Aspolta erittäin vahvat toisen kvartaalin numerot. Miltä tuo kvartaali näytti toimitusjohtajan silmin?

Kyllä mä olen erittäin tyytyväinen, että 10,8 miljoonaa euroa, yli 40 %:n kasvu EBITAssa verrattuna viime vuoteen. Jos siihen vielä lisää sen, että Aspo-hallitus tänään hyväksyi meidän jakautumissuunnitelman ja saatiin uudet keskipitkän aikavälin tavoitteet liiketoiminnoille, niin tämä oli vauhdikas kvartaali.

Palataan tuohon jakautumiseen haastattelun loppupuolella. Käydään ensin operatiivisesti vielä läpi noita. Aloitetaan ESL:stä. Siellä terästeollisuus, teidän tärkeä asiakkuus, on saanut nyt pikkuisen tukea Euroopassa. Näistä tulleista. Näettekö te sen teidän kysynnässä?

Kyllä siitä on ihan selvästi positiivinen vaikutus. Nyt sattui vaan niin, että tämän toisen kvartaalin aikana, jos me katsotaan meidän teräsasiakkaiden sitä kenttää, niin siinä arvoketjussa oli paljon tuotantokatkoksia, mitkä vaikuttivat negatiivisesti meidän kuljetuskysyntään.

Mites teille muiden asiakassegmenttien kysyntä? Me ollaan. Me ollaan nähty, että talous Euroopassa olisi alkanut vähän elpyä, ja Suomessahan talous pitkästä aikaa näyttää oikeasti paremmalta tällä hetkellä. Niin miten se on tarttunut teidän asiakaskysyntään muualla?

No, metsässä oli parempaan verrattuna viime vuoteen pientä piristymistä, mutta jos vaikka katsoo sahatavaraa, niin erittäin heikko kysyntä. Projektikuljetuksissa meillä oli erinomainen kehitys. Erittäin vahvaa kasvua, niin se tarkoittaa meillä tuulimyllyjä, siipiä, runkoja, niin siinä oli kova kysyntä.

Mites jos katsotaan vielä tuota kannattavuutta? Se kuitenkin tuli ESL:ssä selvästi alas vuoden takaisesta toisella kvartaalilla. Te sanoit, että teillä on telakointeja jonkin verran ollut siellä, niin miten iso vaikutus näillä telakoinneilla on? Ja toisaalta mitkä sinä koet, että on ne muut ajurit, mitkä on vetänyt sitä tulosta alle viime vuoden tason?

Sanoisin, että huomioiden sekä markkinan että telakoinnit, niin ESL:n tulos oli suhteellisen vakaa, niin siinä on käytännössä kolme asiaa. Paljon huoltotoimenpiteitä ja sopimusliikenteen kysyntä heikkoa, ja nämä yhdessä johtivat siihen, että meidän kuljetettavat volyymit olivat heikommat verrattuna viime vuoteen.

Just näin. Mitä sun mielestä pitäisi tapahtua, että se ESL nousisi kannattavuudessaan sinne sen potentiaalin mukaiselle tasolle? Selkeästi nyt pyöritään vähän aliteholla kuitenkin. Onko se se, että talouskasvua käytännössä? Sen kautta sitten asiakkaiden käyttöasteet ylös ja sen kautta sitten volyymit ylös? Onko se tämä ketju vai?

Sanoisin, että siinä on sekä demand että supply, niin supply-puolella varmaan se metsäteollisuus on tärkeä. Sen takia teräspuolella menee jo suhteellisen lujaa. Mutta sitten on se toinen ajuri kai meidän käsissä, ja se on se, että saadaan jatkuvasti uutta kilpailukykyistä, tehokasta kalustoa sisään, ja sitten me jatkuvasti optimoidaan meidän koneistoa. Me todella paljon katsotaan täyttöasteita ja tätä kapasiteetin käyttöä yleensä, niin sieltä saadaan hyviä voittoja.

Hyvä, Telkon puolelle sitten. Sieltä se tulosparannushan tuli täysimääräisesti. Se oli, taisi olla, ennätystulos kvartaalitasolla, mitä Telko on koskaan tehnyt. Analyytikkona sitä totta kai jäi pohtimaan, että miten paljon tuosta tulosparannuksesta nyt todellisuudessa on kestävää. Miten paljon sitä tulee siitä volatiilista raaka-ainehintojen muutoksesta, minkä myötä teidän varastossa olevan kaman arvo nousi ja saitte myydä niitä erittäin hyvällä katteella läpi, niin puranko tätä vähän auki, että miten paljon tässä on markkinan puhdasta myötätuulta ja miten paljon on hyvää tekemistä?

Erittäin hyvä kysymys, ja mä sanoisin näin, että siinä on kaksi ajuria, jotka ovat pitkäkestoisia. Toinen on liikevaihdon kasvu 14 %, mutta siinä on myös sitä hintavaikutusta mukana, jolloin jos katsoo ensimmäistä puoliskoa tätä vuotta, niin meidän kasvu oli 6 %, ja se oli puhdas. Puhtaasti orgaanista volyymin kasvua, niin se ehkä antaa jonkinlaisen kuvan siitä, että mikä se on ajurina. Toinen pitkäkestoisempi ajuri on se, että meidän myyntikateprosentti jatkaa kasvuaan, ja se on kasvanut jo parisen vuotta, ja se tulee sekä operatiivisista että strategisista syistä. Lähinnä, että missä markkinasegmenteissä me ollaan mukana, missä tuotteissa enemmän tätä erikoistuotetta. Ja sitten me ollaan suhteellisen hyviä siinä, että me optimoidaan hankintaa ja myyntiä. Sekin on varmastikin pitkäkestoista. Ja sitten on tämä enemmän kertaluonteinen. Jos katsoo volyymituotteita, niin me arvioitiin, että 2–2,5 miljoonaa euroa on sen vaikutus, juuri niin, että me myydään halpaa varastoa hivenen kalliimmalla. Mutta siinäkin pitää muistaa, että se on vähän niin kuin nettonollasummapeliä, että me ollaan saatu takkiin siitä viimeisien vuosien aikana, kun öljyn hinta on ollut laskusuunnassa, ja nyt saatiin se vähän takaisin.

Joo, se on hyvä. Hyvä muistaa, että se menee molempiin suuntiin. Miten vielä tuosta sanoit. Sanoit tuosta kysynnästä. Teillä olisi 14 pinnan kasvu toisella kvartaalilla. Väkisin miettii sitä, että onko sitä riskiä, että asiakkaat on aikaistanut kysyntää niin sanotusti. Kun oli kiire ostamaan sitä tavaraa hintojen noustessa, niin onko tässä riski, että nähdään? Sitten nähdään se negatiivinen efekti sitten kolmannella kvartaalilla?

Olet siinä oikeassa, että osa siitä 6 %:n volyymikasvusta on varmaan sitä, että asiakkaiden varastot ovat kasvamaan päin. Mutta samalla sanon sen, että me kyllä yritetään mahdollisimman konservatiivisesti raportoida näitä lukuja, niin siinä on kyllä hyvääkin kehitystä ihan selvästi. Mehän odotetaan, että markkina kasvaa volyymimielessä myös kun mennään tähän tokaan puoliskoon, ja sitten varmasti otamme tässä markkinaosuuksiakin tässä tilanteessa.

Mites sitten Telkolla tuo yleinen markkinakysyntä asiakaspäässä? Nyt ollaan nähty, että Euroopan talous on tosiaan. Aikaisemmin puhuttiin. Se on elpymään päin. Ja olette sitten. Näkyykö Telkolla tätä kasvavaa, parantuvaa aktiviteettia?

Joo, Telko. Aika hyvä. Hyvä yritys seurata tuosta näkökulmasta, kun meillä on tuhansia paikallisia asiakkaita Euroopan monessa maassa. Siinä mielessä kuvastaa varmaan hyvin sitä talouskehitystä. Sanoisin näin, että sellaista laajaa piristymistä ei olla vielä nähty, mutta pieniä, heikkoja signaaleja paremmasta on näköpiirissä.

Toivotaan, että ne vahvistuu, ne signaalit, tässä loppuvuoden aikana. Sitten ohjeistuksesta todetaan, että se vertailukelpoisen EBITAn kasvama tänä vuonna jatkuvissa toiminnoissa toisen kvartaalin jälkeen, vahvan suorituksen jälkeen, niin tuo vaikuttaa vähän ehkä jo konservatiiviselta, tuo ohjeistus. Niin kysytään näin päin, että mitkä on sellaisia keskeisiä riskitekijöitä nyt, kun mennään toiselle vuosipuoliskolle, kun sä mietit tuota teidän tuloskehitystä ja ohjeistusta?

Mä sanoisin, että ne on ne perinteiset: geopolitiikka ja sodat, ja että mikä on näiden vaikutus yleiseen talouskehitykseen. Mutta mä pidän kyllä riskejä varsin pienenä huomioiden sen, että koko se meidän ohjeistus rakentuu sen ympäri, että mitä me itse teemme. Jos katsoo 12 kk rullaavaa lukua, niin ollaan jo 32,5 miljoonassa eurossa, ja ohjeistus on yli 29,4, niin se on hyvin sinut sen ohjeistuksen kanssa.

Kyllä, sitten se päivän oikeasti iso uutinen, se teidän pitkän prosessin päätteeksi. Ilmoititte tänään, että Aspo tulee jakautumaan, eli tulee. Telkosta tulee oma pörssiyhtiö ja ESL:stä tulee oma pörssiyhtiö. Aloitetaan sillä, että kertaatko vielä, että miksi tämä päätös oli osakkeenomistajien kannalta paras, minkä hallitus tänään. Teki.

Jos katsoo ESL Shippingiä ja Telkoa, niin operatiivisia synergioita ei ole. Meillä on varustamoliiketoiminta. Meillä on jakelija. Ne liiketoimintamallit eroavat ihan täysin toisistaan. Me uskomme siihen, että itsenäisinä yrityksinä sekä Telko että ESL pystyvät paremmin toteuttamaan strategioitaan ja paremmin kasvamaan ja sitä kautta luomaan lisäarvoa. Me puretaan turhia rakenteita, me räätälöidään rahoitusratkaisuja. Me luodaan selkeämmät sijoittajaprofiilit näille yrityksille. Niin sitä kautta luodaan arvoa. Ja olet oikeassa siinä, että pitkän prosessin jälkeen. Toisaalta tässä on tehty sellaisia liikkeitä, siis investoitu merkittävästi ESL:ään. Hankittu vähemmistöomistaja, ostettu seitsemän yritystä Telkoon, myyty Leipuri, vahvistettu meidän tasetta. Että vaan ymmärretään, että jakautuminen ei olisi ollut mahdollista kaksi vuotta sitten. Nyt me ollaan siinä pisteessä, että se on mahdollinen skenaario.

Jos vähän mietitään noita profiileja. Tehän annoitte tänään taloudelliset tavoitteet päivitetyt molemmille yhtiöille, niin aloitetaan vaikka ESL:stä. No, ESL on totta kai hyvinkin pääomaintensiivinen. Liiketoiminnan luonteeseen kuuluu, että se haluaa kasvaa, ja se kasvu tarkoittaa merkittäviä investointeja eli sen investointiohjelman jatkamista käytännössä. Eikö näin?

Ehdottomasti. Siis jos sinä haluat kasvaa, niin tietyin aikavälein joudut investoimaan lisää. Se on totta.

Jäikö? Eikös tämä ole se ESL:n profiili siis lisäksi? ESL halusi toki olla myös ihan kohtalainen osingonmaksaja, että ilmoitettiin myös, että ESL jakaa, oliko, puolet tuloksesta osinkoina.

Se on puolet tuloksesta. Ja se ansaintalogiikkahan perustuu siihen, että sinä teet suhteellisen tasaista kassavirtaa. Sulla on kova velanottokyky ja sitä kautta saat omalle pääomalle hyvän tuoton.

Kyllä, teillä taisi olla 20 %:n tavoite oman pääoman tuotolle, mikä totta kai, se on selvää, että se vaatii velkavivun. Erittäin tehokasta se.

On juuri näin.

Käyttöä. No mites sitten? Mitä sä kuvailisit Telkon sijoittajaprofiiliksi nyt, kun Telkosta tulee itsenäinen yhtiö? Minkälainen yhtiö se on?

Se on varsin erilainen verrattuna ESL:ään, mutta siinäkin on yhtäläisyyksiä. On se, että kova kasvustrategia, vaikka se on erityyppinen. Kovat kyvykkyydet yhtä lailla kuin ESL:ssä. Ja sitten siinäkin on mielenkiintoinen ansaintalogiikka, että siinä taas kevyt tase, hyvä liikevoittoprosentti ja sitä kautta hyvä tuotto pääomalle.

Taas tämä Telkossahan. Niin, se kasvuhan totta kai on pääosin yritysostovetoista, eli orgaanista kasvuakin pystyy hakemaan, mutta kyllähän tavoite oli yli 500 miljoonaa liikevaihto. Eikös näin? Niin siihen pitää aika monta yritystä ostaa, että sinne päästään.

Sinä olet aivan oikeassa, että jos miettii suuruusluokkaa, niin ehkä kolmasosa siitä kasvusta tulee orgaanisesti ja loput yritysostojen kautta.

Mites, mites tuo Telkon yritysostot? Vielä jos palataan siihen. Te olette tehneet tässä viime vuosina useita yritysostoja, mutta tänä vuonna on ollut vähän hiljaisempaa. Sitten taas tässä raportissa totesitte, että olette valmiudessa vuoden jälkipuoliskolla yrityskauppoja varten. Onko tämä vaan, että johdon fokus on ollut nyt tässä jakautumisessa tämän vuoden, vai onko se vaan, että ei ole sopivaa kohdetta tullut vastaan, että huonoa kohdettahan ei kannata ostaa? Sehän me tiedetään. Vai mikä?

Meillä on semmoinen long list, jota työstetään. Meillä on yleensä noin 10 mahdollisuutta, mitä me työstetään aktiivisemmin. Ja sitten tullaan juuri siihen, mitä sinä sanot, että me haluamme tehdä hyviä ostoksia, ja meillä on aika hyvä track record siinä, niin halutaan siitä pitää kiinni. Sitten toinen näkökulma asiaan on se, että mä en. Saatiin tuo Leipuri myytyä vasta maaliskuussa tänä vuonna, niin sehän käytännössä mahdollisti sen, että meillä on enemmän varoja pistää yritysostoihin. Mutta se on aivan selvää, että tavoitteena on tehdä yritysostoja vielä tämän vuoden aikana, ja se on keskeinen osa. Telkon strategiaa. Telko toimii markkinalla, mikä on hyvinkin fragmentoitunut, ja siellä on hyviä mahdollisuuksia tehdä yritysostoja.

Voisi kuvitella, että Telkolle tätä. Raportissa sitä myös mainitaan, että Telko saa oman listatun osakkeen käyttöönsä, niin se on varmasti myös erinomainen työkalu. Se on ihan helppo. Helppo kuvitella, että joku oman bisneksensä myyvä ei välttämättä halua ESL:ään mukaan siinä, vaan se on kiinnostunut pelkästä Telkosta. Niin eikö? Tämähän tarjoaa sitä lisää.

Tämä on erittäin hyvä nosto. Siis nehän on yleensä perheiden omistamia yrityksiä, ja ne ymmärtävät kemikaalien jakelun. Mutta jos tarjoat heille varustamo-osaketta, niin siinä on aika iso kynnys lähteä sellaiseen mukaan, kun ne ei ymmärrä siitä liiketoimintaa.

Just näin. Sitten helpompi. Muistutetaan vielä katsojia ja kuuntelijoita aikataulusta. Eli ylimääräinen yhtiökokous oli marraskuussa. Eikö näin?

Se on seitsemäs päivä joulukuuta.

Joulukuu. Jes! Se on silloin se. Se on ehtona koko tälle prosessille. Ja jos. Jos ylimääräinen yhtiökokous hyväksyy tämän, niin vuoden viimeisenä päivänä jakautuminen tapahtuu. Eikö näin?

Kyllä. Ja kaupankäynti alkaa näillä näkymin 4. päivä tammikuuta.

Jes, hyvä. Loistavaa. Hei, kiitos Rolf haastattelusta! Ei muuta kuin tsemppiä sulle ja tiimille loppuvuoteen!

Kiitos sinulle.