti toiseen suuntaan ja raaka-ainepuolella. En näkisi, että kun puhutaan näistä liimoista ja pinnoitteista, meillä on kuitenkin sen verran pitkäaikaiset sopimukset, että tälle loppukaudelle en näe, että niihin olisi tulossa mitään valtaisan suuria muutoksia.
Miten nämä kyseiset kustannuserät ovat kehittyneet vuoden takaiseen verrattuna?
No, meillähän jos viitataan siihen, mihin Jukka viittasi liimoihin, niin nehän nousivat tuossa jo ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana. Ja se, että se taso on nyt kolmannella neljänneksellä oikeastaan pysynyt ja on sen 10–15 prosenttia korkeampi kuin vuoden takainen.
No, kuinka suuria kustannussäästöjä tavoittelette? Muutosneuvotteluilla?
Emme ole julkaisseet siihen vielä mitään tarkkaa lukua. On hyvä korostaa, että meillä on tällä hetkellä neuvotteluesitys annettu ja mitään päätöksiä ei ole vielä tehty, jolloin ne luvut, mistä tässä vaiheessa puhutaan, ovat ne, mitkä tuossa äsken esitin. Eli 40 hengen mahdollisesti 40 hengen työpanoksen vähentäminen tai sitten näihin liittyvien työtehtävien merkittävä sisällöllinen muutos, niin siitä me neuvottelemme kustannusnäkökulmasta.
No miten uskotte sivutuotteiden hintakehityksen vaikuttavan viimeisen neljänneksen tulokseen verrattuna viime vuoteen?
Sivutuotteet. Jos katsoo historiallisesti tilastoja, niin sivutuotteiden hinnat menevät, voi sanoa ehkä valitettavasti oikeastaan, käsikädessä kuitupuun hinnan kanssa. Eli siinä on hyvin vahva korrelaatio, ja silloin pitää miettiä sitä, miten kuitupuun kysyntä kehittyy. Miten se tulee kehittymään ja mikä se hinnoittelu on, jolloin on vaikea ottaa siihen kantaa. Kuitupuun hinta on tullut voimakkaasti tässä viimeisen vuoden aikana alaspäin ja pysynyt siellä nyt vakaana, mutta alhaisella tasolla. Ja se tietysti liittyy siihen, että kuitupuuta käyttävä teollisuus, heillä on tällä hetkellä haasteita omassa asiakaskysynnässään, jolloin sitä kysyntäpainetta ei ole siellä. Että kyllä se sitten kun ostoaktiviteetti lähtee käyntiin ja puukauppa lähtee paremmin käyntiin Suomessa, niin silloin voisi kuvitella, että myös kuitupuussa nähdään sitten sen hinnan elpymistä ja silloin. Silloin se tietysti tulee näkymään myös sivutuotteiden hinnassa.
Ottaen huomioon mekaanisen metsäteollisuuden heikon kannattavuustason, uskotteko alan konsolidoituvan?
No, se on hyvin mielenkiintoinen kysymys. Sanotaan näin, että uskomme muutosten tapahtuvan alalla. Onko se konsolidaatiota vai onko se kapasiteetin vähentämistä? Niin, se on sitten eri kysymys, sillä nythän me olemme nähneet tässä viimeisten kuukausien aikana ilmoituksia erilaisista tuotantolaitosten tai linjojen sulkemisista. Se ei oikeastaan mihinkään muuhun liity kuin siihen, että tietyissä lokaatioissa ja tietyillä linjoilla tuotanto ei enää ole kannattavaa, ja jos tilanne tästä vielä menee hankalammaksi, silloin kilpailukyky ratkaisee. Ne, joilla on kustannuskilpailukyvyltään riittävän hyvät laitokset sellaisissa lokaatioissa, että liiketoiminta on mahdollista pitää kannattavana, pärjäävät, ja loppupeleissä kapasiteettia tulee varmasti putoamaan pois. Se, että konsolidaatiota tapahtuu, niin siinä pitää kyllä olla hyvin vahva teollinen logiikka tai raaka-ainelogiikka. Varmasti sellaisiakin mahdollisuuksia on ja siellä saattaa sitten jotain tapahtua. Mutta. Niitä on aika vaikea spekuloida.
Sitten levyteollisuuden investointiohjelmaan, eli kuinka pitkä takaisinmaksuaika levyteollisuuden viimeisimmillä noin 7 miljoonan euron investoinneilla on.
Emme varmaan lähde yksittäisiä investointeja kommentoimaan, mutta kyllä tietysti tehokkuutta kun haetaan lisää, niin kyllä se on yksinumeroisia vuosia. Mikä takaisinmaksuaika näissä investoinneissa yleensä on?
Miltä ensi vuoden investointiohjelma näyttää? Alkaako investoinnit lähestyä poistoja?
Ilman muuta. Joo, olemme aikaisemmin puhuneet siitä, että investoinnit alkaisivat lähestyä poistoja. Nyt tietysti tässä tilanteessa, kun ollaan investoitu paljon, niin meillä on myös poistot kasvaneet, ja kyllä me olemme tässä nyt katsoneet sitä sillä tavalla, että ensi vuodelle suunnitellaan selkeästi alle poistojen olevia investointeja. Suunnitellut investoinnit tulevat olemaan selkeästi alle poistotason. Se on eri asia sitten, että jos tulee jotain yllättävää tai järjestelyjä tai muita, niin se on sitten erillinen asia. Mutta mutta. Suunnitellut investoinnit tulevat ainakin ensi vuonna olemaan alle poistotason.
Tutkitteko vielä yritysostoja osana kasvustrategianne toteutusta vai onko fokus lähiaikoina nykyisen kokonaisuuden uudistamisessa ja tehostamisessa?
No, meidän on keskityttävä molempiin. Käytännössä katsottuna me uskomme, että meillä on omissa käsissämme asioita, joita voidaan tehdä siten, että meidän oma tehokkuutemme ja kannattavuutemme nousee. Ja siinä meillä on töitä ihan jatkuvasti, ja me pystymme parantamaan. Ja se on hyvin tärkeätä tietysti yrityksen kannalta. Mutta kuten olemme jatkuvasti sanoneet strategiamme julkistamisesta vuonna 2024 lähtien, siinä on merkittävä epäorgaaninen osa kasvutavoitetta. Sehän oli hyvin kunnianhimoinen tavoite kasvaa 270 miljoonasta 500 miljoonan euron yhtiöksi muutamassa vuodessa. Eli se on. Se on tällä toimialalla varsinkin hyvin kunnianhimoinen. No nyt jos katsoo meidän ensimmäisten yhdeksän kuukauden liikevaihtoa, joka tällä hetkellä on 300 miljoonaa euroa, niin mehän olemme hyvällä matkalla. Tavallaan kasvu on ollut lineaarista, mutta olemme hyvällä kasvupolulla ja siinä on nyt yksi epäorgaaninen blokki. Mutta olen sanonut tässä useampaan otteeseen näissäkin tilaisuuksissa, että jotta me päästään sinne 500 miljoonaan, niin meillä on vielä hyviä kasvuhankkeita, jotka ovat omia orgaanisen kasvun asioita, joita voimme tehdä. Mutta 500 miljoonan euron liikevaihtotavoite edellyttää kyllä vielä jonkin epäorgaanisen palikan toteutumista.
Sitten puumarkkinoihin. Onko puumarkkinoiden tarjonnassa ollut havaittavissa muutoksia loka-marraskuun aikana?
Ei ole sellaisia muutoksia, jotka olisivat merkittäviä. Viisaria väräyttäisi se, että puumarkkinoiden puukauppa on käynyt alhaisella tasolla ja se on siinä. Varmasti siihen liittyy tekijöitä. Uskoisin näin aika paljon. Se, mistä äsken puhuin, oli kuidun alhainen hinta. Eli jos sitä katsoo metsänomistajan näkökulmasta. Ja miten metsänomistaja on tässä aikaisempina vuosina katsonut leimikon tuottoa, jossa on sekä järeää tukkia että kuitua, niin tietysti hän on katsonut sen, että okei, tämän verran siitä on yleensä saatu myyntituloa. No jos siellä sitten kuidun hinta putoaa 30–40 prosenttia, niin se varmasti vaikuttaa siihen, että metsänomistaja ei ole heti myymässä, vaan miettii, milloin on oikea aika alkaa myydä; tämmöisissä järeämmissä päätehakkuutyyppisissä leimikoissa siellähän se vaikutus on tietysti erilainen. Kun ei ole sitä kuitua niin paljon, niin siellä kauppa on käynyt paremmin. Mutta nämä harvennustyyppiset leimikot, niissä käsittääkseni kaupan määrä on ollut nimenomaan alhainen.
No mikä oli raakapuun varannon koko Q3:n lopussa suhteessa vertailukauteen?
Meillä on tavoitteet hallussa. Olimme Q3:n lopussa tavoitetasolla, eli se on se tärkeä asia. Eli me mietimme koko ajan, mikä meidän tavoitetasomme pitää olla vuodessa ja minäkin vuoden hetkenä olimme tavoitetasolla. Eli siinä mielessä tilanne on hyvä, ja viime vuonna muistaakseni olimme tavoitetasolla yhtä lailla, jos emme ehkä hieman ylikin, koska markkina oli hieman toisen tyyppinen. Mutta se on se, mitä me seurataan. Ei niinkään tavallaan year-on-year, vaan se, että mikä on tavoitetaso suhteessa suunniteltuun tuotantomäärään. Ja tällä hetkellä, eli Q3:n lopussa, tilanne oli vielä ihan hyvä.
No entä millainen markkinatilanne on Japanissa tällä hetkellä?
No Japanin. Jos katsoo sitä ihan tilastollisesti, niin Japaniin tuodun sahatavaran määrä on tullut alaspäin ihan merkittävästi tässä lähiaikoina. Mutta nyt ihan viimeisimpiä signaaleja mitä sieltä on tullut, niin tilanne on vakiintumassa. Kysyntä on vähän niin kuin viriäämässä, mutta en osaa ottaa kantaa siihen, kuinka vahva tämä trendi on.
Näettekö, että tänä vuonna toistaiseksi ilmoitetut sahojen pysyvät ja väliaikaiset sulkemiset muuttavat oleellisesti alan kysyntä-tarjonta-balanssia.
No, se tietysti pitää miettiä kontekstissa. Jo aiemmin on todettu, että globaali sahatavaramarkkina on noin 350 miljoonaa kuutiota. No, se on tullut alaspäin niin, että se taitaa olla pudonnut jonnekin 320 miljoonaan tai muuta. Suomalaisen sahatavaran tuotanto on pyörinyt nyt näiden viimeaikaisten investointien jälkeen noin 11 miljoonan kuution tasolla, ehkä vähän päälle. Kun 11 miljoonaa suhteutetaan 320 miljoonaan, niin se, että täällä supistetaan tuotantoa, ei ole merkityksellistä. Sillä ei ole globaaliin kysyntään merkitystä kotimaan kysynnän osalta. Niin, jos ajatellaan suomalaisia sahatoimittajia, he vievät ulkomaille noin 70–80 % tuotannostaan. Ja kotimaan kysyntähän on vain pikkuisen yli kaksi miljoonaa kuutiota eli semmoinen reilu kuudennes koko tuotannosta. Niin myös siinä ehkä se, mikä se markkinatasapaino on viennin ja kotimaan tarjonnan välillä ja miten kotimaassa rakentaminen tulee sitten elpymään ja mikä esimerkiksi infrarakentamisen rooli on? Tuleeko sieltä kysyntää, niin se voi jonkun verran tiukentaa sitä markkinaa. Varastot arvoketjussa pyritään pitämään asiakkaiden toimesta matalalla. Ja tietysti sinne se semmoinen shokkiresilienssi on sitten alhaisempi, että jos kysyntä lähtee voimakkaasti kasvamaan, niin silloin tietysti se näkyy. Sen pitäisi näkyä aika paljon siinä kysynnän ja tarjonnan välisessä tasapainossa, ainakin siinä hetkellisesti. Olennaisempaa on ehkä vähän pidemmällä aikajänteellä globaalin tarjonnan kehittyminen. Koska tämä on globaali liiketoiminta ja alhainen kysyntä on ollut laajalaista, globaalisti poistuu tuotantokapasiteettia. Ja se on tietysti mielenkiintoista, että miten sitten jos rakentaminen elpyy, niin miten se tulee vaikuttamaan siihen kysynnän ja tarjonnan tasapainoon?
Palataan lopuksi vielä kustannuksiin, eli miten arvioitte nykytiedon valossa kokonaiskustannusten kehittyvän neljännellä neljänneksellä ja alkuvuodesta suhteessa Q3:een?
Se on vaikea kysymys, sillä kristallipalloa ei valitettavasti ole, mutta näiden puheiden valossa meillä ei ole näkemystä siitä, miksi se muuttuisi suuntaan tai toiseen merkittävästi. Raaka-ainepuolella, tukkipuolella olen. Olen sanonut jo aikaisemmin, että johtuen kuidun ja tukin välisen hintaeron aukeamisesta, tukki on hinnoiteltu tällä hetkellä niin korkealle, että toimijoiden näkökulmasta lisämaksukykyä ei nykyhetkellä ole. Meillä on erittäin tiukka kustannuspaine, joten on vaikea nähdä, että kustannukset lähtisivät enää merkittävästi nousemaan, sillä silloin maksukyky loppuisi. Ja sitten taas nämä energiavetoiset kustannukset. Jos Lähi-idän kriisi rauhoittuu ja öljyn hinta alkaa laskea, sillä on positiivinen vaikutus mahdollisesti jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta lyhyellä aikavälillä esimerkiksi sähkön hinta, Euroopan energiatilanne ja kaasutilanne vaikuttavat tilanteeseen. Varsinkin jos tulee kylmä talvi, niin sillä voi olla vielä oma vaikutuksensa laaja-alaisemmin kuin vain meidän toimialallamme. Toimialan rajojen ulkopuolella.
Hyvä. Kiitoksia. Tässä olivat tämän kerran kysymykset.
Hyvä, kiitos paljon. Kiitos hyvistä kysymyksistä ja kiitos mielenkiinnosta, oikein hyvää syksyn jatkoa!
Kiitos.



















