Tervehdys, InderesTV:n katsojat. Käydään tällä videolla läpi Endominesin nykytilaa sekä strategiaa sekä vieraillaan Karjalan kultalinjalla ja tutustutaan Pampalon tuotantoon sekä malminetsintään. Lisäksi haastattelemme yhtiön operatiivista johtoa.

Olet ollut nyt Endominesin toimitusjohtajana hieman yli neljä vuotta, niin kuvailisitko vähän tätä kehityskaarta? Sun alaisuudessa?

No onhan tämä ollut huikea matka ja valtava muutos, että silloin kun 2022 aloitin, niin kassavirta oli vahvasti negatiivinen ja tuotanto melkein nolla, ja sitä lähdettiin ajamaan ylös. Ja sitten tämä toinen. Silloin alkuvuonna laitettiin se strategia ja jenkit. Jenkit laitettiin sitten naftaliiniin ja keskityttiin Suomeen. Alettiin investoimaan malminetsintään.

Kyllä tässä on valtavasti tapahtunut. Ja sitten varsinkin tässä nyt sanotaan viimeinen 12–18 kuukautta, niin huomaa sen. Huomaa sen valtavan muutoksen ja kehityksen. Ja ne strategiset toimet ovat tuottaneet hedelmää.

Kyllä, jos avaat tätä nykyistä strategiakautta ja ehkä ydinajatuksia siinä, että mihin suuntaan nyt yhtiötä olet viemässä.

Kyllähän se fokus on kasvu, vahva kasvu, ja kaikilla rintamillahan se on niin, että tuotanto kasvaa kun tuotanto kasvaa, ja sitten malminetsinnästä kultavarannot kasvaa, ja sitten tuodaan nämä kriittiset mineraalit myöskin volframin mukana ja sitten terästeollisuuden suhteen molybdeeniin. Sitten meillä vastuullisuus on se ydin.

Kyllä me halutaan tehdä sellaista kaivostoimintaa, mikä mullistaa alaa myöskin, että vedet ovat puhtaita ja hiilidioksidivapaata kultaa, henkilöstötyytyväisyys on hyvä ja näin poispäin, ja turvallisuus on tärkeä. Että kyllä tämä strategiakausi tulee olemaan se iso muutos, että miten yhtiö viedään suureen kokoluokkaan.

Kyllä, tavoitteessa kasvua. Niin jos miettii. Teillä tosiaan strategia nojaa useampaan painopisteeseen, niin pystyisitkö jo kuvaamaan, että mikä näistä painopisteistä on tuon arvonluonnin kannalta nyt tällä strategiakaudella se tärkein?

No, ennen tätä meidän suurta investointia siinä noin 2030, että tuotanto nousee ja volframi ja molybdeeni tulee tuotantoon, niin kyllä mä näkisin, että malminetsintä. Siis totta kai vastuullisuus on se pohja, mutta malminetsintä on se, millä arvoa luodaan.

Jos ajattelee, että me tänäkin vuonna 250 metriä, meillä on historiassa ollut se, että kun me kairataan 10 000, me saadaan noin satatuhatta unssia kultavarantoa. Ja sitten jos ajattelee varantojen arvostusta, vaikka nyt kun oli siellä Lapissa tämä yrityskauppa, niin siellä se oli noin 500 dollaria unssi. Niin tavallaan sijoitetaan puolitoista–kaksi miljoonaa, saadaan noin 50 miljoonaa arvoa varantoihin. Totta kai ne ei ole ihan suoraan vertailukelpoisia, ja varantojen arvo oli jenkkidollareissa vielä. Euroissa tietysti vähän vähemmän eli 40 miljoonaa, mutta kuitenkin.

Että se luo sitä arvoa ja vie yhtiötä toiseen kokoluokkaan. Ja varantojen kauttahan me pystytään mahdollistamaan se tuotantojen kasvu. Se on äärimmäisen tärkeää kyllä.

Ja tässä tuotannon kasvussa tosiaan tuo eteläinen kultalinja on se seuraava. Myös pohjoinen kultalinja on teillä toisena projektina siellä Kartitsassa saatu verrattain mielenkiintoisia tuloksiakin. Niin miten eteläinen kultalinja sitten valikoitui tavallaan seuraavaksi hankkeeksi? Mikä tuotantoon pyritään saamaan.

Se valikoitui sen takia, että kun meillä oli Kuittila, Korvilansuo aika pitkällä ja Karitsa oli vielä siinä vaiheessa aika alkuvaiheessa, alettiin Karitsasta saamaan pohjoisessa kultalinjalta hyviä tuloksia, niin totta kai sekin potentiaali nousi. Mutta. Kyllä mä itse näkisin, että onneksi näin.

Meillä on siellä se Ukko myöskin. Ja sehän me vasta löydettiin sen jälkeen kun me oltiin jo valittu tämä, että löydettiin viime vuonna tämä Ukko-esiintymä. Ja kyllä mä itse näen, että se tulee olemaan siellä etelässä ja kultalinjalla se suurin esiintymä. Ja onneksi me sitä nyt luvitetaan, ja onneksi meillä on se Ukko siinä mukana siinä paketissa, mitä luvitetaan ja viedään tuotantoon.

Kyllä. Ukkolanvaarasta on tänä vuonna odotettavissa varantopäivitystäkin. Niin, jos miettii nyt tehtyjä kairauksia, niin millaista potentiaalia varantojen määrässä tässä seuraavassa varantopäivityksessä voisi Ukon osalta odottaa?

Tuohan on hyvä kysymys. Mä luulen, että mä en pysty sitä spekuloimaan. Mutta siis jos ajattelee sitä kairausmäärää, niin uskoisin, että sen varantopäivitykseen tulee varmaan noin 30 000 metriä suunnilleen kairausta, että se on selkeästi suurin.

Niin kuin sanotaan, että me tehdään ensimmäinen varanto, niin se on selkeästi suurin Endominesin historiassa, että tehdään eka varanto 30 000 metrin kairauksesta, että Karitsassa. Vaikka niin meillä oli se 11. Meistä kun me tehtiin eka varanto, ja nyt 30 tulee ekaan, niin kyllä tietysti odotetaan. Odotetaan paljon, mutta ei pysty lähtemään spekuloimaan vielä.

Kyllä, just näin. Sitten jos peilaa tuota edellisstrategiakautta, niin tälle strategiakaudelle ehkä selvin lisä oli tuo kriittiset mineraalit. Mitä eteläisellä kultalinjalla esiintyy, niin mikä? Voisitko kuvailla vähän tuota volframin ja molybdeenin potentiaalia eteläisen kultalinjan hankkeessa?

Kyllä se on merkittävä. Se potenttihan oli siis monessakin. Monessakin mielessä. Me haettiin nyt tätä strategisen projektin statusta myös Euroopan unionilta, ja jos me se saadaan, niin se myöskin luo projektille sitä tärkeysstatusta lisää ja meidän toiminnalle.

Mutta sillä on merkitystä ihan liikevaihto- ja tulosmielessä. Ja sitten mehän ollaan me. Sanotaan, että me ollaan vielä kohtuullisen alkuvaiheessa niissä meidän suunnitelmissa, että me ei olla sen takia tarkkoja lukuja julkaistu, mutta kuitenkin. Kyllä me oletetaan, että se tulee ihan merkittävä osa meidän liikevaihtoa, ja sitten se avaa mahdollisuuksia tällaisiin teollisiin yhteistyökuvioihin ja rahoitukseen.

Rahoitukseen voi olla suurempikin rahoituspotentiaali tuota kautta, että näitähän usein rahoitetaan sivutuotteella. Voi olla vaikka ihan joku sata miljoonaa ihan hyvin sivutuotteella rahoitettua, että ne on merkittäviä ne paketit kyllä.

Tänä vuonna tosiaan 50 000 kairausta, viime vuonna taisi olla alle 20 000. Oli hieman myös 2024 tasojen alapuolella, niin ehkä haasteena, että miksei tämän malminetsinnän osalta painettu kaasua aiemmin.

No se on totta, se on totta. Meillä oli, jos ajattelee vertaa 24–25, niin sehän mitä siinä kävi oli, että me mentiin. Meillä oli tosissaan joku 18 000–19 000 vuonna 25 ja vähän yli 20 oli 24, ja meillä oli tarkoitus tehdä pikkasen enemmän. Mutta kun me.

Siinä kävi se muunnos, että me löydettiin se Ukkolanvaara huhtikuussa, ja sitten päädyttiinkin kairaamaan oikeastaan pelkästään sitä Ukkolanvaaraa, vähän sitten Karitsaa. Sitten Karitsaa. Niin se tuli ihan yksinkertaisesta syystä, että ne kivet on niin kovia, että sieltä ei vaan koneesta tule niitä metrejä.

Että sitten me tänä vuonna päätettiin, että me otetaan sinne lisää koneita. Että koko vuoden, ainakin kaksi. Tällä hetkellä on kolme. Itse asiassa kolme konetta. Että se on sukla. Varauksen kulta on raudan yhteydessä. Niin se kivi on valtavan kovaa ja sieltä on tullut vähemmän metrejä. Mutta painetaan nyt kaasua, niin kyllä se sieltä. Kyllä se sieltä nyt ehtii tulla ne metrit.

Kyllä. Tämän vuoden investoinnit tietenkin on pitkälti jo tiedossa ja siinä yhtenä osana tuo 50 000 metrin kairausohjelma. Mutta jos mietitään sijoittajien kannalta tärkeää pääoma-allokointia tulevina vuosina ja investointeja, niin mihin ne tulee suuntautumaan, että pääsette sitten näihin strategisiin tavoitteisiin.

Uskoisin, että aika samaa linjaa mennään, että kyllä me ensi vuonna tullaan jatkamaan. Jatkaa todella korkean tason malminetsintää. Meillä just juteltiin tuossa yhdessä malminetsintäpalaverissa, että me ajatellaan Suomen suurinta tällä hetkellä noissa puhtaissa malminetsintäkairauksissa, ja toivotaan, että ensi vuonna jatketaan samalla linjalla.

Ja sitten meillä tulee tietysti kaivoksen syventämiseen. Aina tulee investointeja vähäsen ja rikastamon. Tämmöiseen ylläpitoon investointeja. Ja sitten vastuullisuus, meillä tulee vesien käsittelyyn. Nytkin on mietinnässä typenpoistoa, sulfaatinpoistoa, teknologioita ja vesialtaita, parannetaan vesien käsittelyä ja kaikkea tällaista, että vastuullisuus on semmoinen, mikä nostetaan sieltä. Investointipuolella myöskin joka vuosi enemmän ja enemmän menee. Halutaan investoida siihen, että vastuullisuusasiat kehittyy.

Sittenhän on tämä eteläisen kultalinjan kehitys. Sehän on kanssa projektina semmoinen, että kyllä tänä vuonnakin meillä on siinä parisen miljoonaa, ja kyllä se koko ajan vaan kasvaa, kun aletaan mennä sinne. Sinne sitten kannattavuuslaskelmavaiheisiin ja tekemään testejä ja pilotteja ja näin poispäin, niin sekin kasvaa kyllä.

Selvä. Kiitos haastattelusta, jäädään seuraamaan strategian toteutumista.

Kiitos paljon.

Voisitko ihan alkuun kuvata tuota Pampalon tuotantoprosessia sieltä malmista valmiiksi kultarikasteeksi?

Joo, eli meillähän on tällä hetkellä tosiaan kolme aktiivista tuotantokohdetta. Meillä on Pampalon maanalainen kaivos, mikä on noin kilometrin syvyydessä tällä hetkellä. Sitten on vieressä pieni avolouhos ja 15 kilometriä. Lieksaan päin Hoskon maanalainen kaivos, joka on noin 160 metriä syvä tällä hetkellä, että maan alla on perus pengerlouhinta.

Mistä se malmi räjäytetään ja tuodaan sitten kumipyörillä pintaan sinne rikastamolle, ja siitä prosessi alkaa sitten murskauksella. Se prosessi alkaa sitten murskauksella. Eli tämmöinen leukamurskain, joka käsittelee sen isomman kiven. Sen kapasiteetti on suurin piirtein 1200 tonnia tunnissa.

Sitten se murskattu malmi on. Sen jälkeen raekoko on luokkaa 0–15 millistä ja se varastoidaan tämmöiseen väliaikaiseen malmivarastoon, ja tämä on siitä syystä, että meillä on vähän kapasiteettia siinä, jos tulee murskalle ongelmia, ja sitten se voidaan tasaisesti syöttää sinne luotettavalla syöttötasolla sinne rikastamolle. Tämän jälkeen se tulee kuljetinhihnaa pitkin sinne meidän kuulamyllypiiriin, jossa vesi ja teräksiset jauhinkuulat sitten hienontaa sen suurin piirtein 100–120 mikronin partikkelikokoon.

Tämä on kriittinen vaihe siinä mielessä. Arvomineraalit sivukivessä vapauttaa ne arvomineraalit sivukivestä ja varmistetaan sitten se tehokas jatkokäsittely. Jauhettu malmi luokitellaan sen jälkeen sykloneilla ja riittävästi. Riittämättömästi hienontunut materiaali palautuu takaisin sinne jauhatuspiiriin ja oikea raekoko sitten. Mikä on oikea? Se fraktio on jaettu. Etenee sitten vaahdotukseen, ja vaahdotuskennojen jälkeen arvomineraalit. Sitten rikastetaan markkinakelpoiseksi, tuotepitoiseksi. Tuossa oikeastaan lyhykäisyydessään se.

Kyllä, teillä Q1:llä saavutettiin ennätystuotanto, niin voitko avata taustatekijöitä tämän positiivisen kehityksen taustalla?

Joo, sitä on kyllä ihan itse analysoinut ja vähän kysellyt tiimiltäkin, että mistä tämä johtuu. Meillä yksi iso syy oli se, että me saatiin se Powerminingin liikkeenluovutus tehtyä onnistuneesti. Meillä oli siellä Q4:llä. Nelosella oli vähän ongelmia siinä ja sitten se rupesi näkymään siinä tammikuussa. Ne positiiviset edut.

Eli saatiin se organisaatio kasaan. Saatiin perehdytettyä ihmiset meillä. Meillä vaihtui työnjohto paljon siinä, osa ei. Osa ei tullut meidän kirjoille vaan ne lähti eri hommiin. Siihen piti palkata uutta porukkaa.

Kunnossapitoa ollaan kehitetty samaan aikaan. Todella hyvin se on mennyt eteenpäin ja sitten ollaan näitä kriittisimpiä kaivoskoneita, niin tehtiin niihin vähän päivityksiä. Investoitu sitä puolta, niin siinä varmasti ne tärkeimmät tekijät kyllä.

No tuossa tulikin hieman, mutta voisitko avata vielä konkreettisia hyötyjä, mitä tuosta kaivosliiketoiminnan kaupasta on teille tullut?

No joo, jos nyt ihan omaa työtä mietin, niin henkilökohtaisesti olen erittäin iloinen, että se tehtiin, että päätöksenteko on nopeampaa. Meillä on yksi kaivoksen johto, mikä ohjaa sitä toimintaa. Turvallisuuskulttuuri on parantunut merkittävästi, ja saatiin nuo työhyvinvointikyselyn tulokset tuossa vuoden alussa, niin sielläkin oli ilo huomata, että henkilöstö on kokenut. Yritys tuo liikkeenluovutuksen hyvänä asiana.

Ja se on kun ei ole kahta yritystä tietyllä tavalla optimoimassa sitä omaa tulosta. Ja vähän erilaiset kasvunäkymät on, että mihin panostettaisiin liiketoimintaan, niin nyt. Nyt on selkeämpi linja ja se on kyllä hyvä juttu ollut.

Kyllä, tuossa mainitsitkin, että tällä hetkellä on tuotannossa 3 eri kaivosta, niin miten tuo rikastamolle syötetty malmi tällä hetkellä jakautuu sitten Pampalon maanalaiseen kaivokseen ja toisaalta avolouhoksen ja Hoskon välillä.

Karkeasti liikevaihdosta 75–80 % tulee Pampalon maanalaisesta kaivoksesta, 10–15 % siinä vieressä olevasta pienestä avolouhoksesta ja 10–15 % sieltä Hoskon maanalaisesta, mikä oli 15 kilometriä Pampalosta Lieksaan päin.

Kyllä, juuri näin. Mites tuota, jos miettii teidän tuotantoa, niin ohjaako sitä tuo kullan hinnan kehitys mitenkään?

Joo, kyllähän se. Otetaan tietysti tuotantoon aiemmin kannattamattomampia malmiesiintymiä. Eli louhitaan heikkolaatuisempaa malmia, koska se korkeampi kullan hinta tekee siitä kannattavaa. Sitten voi tietysti investoida uusiin kaivoksiin, koneisiin ja malminetsintään, mitä ollaankin tehty. Ja tietysti nämä. Vanhojen kaivosten käyttöikää pystyy jatkamaan ja tutkii sitten tarkemmin näitä satelliittilouhoksia.

Kyllä. Tavoitteista ei tosiaan tuossa Pampalossa 25 000 unssin noin vuosituotanto. Niin missä sun mielestä teidän täytyy onnistua, että siihen vuosituotantoon päästään?

Kaikkihan lähtee meillä ihmisistä, että siellä on osaava porukka ja kaivosturvallisuus on meillä ykkösjuttu, että sitä pitää koko ajan pitää aktiivisesti siinä arjessa mukana. Ja tähän ollaan panostettu edellisenä vuonna hyvinkin paljon. Ja kalustoresurssit on tietysti yksi. Niiden ylläpito, investoidaan tasaisesti niihin, että pysyy se investointi. Investointimäärät järkevänä, ja toki se kunnossapito on kriittinen.

Kriittinen, että saadaan se malmi sieltä ylös, ja rikastamon 5 vuoroon siirtyminen tässä syksyn aikana on yksi iso juttu, mikä tietysti edesauttaisi sitä meidän vuosittaista kasvua, mikä on strategiassa. Ja totta kai pitää sitten tätä malminetsintää tehdä myös niillä olemassa olevilla kaivoksilla maan alla, muun muassa Pampalossa, niin ruvetaan tutkimaan sitäkin vähän. Löytyisikö sieltä lisää alueelta?

Kyllä. Onko tuohon 25 000 unssin tavoitteeseen tarkoitus päästä nykyisten kaivosten avulla vai vaatiiko tämä esimerkiksi uusien satelliittikaivosten avaamista?

Kyllä se aika pitkälti näillä nykyisillä onnistuu. Totta kai meillä on koko ajan ympäristöluvat käynnissä, että saataisiin sitten sitä kautta vähän apuja. Ja totta se on iso juttu, että niitä nykyisiä kaivospiirialueita kartoitetaan ja saadaan sieltä sitten niitä tarvittavia unsseja.

Kyllä, niin Pampalon tuotannon kannalta. Mitkä ovat ne merkittävimmät investoinnit tässä tulevina vuosina?

Meillähän vastuullisuus on strategian keskiössä, että siihen tullaan panostamaan paljon. Vesienhallintaan tullaan investoimaan erittäin merkittävästi. Mainitsinkin jo tuosta kaivoskalustopäivityksistä. Rikastamoautomatiikkaa pitää joka vuosi lisätä. Yritetään saada sitä optimoitua sillä tavalla, että se on vähemmän käyttäjästä kiinni, miten sitä prosessia ajetaan. Meillä on käynnistynyt tämmöinen kokonaisvaltainen aluesuunnitelma, mikä sisältää merkittäviä infran parannuksia ja vesienhallintaratkaisuja.

Kyllä, teillä oli tuotantokustannus viime vuonna. Tuotannon käteiskustannus noin 1 400 euron per unssi tasolla, niin jos miettii nykytasoa, niin mitkä on ne tekijät, miten tuosta kustannustasosta voisi vielä parantaa?

Joo no tuo cash costihan on erittäin tärkeä operatiivinen mittari ja sitä seurataan tietysti kuukausitasolla, mutta sitä ei ikinä minun mielestä yksin katsota, että se kertoo vaan sen tuotannon välittömän kustannuksen. Meillä ei ole tavoite vaan matala cash costi, vaan se pitäisi saada kestävästi kannattavaksi ja kassavirtaa tuottavaksi operaatioksi, mitä ollaan hyvin tässä nyt viime vuosina kyllä saatukin parannettua.

Jos miettii jotain yksittäistä konkreettista esimerkkiä, niin oma betoniasema esimerkiksi Pampaloon tulevaisuudessa voisi olla semmoinen, millä saisi sitä laskettua. Tämä otetaan nyt huomioon kun ruvetaan tuota ympäristölupaa laatimaan, niin siinä on yksi kohta tämän betoniaseman hankinta sinne Pampaloon. Ja tietysti nykyisellä. Kullan hinnalla on mahdollista louhia alhaisemman pitoisuuden malmia kannattavasti, mikä tietysti nostaisi sitä cash costia per unssi, mutta en näe merkittävää tasomuutosta kumpaankaan suuntaan tuossa.

Selvä. Kiitos haastattelusta.

Kiitos paljon.

Kuvaisitko Karjalan kultalinjaa geologisena kokonaisuutena? Ja mikä tekee siitä mielenkiintoisen malminetsinnän näkökulmasta?

Joo, Karjalan kultalinja on itse asiassa tämä vihreäkivivyöhyke. Se on arkeeinen, eli se tarkoittaa sitä, että se on vanhempi kuin 2,5 miljardia vuotta, ja ympäri maailman tällaiset vihreäkivivyöhykkeet, niin ne on tunnettuja siitä. Niiden metallipotentiaalista, että sieltä on mahdollista löytää eri metalleja, ja erityisen tunnettuja ne on kultapotentiaalista, ja suurin osa maailman kultapotentiaalisista alueista. Niin on nimenomaan vihreäkivivyöhykkeillä, ja on suuria tuotantoalueita muun muassa Australiassa ja Kanadassa. Siellä on isoja tuotantolaitoksia, joissa tulee merkittäviä määriä tuotantoa. Kyllä.

Kuinka laajasti historiassa Karjalan kultalinja on tutkittu ja onko tämän kautta vielä potentiaalisesti paljon tutkimattomia kohteita?

Joo, siis Karjalan kultalinjaa on alettu tutkimaan 1980-luvun puolivälissä, ja silloin on saatu ensimmäiset indikaatiot, että täällä alueella on kultaa, ja sitten se on siitä vähitellen sitten lähtenyt liikkeelle. 90-luvulla löytyi useita esiintymiä tältä alueelta. Geologian tutkimuskeskus muun muassa teki täällä paljon tutkimustyötä ja sitten Endomines on perustettu vuonna 1995.

Silloin on keskitytty tuonne pohjoisille alueille, Hoskon ympäristöön ja näin, ja sen jälkeen sitten Endomines on. On sitten ruvennut myöhemmin kehittää Pampalon kaivosta ja sitten myös malminetsintää. Muilla alueilla.

Kyllä. Malminetsinnästä puheen ollen, niin kuvaisitko vähän teidän malminetsintäprosessia sieltä ensimmäisestä löydöksestä kairaukseen ja sitten varantoihin?

Joo. Yleensä meillä malminetsintä. Niin se alkaa geofysiikalla. Eli geofysiikka on hyvin nopea tapa käydä joku iso alue läpi. Että jos käytetään esimerkiksi droneja, niin niillä saadaan katettua isoja alueita hyvin nopeasti. Ja saadaan tämmöistä magneettista tietoa.

Mikä on sitten sellaista perusgeofysiikkaa, että siitä pystytään kivilajit päättelemään ja etsimään ne malminetsinnän kannalta mielenkiintoiset kohteet. Ja sitten voidaan sitä tutkimustoimintaa saada kohdennettua tietylle alueelle sen kautta, ja sitten seuraava vaihe. Yleensä meillä on geokemia, että sitten otetaan maaperänäytteitä ja analysoidaan kulta ja haetaan sellaisia kultaanomalisia alueita. Sitten jos maaperästä löytyy kultaa, niin sitten siinä vaiheessa yleensä ruvetaan puhumaan kairauksesta, että selvitetään, että mistä se maaperän kulta on tullut.

Eli jostain kalliostahan se on lähtöisin. Pyritään löytämään sitten ikään kuin se emäkallio, mistä se on lähtenyt. Siinä vaiheessa sitten tosiaan kairataan, ja sitten jos jotain löytyy, niin sitten keskitytään enemmän. Kairauksia sillä alueella kyllä.

Mites tällä hetkellä? Voisitteko kuvata vähän, että mihin teidän malminetsintäinvestoinnit keskittyy? Karjalan kultalinjalla.

No tällä hetkellä Ukkolanvaara on se meidän ykköskohde. Meillä on nyt ollut kaksi konetta siellä kairaamassa. Se on sitten investointimielessä meille suurin kohde. Mutta siinä on sitten myös Kuittilan esiintymä, jota myös kairataan tällä hetkellä.

Ja sitten tuota. Karitsan esiintymä siellä Karjalan kultalinjan pohjoispäässä. Niin sitä kairattiin alkuvuonna. Nämä on ne alueet, mihin tänä vuonna tullaan keskittymään.

Kyllä. Mites sitten tämä? Te olette historiassa karkeasti 10 unssia määrittänyt per kairausmetri, niin nyt kairaus keskittyy uudemmille alueille, esim. Tuonne Ukkolanvaaraan, niin uskotteko että pystytte tämmöisen hyötysuhteen pitämään?

No se tietysti riippuu, että missä vaiheessa kairaus on menossa, että tietysti alkuvaiheen kairauksissa, niin jos sitä esiintymää haetaan, niin siinä se voi olla vähän haastavaa, mutta sitten kun tehdään ihan tämmöistä inventointikairausta, että määritellään miten iso joku malmio on, niin siinä uskoisin, että pystytään varmaan siinä pysymään. Ja tietysti nyt halutaan niitä vielä enemmän saada metrille. Mitä unsseja kuin pelkästään 10. Mutta tulevaisuus sitten näyttää, että miten käy. Kyllä.

Mites sitten Pampalo. Se on teillä ollut tuotannossa 2010-luvun alkupäästä? Niin näetkö tässä lähialueilla tai sitten vielä tuolla maanalaisessa kaivoksessa? Niiden lisäksi malminetsintäpotentiaalia.

Joo, ehdottomasti. Meillä on projekti käynnissä tällä alueella ja haetaan koko ajan tästä ihan kaivospiirin alueelta uusia malmiesiintymiä. Meillä on jo indikaatiota, että siellä on vielä alueita, mitä ei ole aikaisemmin tunnistettu malmipotentiaalisiksi. Ja me ollaan tänä vuonna jo tehty geofysiikkaa täällä ja tullaan vielä kairaamaan tänä vuonna.

Eli me otetaan isoja askeleita siinä. Kaivosalueen malminetsinnässä täällä perinteisesti kaivosten lähiympäristöt, ne on. Ne on yksiä parhaimpia malminetsintäkohteita aina.

Kyllä, just näin. Puhuitkin jo tuossa Ukkolanvaarasta. Se on teillä nyt fokusalueena, mutta julkaisitte sieltä pohjoisosista juuri lupaavia tuloksia. Myös on havaittu alueita siellä etelämmässä, niin miten siellä Ukkolanvaarassa toi malminetsintä nyt tulee lähitulevaisuudessa fokusoitumaan? Pysytäänkö siellä pohjoisessa vai muillakin alueilla?

Kyllähän tämä Ukkolanvaara-alue on niin valtava, että se on jo useita kilometrejä halkaisijaltaan se alue, ja sitten pituus pohjois-eteläsuunnassa, niin puhutaan jostain kymmenestä kilometristä. Eli se malminetsintämäärä, mikä sellaisella alueella pitäisi kohdentaa? Ihan valtava, ja johonkin pitää keskittyä, niin nyt me keskitytään siihen pohjoispäähän, josta meillä on jo se kultaesiintymä kiinni, ja sitten tehdään sitä varantoarviokairausta siinä ja pyritään saamaan se varantoarvio tehtyä loppuvuodesta ja sitten julkaisemaan se vielä tämän vuoden puolella, niin se on se meidän ykkösjuttu tällä hetkellä.

Ja sitten tietysti haetaan koko ajan lisää. Siinä tuota. Siirrytään etelämpään sieltä pohjoisemmasta alueesta. Sitten haetaan uusia kohteita, että mihin voidaan sitä keskittää sitä kairausta. Niin se on meidän tämän vuoden suunnitelma kyllä.

Mites siellä eteläisellä kultalinjalla? Siellä on myös muita esiintymiä Ukkolanvaaran lisäksi, niin miten ne eroavat malminetsintäpotentiaaliltaan Ukkolanvaarasta?

No ne muut esiintymät, mitä siellä eteläisellä kultalinjalla on, niin nehän on ollut jo tiedossa, että ne on löydetty 1990-luvulla. Siitä on jo 30 vuotta aikaa ja niitä on sitten tutkittu siinä matkan varrella. Nyt sitten me ollaan siellä kairattu viime vuosina. Kasvatettu aika huomattavastikin niitä Kuittilaa ja Korvilansuota.

Että ne on ne on. Ne on huomattavasti laajempia kuin aikaisemmin tunnistettu, ja ne on meidän kannalta todella merkittäviä. Mutta ne on vähän erityyppisiä kuin tämä Ukkolanvaara, että ne on enemmän sellaisia juonimalmityypin esiintymiä. Ukkolanvaara on taas tämmöinen rautaesiintymään liittyvä kultamalmi, että niillä on vähän erilainen muodostumismekanismi.

Joo, kyllä Kuittilassa tosiaan on volframia ja molybdeeniä myös havaittu, niin voitko avata sitä potentiaalia ja toisaalta suunnitelmia sen osalta? Tai malminetsinnän osalta näiden kriittisten mineraalien.

Joo, siis Kuittila-esiintymän ympärillä ja siinä samassa kohdassa missä kultaakin, niin siellä esiintyy volframia ja myös molybdeeniä. Erityisesti volframi on EU:n määrittelemä kriittinen mineraali ja sen hinta on viime aikoina noussut aika huomattavasti. Se on myös meidän mielenkiinnon kohde, kun tehdään malminetsintää siinä Kuittilan kultaesiintymän läheisyydessä, ja se potentiaali on tunnistettu siellä, että se on ihan Suomen ykkös. Tämmöisiä volframinetsintäkohteita, että niitä ei montaa ole.

Tämä on yksi lupaavimmista, mitä tiedetään, ja siellä sitä potentiaalia on, ja ne on semmoisia hyvin laajojakin saattaa olla. Niin nyt sitten kairauksella katsotaan, että millaisia pitoisuuksia ja miten laajalle se volframi on sitten levinnyt siellä. Myös sama juttu molybdeenin suhteen, että myös sen esiintymisen laajuutta siellä Kuittilan ympäristössä selvitetään.

Kyllä, jos suhteuttaa tuohon kullan malminetsintään, niin kuinka laajoja nämä volframin ja molybdeenin osalta ne ohjelmat ovat?

No tietysti se kulta on meidän päätuote ja metalli, mitä etsitään, että se on se. Nämä muut on sellaisia, että ne oli alun perin siinä samassa esiintymässä, niin totta kai me halutaan hyödyntää kaikki, mitkä on siinä esiintymässä. Mutta tuota. Mutta sitten tosiaan nämä maailmanmarkkinahinnat, jos ne. Jos ne on näinkin kovia, niin ne on sitten ihan mielenkiintoisia etsintäkohteita ihan yksinäänkin. Jos sitä potentiaalia on, niin totta kai se pitää tutkia.

Sitten aina kyllä eteläisen kultalinjan lisäksi teillä on tuo pohjoisen kultalinjan hanke. Siellä Karitsasta ensimmäiset varannot. Julkaisitte keväällä, niin millaiset suunnitelmat nyt jatkon kannalta siellä.

No, se esiintymä on edelleen auki. Me ollaan siitä. Siitä nyt jo varantoarvio tehty. Siinä yhdessä kohtaa tiedetään, että paljonko siinä on. Se on edelleen sitten pohjois-eteläsuunnassa auki.

Eli me voidaan tehdä ihan malminetsintää. Sitten seurataan sitä pohjoisen ja etelän sitä samaa rakennetta, ja sitten toisaalta myös se syvyyssuunta on auki, että yleensä tämän tyyppiset esiintymät, niin ne jatkuu hyvinkin syvälle tuonne kallioperään. Se vaatii sitten vaan vähän pidempiä reikiä ja näin. Niin mutta tuota, kyllä me. Tarkoitus olisi sitä kasvattaa ja tehdä siellä ihan malminetsintää ja pyrkiä sitten saamaan sille lisää unsseja myös Karitsalle.

Kyllä, kyllä. Teillä on tavoitteena puolitoista–2 miljoonaa unssia varantoja, niin mikä on sun näkemys, miten nämä tulee esiintymien näkökulmasta jakautumaan. esiintymien näkökulmasta jakautumaan.

Joo, se on tosiaan meidän tavoite ja siihen pyritään. Mutta tietysti ideaalitapaus olisi, että iso osa olisi yhdessä esiintymässä ja se olisi hyvin keskittynyttä. Mutta. Meillä on nyt jo yli 600 000 unssia meidän varannoissa.

Ja tietysti ne jakaantuu sitten muutaman esiintymän kesken ja suurin osa niistä unsseista, että se me tunnetaan jo. Mutta se mitä ei vielä tunneta, niin se täytyy sitten vain kairaamalla selvittää. Ja sittenhän ollaan viisaampia kun kairaukset on tehty.

Niin kyllä. Ja tänä vuonna tosiaan historialliset. 50 000 metriä kairausta. Niistä on suurin osa tuolla eteläisellä kultalinjalla Ukkolanvaarassa. Niin onko tässä tehty jo esimerkiksi ensi vuodelle suunnitelmia, että millainen kairausvolyymi on silloin edessä.

No kyllä siinä on alustavia keskusteluita käyty jo, että pyritään pitämään tämä taso. Ja me tiedetään, että jos halutaan kaivosprojekti tästä kehittää, niin totta kai se vaatii sitten enemmän kairausta koko ajan, että me tiedetään mitä tullaan kairaamaan paljon, ja sitten että miten se jakaantuu esiintymien kesken, niin sitä ei ole vielä lyöty lukkoon, vaan katsotaan tämän vuoden kairaukset ensin ja tehdään päätöksiä sen jälkeen.

Selvä. Jäädään odottelemaan tuloksia. Kiitos haastattelusta. Kiitos.