Faron kertoi eilen uusista tutkimustuloksista BEXMAB-tutkimuksen suhteen. Meillä on tänään haastattelussa toimitusjohtaja Juho Jalkanen. Tervetuloa haastatteluun, Juho.

Hyvää päivää, Antti. Kiitos kutsusta!

Kertoisitko ensin ihan ylätasolla, että mitkä nämä avainasiat ovat nyt näissä uusissa analyyseissä? Mistä eilen kerroitte?

Joo, ihan ensimmäinen suurin avainasia siinä. Nyt kun seurantaa taas on tullut lisää sitten viime joulukuun ASH-kokouksen, niin ei uusia turvallisuushuolia. Eli turvallisuusprofiili jatkuu entisenlaisena. Eli vaikka seuranta ja hoitoaika ovat pidempiä, niin ei ole mitään uutta yllättävää sen suhteen.

Ja nyt kun seuranta-aika on pidempi, niin nähdään. Ja tämä on se iloisin positiivinen asia, että tämä complete remission eli CR jatkuu ja kestää kyllä yllättävänkin pitkään näillä potilailla. Sen lisäksi pienenä nyanssina siinä tarkkasilmäisille voi nähdä, että nämä vasteet ovat hieman jopa jälleen syventyneet, mutta kriteeristön mukainen luokitus ei ole mihinkään muuttunut.

No, jos otetaan kiinni vähän tuosta vasteiden kestosta, niin sehän oli 16,1 kuukautta. Mediaani CR-vasteen kesto, niin miten laittaisit tätä kontekstiin, ja minkälaisia tuloksia aiemmin on pelkällä atsasitidiinilla saatu aikaan?

Se on yleensä ollut tuommoista 10–12 kuukautta atsalla. Erittäin tärkeää näissä on. Tarkastellaan vähän sitä potilaan riskiprofiilia, eli TP53-mutatoitunut. Esimerkiksi se on hyvin lyhytaikainen vaste, jos sellainen on saatu. Ilman sitä mutaatiota on saatu atsallakin kohtalaisen pitkiä vasteita. Meillä taas näyttää olevan puolin ja toisin hieman lyhyempi. Se vaste on TP53:ssa, mutta huomattavasti pidempi kuin atsalla on saavutettu.

No kerroitte tuossa myös, että teidän tulokset viittaavat luuytimen toipumiseen, niin kerrotko tästä vähän lisää? Mistä on kyse ja mitä tässä saatte selville? Näissä analyyseissä.

Joo, ehdottomasti. Sen verran takaisin tuohon korkean riskin MDS-sairauteen. Niin siinähän luuydin, joka tuottaa meidän normaalin solukon eli valkosolut ja punasolut, niin se lähtee vain tuottamaan makrofagilinjan soluja, jotka ovat itse syöpäsolut, ja sitten punasolu- ja valkosolujen normaalituotanto laskee. Niin me ollaan nyt nähty, eli nyt me saadaan pois se ylimääräinen makrofagilinjan solutuotanto ja saadaan tilalle palautettua normaalia punasolujen ja valkosolujen tuotantoa, mikä erityisesti tuotiin nyt esiin. Ja iloinen asia taas, niin me saadaan sitten hemoglobiiniarvoja parannettua. Me saadaan vähemmän verensiirtoja näille potilaille, joka on huomattavan arvokas ja elämänlaatua parantava asia, mutta ennen kaikkea se yksi avainmekanismi bexmarilimabille. Eli saatiin aktivoituminen kasvaimia tappavien T-solujen populaatioon, ja näiden CD8-T-solujen populaatio kasvoi siellä iloisesti, ja ne ovat sitten se varsinainen oma immuunivaste sitä syöpää vastaan.

Yksi semmoinen alue, mikä voi olla vaikea hahmottaa monelle, on tämä receptor occupancy -data. Tai olisiko se reseptorien miehitys suomeksi, niin avaisitko vähän tätä, että mistä tässä analyysissä on kyse ja mitä se teille kertoo?

Joo, se on erittäin tärkeä analyysi, kun seurataan, että onko lääke saavuttanut kohteensa. Eli meillähän on se targetti Clever-1, ja siinä mitataan, paljonko Clever-ykköstä on vapaana. Vai onko Pexi sitten siihen sitoutunut ja peittää sen. Ja mitä me nyt nähdään? Tässä on se, että mitä enemmän Pexiä on sitoutuneena Cleveriin, eli mitä enemmän Cleveriä me pystytään nyt Pexillä blokkaamaan, sitä syvempi ja parempi vaste saadaan.

Tässä taas nähdään, että vangitaan se, että Pexin kautta nämä saadut hyvät tulokset tulevat, koska kyllähän monella on kysymyksenä, että nyt ollaan ensilinjassa Asan kanssa. Mitä Asalta voidaan olettaa. No tuloksissa me nähdään, että aika selkeästi paremmat kuin mitä Asalla voidaan olettaa. Nyt kun tästä vielä puuttuu se verrokkikäsivarsi, niin tämä receptor occupancy todentaa, että sitä enemmän mitä Cleveriä sidotaan tai blokataan, sen parempi ja syvempi vaste saadaan aikaiseksi.

Yksi kysymys, mikä on herännyt sijoittajien keskuudessa, on se, että miten tässä tutkimuksessa ja tulevissa tutkimuksissa käsitellään nämä luuydinsiirtoon menevät potilaat ja miten ne vaikuttavat näihin vasteisiin ja elinajanodotteen analyysiin. Niin avaisitko tätä puolta hieman lisää?

Se on erinomainen kysymys, ja tulee aika pitkä monisanainen vastaus. Kokeilkaa pysyä mukana. Tämä kenttä on ollut vähän ympäri ämpäri tämän kanssa, eikä selkeää tavanomaista toimintatapaa ole ollut, kunnes viime vuonna FDA antoi MDS:lle. Se on guidance for industry, eli se ohjaa lääkekehittelyä ja teollisuutta. Toimikaa näin. Tässä indikaatiossa ensimmäinen tämmöinen ohjeistus tuli FDAlta viime vuonna, viime syksyn puolella, ja siinä se sanoo, miten nämä pitää käsitellä. Me ollaan itse asiassa toimittu sillä tapaa BEXMAB-tutkimuksessa, ja totta kai jatkossakin toimitaan näin.

Niin, miten nämä nyt tulee käsitellä? FDAn mukaan se on seuraavanlainen. Ja kun näitä on aiemmin käsitelty, vähän sitä sun tätä. Tämä osin liittyy nyt siihen, miten potilaita on hoidettu. Eli kun potilas tulee hoitoon ja on saanut solumyrkkynsä, ja heti kun nähdään remissio, ei tarvitse olla vielä täydellinen remissio eli CR, vaan saadaan remissioon, on voitu lähteä siirteeseen, ja sehän siihen pyritään pääsemään. Se on potilaalle kuitenkin se ainut oikea parantava hoito. Niin se CR:n mittaaminen kliinisessä kokeessa on ehkä jäänyt lyhyeksi, kun on menty siirteeseen.

Tai jos puhutaan event-free survivalista, EFS:stä. Tämmöinen, se on tapahtuma. Eli katkeaako siihen se lääkkeen vaikutus, lääkkeen aikaansaama efekti, niin katkeaako sen seuranta siihen, niin vastaus on, että ei. Eli kun lääkkeellä saavutetaan remissio ja jos potilas siirtyy saamaan luuydinsiirteen, niin se remissio. Remission katsotaan jatkuvan. Sen lääkevasteen aikaansaama tulos katsotaan jatkuvan, koska se on yhtä jatkumoa siitä, että potilas meni remissioon, pääsi siirteeseen.

Ja miten siirteen kanssa menee? Tämä hiukan tuo sitten variaatiota siitä näkökulmasta, että osa potilaista on sellaisia, joita aktiivisesti ja aggressiivisesti pyritään siirtämään, osa taas ei. Jos katsotaan nyt. Eivät ne ole oikein siirtokelpoisia, niin tämäkin tuottaa hieman päänvaivaa ja harmaita hiuksia ihmisille, jotka yrittävät katsoa näitä tuloksia. Ja myös lääkekehittäjille, koska nämä aiemmat tutkimukset, eivät meidän, mutta esimerkiksi hiljakkoin pieleen mennyt. AbbVien faasi 3 -tutkimus tällä sektorilla. Ne ottivat potilaita, jotka lähtökohtaisesti tulisivat saamaan siirteen, kutsutaan transplant eligible. Eli lähtökohtaisesti pyritään siirteeseen, niin se on juuri se potilasjoukko. Kun tärppää, saadaan remissioon, niin ei muuta kuin siirteeseen, ja sitä myötä sillähän tavallaan. Jos Asallakin saadaan vähän tärppiä, niin voi päästä siirteeseen, ja sitten se Asan tuloskin voi muuttua vähän paremmaksi kuin mitä Asalta voisi olettaa ajan saatossa.

Ja nyt me ollaan koko ajan meidän tutkimuksissa, saadaksemme selkeämmän lääkevasteen. Ymmärtääksemme selkeämmin, mitä on tapahtumassa, niin me ollaan BEXMABissa ja jatkossakin meidän tulevissa tutkimuksissa otetaan vain niin kutsuttu transplant ineligible, eli lähtökohtaisesti ei kelpaava siirteeseen, joka on lähtökohtaisesti yleensä vanhempaa, sairaampaa väkeä. Koska luuydinsiirre on raskas toimenpide, jossa on jopa kuoleman riski, voi olla niin. Sen takia me ollaan otettu näitä, jotta se aggressiivinen pyrkimys siirteeseen ei sotke tuloksia, vaan lähtökohtaisesti potilas ei ole siirrekelpoinen. Me voidaan silloin tarkastella sen lääkkeen, on se sitten asa yksinään tai BX+asa, aikaansaamaa vaikutusta, voidaan sitä katsoa.

Ja nyt mitä me sitten ollaan nähty? Koska olemme saavuttaneet huomattavan paljon näitä täydellisiä vasteita eli CR:iä, ja puhtaasti BX+asa-kombinaation aikaansaamana, niin se on tuonut kuitenkin potilaat siihen tilaan, että tauti on remissiossa. Veriarvot ihan ok. Voisiko tuo potilas nyt kestää siirteen, niin potilas on mennyt saamaan siirteen. Vaikka lähtökohtaisesti potilasta on pidetty ei-kelvollisena siirteelle, niin tämä on mahdollistanut sen, että se vaste tulee lääkkeestä. Tuollainen hyvä tulee lääkkeestä, ja se lääke on mahdollistanut sen siirteen. Ja nyt kun me saadaan näitä potilaita, niin sitten se onnistunut siirre lisää sen mitatun vasteen pituutta. Tulee todennäköisesti positiivisesti vaikuttamaan myös mitattuun elossaoloaikaan.

Eli tämmöinen on vähän se jatkumo. Toivottavasti pysyitte mukana. Oli vähän pitkä vastaus, mutta tämä on nyt osin tätä lääkekehitystä. Miten sitä sovitetaan sitten siihen kliiniseen käytäntöön? Mitä tapahtuu oikeassa maailmassa, kun potilaita hoidetaan?

Tässä on tutkimuksen painopiste. Pikkuhiljaa alkaa siirtyä sinne tulevaan. BEXERA-tutkimukseen. Mutta kysytään nyt tästä BEXMABista vielä, että onko tässä oletettavissa vielä jotain merkittäviä, tärkeitä analyysejä, vai alkaako tässä nyt olla se tiedepaketti kasassa, mitä tästä on haettu?

Kyllä tämä nyt pääosin on kasassa. Mitä tässä on haettu. Oli sanoisin jo viime vuoden puolella ASHissa pääosin. Meille tämä oli itse asiassa positiivinen yllätys vielä, että vähän vasteita syveni ja jatkuu hyvänä. Totta kai tässä tullaan sitten vielä analysoimaan sitä elossaoloaikaa sitten myöhemmin, mutta minun täytyy vaan sanoa, että se ei ikinä ollut tämän tutkimuksen tarkoitus, vaan tarkoitus oli hakea, että saadaanko vasteita, ovatko vasteet riittävän hyviä, kannattaako tätä lääkettä kehittää, ja siihenhän vastaus saatiin jo viime vuonna. Mutta tämä tulee sitten vielä raportoimaan elossaoloaikaa, mutta se on hieman nyt toissijainen. Tämän tutkimuksen tarkoitus ei ikinä ollut sitä katsella.

Miltä tuleva BEXERA-tutkimus sitten näyttää? Minkälainen teidän suunnitelma ja aikataulu on?

No nyt kädet syyhyävät, ja sitä yötä päivää painetaan käyntiin. Mikä on ollut iloista huomata. Nyt heti jo viime vuoden tuloksen jälkeen ASHissa meille tuli maailman johtavia sairaaloita meidän ovelle, ja meillä on nyt jo tutkimuskeskukset. On valittu niitä jo yli 30. Nyt joutuu melkein myymään jo ei-oota. Edelleen tutkimuskeskuksia haluaa mukaan, mutta ei me voida kaikkea ottaa, niin joutuu jo ei-oota myymään. Niin sinänsä kaikki. Keskukset ovat tiedossa nyt tällä hetkellä. Keskusten kontraktointi on seuraava askel, ja kaikki on aikataulussa siihen, että saadaan sitten syksyllä ensimmäinen potilas sisään ja toivottavasti mahdollisimman moni keskus auki sitten rytinällä ja saadaan enrolmentti eli potilaat kasaan mahdollisimman nopeasti ja tulos ulos ja taas eteenpäin.

Siinä vaiheessa, kun ensimmäinen tulosluenta tulee siellä loppuvuodesta 2027, niin miltä mielestäsi positiivinen tulos näyttää, jos semmoinen tulee?

Joo, siinä on aina pari eri nyanssia. Niin semmoinen ultrapositiivinen tulos, johon olisi kiva nähdä, olisi, että me tuplataan, mitä Asalla, oli se sitten mikä tahansa mittari. Melkein mitä Asalla voisi saada, eli CR tai CRh tuplataan. Mitä Asa sitten saa?

Mikä on erittäin mielenkiintoista, on itse asiassa se, että tämänhetkiset tulokset näyttävät, että me voidaan jopa parantaa Asan turvallisuusprofiilia, joka on hiukan jopa hullua. Kun lisätään lääke, niin voisi, mutta historiallisesti se määrä, mitä nähdään anemiaa ja valkosolujen puutetta näillä potilailla, niin BEXMAB-tutkimuksissa näyttää, että se on vähempää kuin mitä Asalla yksinään. Ja sehän tulee siitä, että me voidaan uudistaa sitä luuydintä ja saada se, niin sekin on se. Jos sellainen tulos tulee, niin se on aika mullistava tulos. Vaikkei se ole tietenkään niin seksikäs kuin mitä kaikki kyttäävät sitä CR:ää. Mutta jos semmoisen safety-tuloksen tuonne lyö, niin se on aika mullistava juttu tähän alaan.

Niin. Mutta mikä on positiivinen, että yritys sanoo, että on positiivinen faasi kakkonen, niin haetaan ja siirryttäisiin faasi kolmoseen. Me haetaan, että me lisättäisiin sitä Asan vastetta, CR:ää, 10 prosenttiyksikköä, eli nyt historiallisesti Asan CR. Se on ollut 16–17. Viimeisimmässä faasi 3 -tutkimuksessa se on ollut 20 prosentin luokkaa. Meillähän se oli nyt 45. Se ei tule todennäköisesti jatkumaan niin korkealla. Se on ihan standardi lääketeollisuudessa. Ja kokeissa, että mitä enemmän potilasmäärä kasvaa, sitä mukaa se tulee hieman alas. Niin jos se on vaikka 16–17, mitä se Asalla historiallisesti on, ja me ollaan 35, niin eli melkein tuplataan, niin se on ultrapositiivinen, mutta semmoinen riittävä faasi kolmoseen, että on marginaali ja että faasi kolmonen olisi varmaan positiivinen, niin olisi noin 10 prosenttia siihen päälle. Eli jos Asa on 17, me oltaisiin 27. Jos Asa on 18 %, me oltaisiin 28 prosenttia.

BEXERA-tutkimus on teidän rahoittama tutkimus, ja sen jälkeen voi sanoa varmasti ykköshanke. Ykköshanke. Mutta teillä oli myös tutkijalähtöisiä tutkimuksia. Niin mitkä tässä ovat nyt avainroolissa? Mitkä ovat käynnistyneet, mitkä käynnistyvät ja etenevät ensimmäisenä ja vahvimmin teidän näkökulmasta?

Meidän kaksi ihan keihäänkärkeä on PULSE-niminen tutkimus, joka on alkamassa Lontoossa, ja se on keuhkosyöpä ja melanooma. Kun PD-1 ei enää toimi, ja sen tutkimuksen tarkoitus on osoittaa maailmalle. Ensin kun sanoin, kerron sen verran kaikille, että melanooma ja keuhkosyöpä ovat. Erittäin kilpailtuja aloja, erittäin isot markkinat. Tosin ne markkinat eivät ehkä ole ihan just sellaisia, mihin Faron lähtisi pyrkimään, mutta tarkoituksena on osoittaa maailmalle ja erityisesti Big Pharmalle, että me voitaisiin resistenssi PD-1:lle voittaa. Ja jos sä sen osoitat, niin se on iso juttu lääketeollisuuden silmin. Kyllä se jää sitten jonkun muun tehtäväksi lähteä näille erittäin kilpailuille syöville. Ja mehän halutaan vain osoittaa, että PX pystyy tekemään sen.

Seuraavana on sitten sarkooma. Pehmytkudos. Sarkooma on vähän niin kuin MDS. Lähinnä kemoterapia on ensilinjan ja ainoa hoito, tehoaa aika heikosti, ja sen jälkeen ei oikein mitään. PD-1:t eivät ole esimerkiksi toimineet sarkoomissa, niin se on taas markkina, jossa ei ole kauheasti mitään uutta. Se on markkina, joka on jopa Faronin kokoinen. Yhtiö voisi valloittaa siellä jo kilpailua, niin sen takia sarkoomatutkimus, joka alkaa Barcelonassa Espanjassa, on kanssa semmoinen meidän toinen keihäänkärkiprojekti siellä tutkijalähtötutkimuspuolella.

Haluatko arvioida, että milloin näistä olisi mahdollisesti tuloksia saatavilla?

Ensimmäisiä tuloksia odotellaan sitten vuoden 2027 puolivälissä. Nyt on viranomaishakemukset sisällä, ja lupia päästä aloittamaan odotellaan ihan näinä päivinä.

Kiitoksia paljon haastattelusta ja oikein paljon tsemppiä tulevaan tutkimukseen!

Kiitos paljon!