Hyvää aamupäivää ja kiitos mahdollisuudesta tulla kertomaan Enersensestä sijoituskohteena. Enersense on yhtiö, joka on vahvasti uudistunut viimeisen parin vuoden aikana. Meillä on vahvaa osaamista kasvavilla markkinoilla. Minun nimeni on Kari Sundbäck, ja olen toiminut kohta kaksi vuotta Enersensen toimitusjohtajana. Enersense on yhtiö, joka tekee totta kestävästä yhteiskunnasta, jossa puhdas energia ja luotettavat yhteydet mahdollistavat sujuvan arjen. Me tarjoamme tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja ratkaisuja asiakkaiden käyttöomaisuuden koko elinkaaren ajalle. Meidän asiakkaamme siis myyvät sähköä. He myyvät tietoliikenneyhteyksiä. He myyvät lämpöä kiinteistöihin, ja me toteutamme heille sen suunnittelemalla, rakentamalla, kunnossa pitämällä, käyttämällä ja modernisoimalla.

Enersensen matka. Tiivistetysti on niin, että Enersense kasvoi vahvasti perustamisestaan lähtien, vuodesta 2005, varsinkin yritysostojen vauhdittamana. Vuonna 2024 yhtiö teki käännöksen strategiassaan, määritti osan liiketoiminnoista ydinliiketoiminnoiksi, osan ei-ydinliiketoiminnoiksi. Tulin itse mukaan silloin syyskuussa 2024, ja kesään 2025 mennessä meillä oli määritelty uusi elinkaarikumppanuusstrategia näille ydinliiketoiminnoille. Ja tämä strateginen fokusointi muiden liiketoimintojen osalta valmistui. Siitä lähtien me ollaan rakennettu uutta kestävää kasvua strategian mukaisesti, keskittyen asiakkaiden menestykseen.

Meillä on kolme liiketoiminta-aluetta. Powerissa eli sähköverkoissa tarjotaan ratkaisuja yhteiskunnan sähköistymiseen ja uusiutuvaan energiaan. Siellä näitä ratkaisuja on. Sähkönsiirtoverkot. Sähköasemat. Akkupohjaiset energiavarastojärjestelmät ja datakeskuksiin voimajohtoja, muuntajia ja sähköasemia. Energy Transitionissa keskitytään vihreän siirtymän mahdollistamiseen energiantuotannossa ja teollisuudessa. Esimerkiksi lämpövoimaloissa operoidaan vaikkapa Helenin lämpövoimaloita ja kaukolämpöverkkoa, vihreän vedyn tuotantolaitoksissa, kuten P2X:n laitoksessa Harjavallassa, joka me ollaan suurilta osin rakennettu ja nykyään operoidaan ja kunnossa pidetään 24/7 paikan päällä ja etänä. Teollisuuden energiasiirtymässä, ja tässäkin datakeskuksille, näitä kaukolämpöyhteyksiä rakennetaan, ja Connectivityssa tietoliikenteessä rakennetaan luotettavia yhteyksiä tehokkaasti mobiilidataverkoissa, kiinteissä verkoissa ja datakeskusten tietoliikenneratkaisuissa. Meidän tarjonta kattaa koko elinkaaren suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön, kunnossapitoon ja modernisointiin.

Muutama avainluku tässä on sekä koko viime vuoden lukuja että päättyneen vuosineljänneksen Q2:n lukuja. Eli viime vuoden osalta meidän liikevaihto oli 307 miljoonaa ja oikaistu käyttökate 18,8 miljoonaa. Ja tuossa oikealla kartan päällä näkyy, kuinka liikevaihto jakautuu maantieteellisesti: vähän yli puolet Suomesta, ja toinen puolisko aika tasaisesti sitten Baltian maiden sekä Ruotsin ja Norjan välillä. Nyt toisella neljänneksellä meillä palveluiden osuus on 40 %, eli pitkien sopimusten ja palveluiden osuus. Henkilöstömäärä on supistunut viime vuosien aikana. Meillä on henkilöstöä noin 1 500. Nettovelka on toinen luku, joka on merkittävästi pienentynyt. Sitä on enää 10,1, eli tässä matkan varrella on vahvistettu yhtiön tasetta merkittävästi tulevaisuuden rakentamista varten, kun taas tilauskanta toki on kasvanut vahvasti. Se on nyt 373 miljoonaa Q2:n päättyessä.

Vielä jos mennään tähän Q2:een hetkeksi. Meidän liikevaihto oli vertailukauden tasolla, samoin kannattavuus. On hyvä huomata, että liikevaihdon sisällä oli suuria muutoksia, eli sähköverkoissa, Powerissa, kasvu oli hyvin vahvaa. Energy Transitionissa vahva lasku johtuen projektiportfolion muutoksista. Me kuitenkin Q2:n aikana julkistettiin 30 miljoonan sopimus. Terästehtaaseen rakennetaan vedenpuhdistuslaitos, siis tuonne Ruotsiin, Pohjois-Ruotsiin. Eli Energy Transition -yksikön liikevaihto tulee kääntymään myös jo tästä Q3:sta lähtien, ja Connectivityssä pientä laskua kausivaihtelun ja projektiportfoliomuutosten myötä.

Sanoin alussa, että me ollaan kohdistettu meidän liiketoiminnat vahvasti kasvaville aloille, niin vähän lisää siitä täällä Powerissa. Tosiaan kun katsotaan tätä alkuvuotta, meidän kasvu jatkui vahvana. Ylitti selvästi meidän konsernin keskimääräisen strategisen kasvutavoitetason. Meillä on vahva tilauskanta, joka tukee liiketoiminnan ennustettavuutta ja tulevaa kasvua. Meillä on myös hyvin korkea asiakkaiden suositteluhalukkuus. NPS 72 ei ole ihan yleistä, ja nimenomaisesti datakeskussegmentissä siellä hyvin tärkeä. Tämä luotettavan sähkönsaannin kasvava kysyntä vauhdittaa investointeja, niin kuin tällä viikolla on kuultu. Ja edellisessä esityksessä puhuttiin siitä. Ja kun kakkosella erityisesti saatiin sopimus, se oli katsauskauden jälkeen kuitenkin vastikään sopimus Advenille Kouvolaan sähköasemasta. Energy Transitionissa on suurimmillaan meillä.

Tämä strateginen käänne, sitä on tehty pisimpään tästä uudesta strategiasta kesästä 2025 lähtien, mutta se on nyt saatu maaliin. Meillä on tilauskanta kääntynyt kasvuun ja palveluiden osuus on myös kasvussa. Ja tämä Aquatec-sopimus. Aquatec on siis meidän asiakas, jonka asiakas on sitten se terästehtaan rakentaja Ruotsissa, vahvistaa meidän asemaa teollisuuden energiasiirtymähankkeissa, erityisesti datakeskussegmentissä. Meillä on tässä tarjota näitä jäähdytysratkaisuja ja hukkalämmön talteenottoa ja syöttämistä kaukolämpöverkkoihin. Connectivityssa oli hyvä suoritus pitkäaikaisten asiakassuhteiden tukemana. Siellä NPS on vielä korkeampi, 78. Kiinteiden verkkojen markkinakysynnässä on muutosta sikäli, että kotien valokuituverkon rakentaminen on vähenemään päin, kun taas sitten datakeskusinfrastruktuurin rakentaminen on vahvasti kasvamaan päin, ja siellä me koko ajan jatketaan tätä työtä tehokkuuden parantamiseksi. Datakeskusten tietoliikennetarpeet eli järeätä valokaapelia datakeskuksille tarjotaan täällä, tässä liiketoimintayksikössä.

Meidän strategiset tavoitteet julkaistiin strategian yhteydessä kesäkuussa 2025, mutta me päivitettiin niitä vastikään. Nyt toukokuussa kasvutavoitetta nostettiin. Keskimääräinen vuotuinen kasvutavoite on 6–7 prosenttia, kun se aiemmin oli 4–5. Siinä on kaksi oleellista syytä. Yksi oli se, että me oltiin pitkään kasvatettu tilauskirjaa, ja toisaalta sitten perustettiin tämä datakeskusyksikkö ja sen kysyntä, jota varten me perustettiin tämä yksikkö. Nämä kaksi tekijää yhdessä johti siihen, että katsottiin parhaaksi nostaa tätä tavoitetta kannattavuudessa. Käyttökatemarginaali yli 7 %. Tässä mittarimuutos: aiemmin tavoitteena on liiketulosmarginaali yli 5 %, ja sinänsä tavoitetaso on samaa tasoa, mutta mittari muuttuu. Taseessa kiristettiin vähän tavoitetta siten, että nettovelkaantumisasteen pitää nyt olla alle 85. Se on tällä hetkellä merkittävästi alle 85. Turvallisuustavoite pysyy samana. Me pyrimme koko ajan kohti nollaa tapaturmaa ja jatkuvasti laskevaa, poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutta, ja ilmastossa me ilmastopäästöjä pyritään vähentämään 40 % vuodesta 2023 vuoteen 2035. Meidän tavoitteet on tämän vuoden alussa SBTi:n hyväksymiä, ja me ollaan hyvässä vauhdissa oikealla polulla tämän toteuttamiseksi.

Vielä sitten kertauksena, että miksi sijoittaa Enersenseen. Me ollaan fokusoitu yhtiö siten, että meidän osaaminen on nyt kasvavilla markkinoilla, sähköverkoissa, tietoliikenneverkoissa ja teollisuuden energiantuotannossa, energiasiirtymässä. Ja sitten tämä elinkaarikumppanuuteen perustuva strategia luo lisäarvoa ja vahvistaa resilienssiä. Siis verrattuna vaikkapa aiempaan Enersenseen, joka oli vahvasti projektiyhtiö. Projektit ovat edelleen meille tärkeitä, mutta tämä elinkaarikumppanuuden yli menevä tarjonta tuo lisää arvoa, erilaisia palveluita asiakkaille ja vahvistaa resilienssiä silloin, kun markkinoilla on vaikkapa kausivaihteluita tai suhdannevaihteluita. Kaiken kaikkiaan tämä on vahvistunut. Taloudellinen perusta tukee meidän kestävää kasvua. Kiitoksia.

Kiitos oikein paljon, Kari. Te olette tosiaan mielenkiintoisella alalla, tai monellakin alalla. Ehkä voi tavallaan sanoa. Ja ehkä mä sultakin haluaisin kysyä tästä Googlen jätti-investoinnista, että miten tämä teihin vaikuttaa, minkälaisia odotuksia teillä on sen suhteen ja miten paljon? Tämä vahvistaa teille tavallaan tätä kysyntäympäristöä.

Se vahvistaa ylipäätään kysyntää Suomessa, ja me ollaan mukana monella tavalla tässä. Yhtäältä me ollaan rakentamassa sitä sähköntuotantoa, ollaan rakentamassa sähköverkkoa, ja sitten meillä on ratkaisuja datakeskuksille. Kuten tuossa kerroin. Eli datakeskusten voimalinjat, sähköasemat, hukkalämmön talteenotto ja syöttäminen kaukolämpöverkkoon sekä datakeskusten tietoliikenneyhteydet.

Selkeyden vuoksi, niin neuvotteleeko Enersense tällaisissa asioissa suoraan vaikka Googlen kaltaisten hyperskaalaajien tai muiden datakeskustoimijoiden kanssa? Vai onko nämä mahdolliset sopimukset sitten Fingridin tai näiden energiayhtiöiden kautta?

Siinä on muutama eri malli: sähköasemasta ja voimajohdoista suoraan sen datakeskuskehittäjän kanssa, esimerkiksi Google. Ja niistä kaukolämmön talteenotosta. Siinä on kaksi mallia. Me ollaan monessa hankkeessa mukana. Joko se on sen datakeskuskehittäjän tehtävä investoida siihen laitteistoon ja rakentaa se yhteys siihen kaupungin tai kunnan kaukolämpöverkkoon asti. Tai sitten datakeskuskehittäjä ja kaupunki sopii, että kaupunki rakennuttaa sen siihen datakeskuksen seinään asti, että meillä voi olla jompikumpi asiakkaana. Sitten taas tietoliikenneyhteydessä. Se on tyypillisesti tällainen tietoliikenneoperaattori. Niitä on täällä kolme merkittävää Suomessa, jotka näitä rakentaa. Näitä runkoverkkoja siis läpi maan ja sitten kytkee datakeskuksiin. Ne on kaikki meidän asiakkaita, vähän eri tapauksia.

Ja otetaan sitten yleisökysymys tähän väliin. Eli datakeskusbuumista myöskin. Kuinka merkittävä osuus yhtiön tilauksista on datakeskusliitännäisiä?

Ei se vielä ole kovin iso. Me tulevaisuudessa julkistetaan luku, mutta se on vahvasti kasvamaan päin. Niitä on vireillä hyvin monia neuvotteluja paraikaa. Meneillään siis on hankkeita. Tämä Adven Kouvolassa, jonka mainitsin. Meillä on Latviassa meneillään hanke. Meillä on. Meillä on päättyneitä hankkeita Helsingissä kaukolämmön talteenottoon. Meillä on meneillään useita näitä tietoliikennehankkeita, jotka eivät ole kaikki julkistettuja, että nämä kuituoperaattorit eivät erikseen julkista, että Enersense nyt rakensi näiden ja näiden datakeskusten väliset yhteydet, mutta niitä on paljon meneillään.

Miksi te ette saa kertoa, että te rakensitte?

Se on asiakkaan valinta.

Tuossa totesit, että joissain asioissa voidaan suoraan neuvotella. Niin oletteko te olleet Googlen kanssa esimerkiksi yhteyksissä näistä asioista? Kyllä, Google viittasi ainakin tässä aiesopimuksessa siihen, että myöskin kontribuoi. Vai olikohan siinä jopa sitoumuskin uuden tuulivoiman rakentamiseen kumppanien kanssa, niin miten suurta osuutta te tavoittelette näiden sähköverkkoinfran urakoinnista?

Meillä on hyvin merkittävä asema historiallisestikin Suomen tuulivoimaloiden rakentamisessa. Ja sitten on hyvä muistaa, että mehän myytiin Fortumille meidän tuulivoima- ja aurinkovoimakehitysportfolio helmikuussa 2025, ja siitä on meille tulossa tällaisen earnout-mekanismin kautta tuloa sitä myöten, kun Fortum saa ne voimalat käyttöön.

Ehkä ihan mielenkiinnosta, kun tällä alalla olet ja seuraat näitä asioita tarkkaan, niin mikä sun näkemys on tästä? Mikä nyt huolettaa? Ehkä monia ihmisiä tämä sähkön hinta, ja ehkä muutenkin datakeskuksiin liittyy huolta. Siitä meidän sähköverkon kestävyydestä. Niin mikä sun näkemys siitä on, että miltä tämä tilanne näyttää?

Mun mielestä se on hienoa, että investoidaan siihen kysyntään, ja mä luotan siihen, että Suomessa osataan rakentaa sitä tuotantoa oikeassa tahdissa, että hinta ei karkaa. Meillä on hienosti toimiva kantaverkkoyhtiö, joka siinä keskellä balansoi näitä liittymiä, ja Suomi on hyvä maa investoida myös siihen tuotantoon. Kyllä mä hyvin optimistisesti ja positiivisesti ajattelen tätä, että tämä pysyy balanssissa. Tulee lisää tuotantoa.

Teillä on ehkä ollut jossain kohtaa Enersenseen kohdistuvaa vähän kritiikkiä siitä, että se oli vähän turhankin laaja portfolio. Ja te olette nyt viime vuosina tehneet jonkin verran tämmöistä liiketoiminnan rakenteiden uudistusta ja myöskin tehostusta. Niin missä kunnossa firma nyt sun mielestä on? Tosiaan olet ollut noin kaksi vuotta nyt toimarina, niin mitä sä koet, että sä olet saanut aikaan?

Me ollaan. Me ollaan fokusoitu yritys siten, että meillä on enää tämä, minkä tuossa kerroin aiemmin. Se olisi ollut paljon pitempi luettelo. Me toimitaan kaikki nämä kolme liiketoimintaa kasvavilla aloilla. Me ollaan uusittu meidän toimintamallia, meidän henkilöstöä siten, että me ollaan valmiit toimittamaan tämä kasvu. Jota me tavoitellaan, ja siinä samassa me ollaan vahvistettu tasetta merkittävästi. Meidän tase on ihan erinäköinen kuin se oli kaksi vuotta sitten.

Uskaltaako teistä nyt puhua käänneyhtiönä? Kyllä, hyvä. Voisin ehkä täsmällisemmin kysyä tuosta ohjeistuksesta. Teidän ensimmäisen vuosipuoliskon oikaistu käyttökate oli 4,6 miljoonaa, mutta te ohjeistatte koko vuoden käyttökatteeksi 19–23 miljoonaa. Niin mistä tämä loppuvuoden tulosparannus on tulossa?

Meillä tilauskirja kasvoi vahvasti varsinkin viime syksynä, siis Q3, Q4, mutta peräkkäin Q2, Q1 kasvoi vahvasti. Tyypillisesti nämä tilaukset meidän alalla, varsinkin sähköverkoissa, on sellaisia, että ne istuu siellä tilauskirjassa noin vuoden ennen kuin niitä aletaan toteuttaa. Eli koko se tilauskertymä, joka viime syksynä tuli, johtaa siihen, että nyt on alkanut ja alkamassa tämän vuoden toisella vuosipuoliskolla isoja hankkeita. Viime syksynä julkistettiin vaikkapa Suomen historian, tai Fingridin historian, suurin sähköasemakauppa. Me toimitetaan se samansuuruinen 27 miljoonan voimajohtohanke, ja niitä on useita, niitä voimajohtohankkeita ja sähköasemahankkeita. Ne tulee vähän takautuvasti. Se tilauskirjan kasvu. Eli toisin sanoen meillä on vahva tilauskirja toteutettavana.

Miten paljon tuossa ohjeistuksessa on pelivaraa, mikäli joku näistä hankkeista jostain syystä viivästyisikin?

No siinä on sen haarukan verran.

Se.

Neljän miljoonan haarukka. No niin, joo.

Onko mitään tämmöisiä konkreettisia pullonkauloja, jotka vaikuttaisivat tähän vielä? Tai onko jotain riskejä, mikä voisi olla sellainen asia, mikä haittaisi?

Mä näen, että kauempana tulevaisuudessa on pullonkauloja edessä. Nyt tämän syksyn osalta meillä on selkeää, että miten se tehdään. Tämä. Tämä liikevaihto ja kasvanut liikevaihto ja tämä ohjeistus toteutetaan. Mutta selvähän se on, että kysyntä sähköverkon tekijöille ylipäätään on kovassa kasvussa.

Yleisökysymyksiä taas, niin yrityskaupoista. Onko Enersensellä tarkoitus kasvaa myös yrityskaupoilla?

On aikanaan kyllä. Minkälaisilla siis? Meidän tarkoitus on sitten täydentää jotain tiettyjä osaamisia tai alueellista osaamista jatkossa. Maltillisempia yrityskauppoja varmaan kuin historiassa. Ja sellaisia, joihin on selvä sitten rahoitus. Onko teillä joku tietty.

Kokoluokka siinä mielessä?

Esimerkiksi ei sellaista nyt ole vielä. Okei.

Ehkä vähän tähän liittyen, että tosiaan toimittaja Pohjoismaissa ja muuallakin Baltian maissa, niin teillä on varsinkin tuon Power-segmentin osalta. Viro on ollut aika haasteinen, ja sieltä olette joutuneet vetäytymään tietyistä asiakassopimuksista. Niin minkälaisista asiakassopimuksista siellä luovuttiin, ja aiheutuuko siitä mitään konkreettisia, tai minkälaisia kustannuksia näistä sopimusten purkamisesta aiheutui teillä?

Kyllä. Ei. Asiakassopimusten purkamisesta. Me ollaan luovuttu muutamasta, jota me ollaan kumppanin kanssa tehty, ja sovittu, että se kumppani vain jatkaa, että siitä ei sinänsä purkukustannuksia. Jonkun verran tällaisia henkilöstövähennyksistä johtuvia kustannuksia. Sitten on tulossa tässä kolmannella neljänneksellä, mutta Viron markkinassa, siis sen jälkeen kun nämä suuret synkronointihankkeet oli tehty, eli tämä pohjois-eteläsuuntainen synkronointi ja Viron sähköverkon irrottaminen Venäjästä, niin sen jälkeen siellä on hyvin hiljaista ollut sen sähköverkon rakentamisessa. Nyt myös samaan aikaan siellä on vähennetty sekä kantaverkossa että jakeluverkossa, jossa me ollaan vahva tekijä Virossa, kunnossapitoinvestointeja, ja se on johtanut siihen, että meidän piti sopeuttaa meidän liiketoimintaa alaspäin, ja ehkä muutama kuukausi, kuukausi pari siinä myöhästyttiin, minkä takia vuosi oli vaikea Virossa. Mutta se käänne on nyt tehty.

Onko missään muissa Baltian maissa tai Ruotsissa tällaisia vastaavia heikkotuottoisia tai tappiollisia sitoumuksia?

Ei.

Ehkä yleisesti tästä teidän kentästä, millä te pelaatte, niin minkälainen tämä kilpailukenttä on?

No tämä on oikein hyvin kilpailtu markkina, että kyllä tässä täytyy olla hyvä tullakseen valituksi. Sehän pitää taas katsoa eri liiketoiminnoittain. Sähköverkossa siellä on. Siellä Fingrid auktorisoi toimimaan. Fingrid, ja. Fingrid on se suurin asiakas meille, että siellä on semmoinen kymmenkunta yritystä, joista me ollaan yksi suurimmista, jotka toimii siellä. On toki uusia tulijoita, jotka pyrkii sinne, koska siellä on niin vahvaa kasvua. Tietoliikenteessä on sama tilanne, että siellä on vielä enemmän yrityksiä, mutta siinäkin me ollaan tässä top 3:ssa. Sähköverkoissa ja energiasiirtymän puolella, teollisuuden energiasiirtymän puolella, on vielä monipuolisempaa riippuen siitä, puhutaanko kunnossapidosta, teollisuuden kunnossapidosta vai sitten tämmöisestä projektirakentamisesta.

Ketä teidän keskeiset kilpailijat on? Ovatko ne kotimaisia vai ulkomaalaisia toimijoita?

Sekä että, on kotimaisia.

Ja pohjoismaisia?

No, mieluummin puhun Enersensestä.

Okei, se on ihan reilua myöskin. Miten te sitten esimerkiksi näissä vaikka datakeskushankkeisiin liittyvissä projekteissa, niin miten te kilpailette sitten mahdollisesti vaikka kansainvälisiä toimijoita tai kansainvälisten toimijoiden kanssa, joilla ehkä voi olla vaikka suuremmat resurssit kuin mitä teillä on ja ehkä enemmän?

Niin no, me ollaan aika lailla fokusoituneita tiettyihin ratkaisuihin, joissa tarvitaan myös paikallista osaamista. Että jos puhutaan voimalinjoista ja sähköasemista, niissä on tietyt speksit. Tietyt. Tietty osaaminen, josta osa on paikallista. Meillä on hyvin vahvat paikalliset tiimit, että kyllä nekin kansainväliset yritykset, ne muutamat tämmöiset infrayritykset, rakentaa sitten suomalaista sähköverkko-osaamistiimiä tänne voidakseen toimia siinä. Näillä meidän alueilla se on hyvinkin niin kuin. Ei siinä niin paljon sitä kansainvälistä kilpailua sillä tavalla, että suoraan tuotaisiin ulkopuolelta Suomeen joku tiimi. Kyllä se on ennemmin niin, että investoidaan tänne rakentamaan se tie.

Onko teillä ollut sellaista tilannetta tai luuletko, että jos kilpailu tästä vielä tiukentuu, että te joudutte tekemään projekteja huomattavasti halvemmalla hinnalla saadaksenne jalan oven väliin?

No me ei mennä siihen. Eli tämä on ollut nyt, jos katsotaan Enersensen viimeistä kahta vuotta. Sanoin, että 307 miljoonaa oli vuoden 2025 liikevaihto. Ydinliiketoiminnoista se oli 302. Se pieneni vuodesta 2024, jolloin se oli 336. Eli me tehdään näitä valintoja, että me otetaan terveitä projekteja. Että me pidetään se maltti, kun me ollaan fokusoitu strategia. Siinä on tietyn tyyppiset projektit, joita me otetaan, ja ollaan paljon valikoivampia sen suhteen, mitä ei oteta. Sitten tyypillisesti tässä elinkaarimallissa se tarkoittaa sitä, että me pyritään sellaisiin projekteihin, joilla on jatkoa. Myös että me ajatellaan niin, että ensimmäinen projekti on vasta asiakassuhteen alku. Pyritään valikoimaan niitä, missä pääsee sitten seuraavaksi kunnossa pitämään tai sitten tekemään laajennusprojektia. Otetaanko sellaisia pikavoittoprojekteja liian halvalla, niin ne on loppu nyt. Enersenseltä.

Otetaanko yleisökysymys vielä tähän väliin, niin tämä liittyy sinun itsesi eli toimitusjohtajan omistukseen. Siitä on tullut parikin kysymystä täällä. Eli toimitusjohtajalla on aika ohut osakeomistus, vaikka kaikki tuntuu menevän Enersensessä oikeaan suuntaan. Miksi näin?

No en mä nyt tässä niin pitkään vielä ollut, että kyllä mä sitä mielelläni kasvatan jatkossa. Se on vaan, mäkin voisin.

Ehkä. Huomasin täältä tällaisen kysymyksen, että on nyt kauniita sanoja tulevaisuudesta. Mutta mikä on syy siihen, että ei kun niitä. Anteeksi, tämä oli sama kysymys. Palataan. Palataan muuhun. Niin tässä. Energy Transition -segmentissä. Niin liikevaihto laski alkuvuodesta ja tulos painui tappiolle. Mutta kuuntelin tällaista Inderesin haastattelua tuosta tuloksen jälkeen, niin totesit siinä, että matalin piste on takana, niin mihin tämä näkemys perustuu?

Projektiportfolio, eli siellä on vahva meidän tämä palvelu. Business-sopimukset ja meneillään olevat sopimukset Helenin, Tampereen seudun vedenpuhdistuslaitoksen kanssa. Nelisenkymmentä vesivoimalaa, joita kunnossa pidetään, niin päin pois. Se on hyvinkin vakaata ja kasvamaan päin. Mutta me ollaan uusittu se projektiportfolio. Eli me ollaan. Se pieneni lähelle nollaa, kunnes sinne tuli tämä Aquatec-sopimus. Ja se oli ihan tarkoituksellista, että me lopetetaan sellaiset projektit, niin kuin äsken kuvasin, jotka olisivat tällaisia kertaluonteisia projekteja. Me pyritään tässä Aquatec-projektissa tämän ensimmäisen jälkeen laajentamaan sitä vielä, ja terästehdas, jossa meillä on keskeinen rooli. Sitten kun me ollaan rakennettu se vedenpuhdistuslaitos, pyritään pääsemään sinne sitten kunnossapitoon vuosikausiksi.

Minkälaisia riskejä tällaisiin projekteihin liittyy?

Projekti on aina projekti. Se pitää osata johtaa, mutta siinä on vähemmän riskiä silloin siinä liiketoiminnassa, kun se on vasta sen asiakassuhteen aloitus. Mutta totta kai projekteissa täytyy pitää malttia. Täytyy tietää, mitä tekee. Ja se on. Se on Enersensen yksi vahvuusalueista, tämä projektin johtaminen. Kyllä.

Milloin Energy Transition -yksikön odotetaan kääntyvän taas voitolliseksi?

No kyllä sen ihan näillä hetkillä on tämän kasvun myötä. Joo.

Ehkä mielenkiinnosta. Niin haluaisin sultakin kysyä vähän. Me tuossa tosiaan Fortumin kanssa myöskin keskusteltiin vähän tästä politiikasta. Niin tai regulaatiosta ehkä. En tiedä, kuinka paljon haluat politisoida tätä keskustelua, mutta mikä sun näkemys on ollut tämän hallituksen energiapolitiikasta? Onko se sun mielestä ollut ailahtelevaa, ja miten paljon ailahteleva energiapolitiikka tai vaikka nämä datakeskustuet vaikuttaa teidän bisnekseen?

No meidän näkökulmasta tässä on vahvaa kasvua siellä, mihin me? Mihin me keskitytään? Että mä olen tyytyväinen tähän ympäristöön.

Onko sulla minkälaisia toiveita siitä, että mitä vielä regulaatiopuolella voitaisiin tehdä eri tavalla, mikä jotenkin edistäisi teidän toimintaa?

Ei, ei suoria.

Käy.

Yleisökysymys voidaan ottaa taas tähän väliin. Niin, millainen on toimitusjohtajan visio Enersensestä 10 vuoden päästä? Vähän pidempää perspektiiviä.

Me ollaan jatkettu kasvua näillä alueilla. Mä uskon, että näillä alueilla sen 10 vuotta hyvinkin jatkuu tämä kasvu. Muun muassa näiden datakeskusten ja muiden teollisuusinvestointien vuoksi on hyvä muistaa, että ne eivät ole kertaluonteisia. Kun datakeskus rakennetaan, niin sitä sitten vuosikausien aikana laajennetaan. Kyllä mä uskon, että nämä sähköverkko, tietoliikenneverkko ja tämä teollisuuden energiasiirtymä ovat meidän bisneksiä silloinkin, ja ne ovat kasvaneet. Me ollaan varmasti sitten maantieteellisesti laajennuttu ja voitettu markkina-asemaa entisestään nykyisillä markkina-alueilla.

Onko? Onko teillä kiinnostusta miten kauas laajentua? Mahdollisesti maantieteellisesti?

Askel kerrallaan. Siinä laajentumisessa on tärkeää se, että mennään tekemään sellaista, joka osataan. Siis tällainen toistettavuus meidän tyyppisessä bisneksessä on erittäin tärkeätä, että ei mennä uuteen maahan tekemään jotain uutta, vaan mennään tekemään sellaista, jota osataan. Jos nyt vaikka rakennettaisiin uusi vetylaitos toiseen maahan. Meillä on siihen paketoitu osaaminen. Jos mennään tekemään sähköasema, se on hyvä. Mennään tekemään kaukolämmön ratkaisuja, niin se on hyvä.

Ehkä ihan loppuun. Onko? Onko joku semmoinen yksi asia, minkä sä koet, että ihmiset väärinymmärtää energiamurroksesta?

Mä jotenkin ajattelen varsinkin tällä viikolla, että vähemmän väärinymmärryksiä vielä. Se on käynnissä nyt. Ehkä tässä on semmoinen. Jos ajattelee tätä meidän mukanaoloa tässä vedyssä, niin siinä Suomessa on vähän taipumus tämmöiseen ylikriittisyyteen. Muutama vuosi sitten oli hypeä ja oltiin tekemässä valtavia laitoksia. No me ollaan Enersensellä mukana tässä, P2X:ssä on tehty laitos, joka toimii. Se on väärinkäsitys, että ajatellaan, että vety ei toimi. Esimerkiksi tämä P2X toimii taloudellisesti. Se on uusi asia. Siis järkevästi. Se on uusia asiakkuuksia. Sekin toimii pienemmässä mittakaavassa kuin aiemmin. Toivoisin, että me pystyttäisiin ajattelemaan sitä ihan toimivana bisneksenä.

Joo, kiitos tosi paljon, Kari. Kiitos. Seuraavaksi siirrytään kuuntelemaan Metsä Boardin talousjohtaja Anssi Tammilehdon esitystä. Ole hyvä, Anssi.