Faron järjesti R&D-päivän, ja tänään meillä on haastattelussa toimitusjohtaja Juho Jalkanen. Juho. Tervetuloa haastatteluun! Kertoisitko ihan alkuun tästä teidän päätutkimuksesta BEXERAsta? Mistä siinä oikeastaan on kyse?

Kiitos Antti. Totta kai. Jo eilen tosissaan järjestettiin aikamoinen R&D eli tutkimus- ja tuotekehityspäivä, jossa käytiin meidän ohjelmia läpi perinpohjaisesti, ja pääpainohan siinä oli nyt alkavassa BEXERA-vaiheen 2B tutkimuksessa, joka tehdään siis ensilinjan korkean riskin MDS:ssä. Siinä testataan vielä kahta annosta bexmarilimabia yhdessä standardihoito atsasytidiinin eli AZA:n kanssa, ja vertailuhaarana siinä on sitten plasebo- ja AZA-kombinaatio. Ja kaikki tämä tehdään sokkoutettuna niin, ettei lääkäri tai potilas tai firmakaan tiedä, kuka saa mitäkin. Eli noin maalaistermein karrikoidusti. Iso korttien kääntö Q4:llä 2027.

Tosiaan ensimmäinen tulosluenta on silloin tiedossa, ja tulee jännittävät hetket sen suhteen. Nyt jos ajatellaan, että sijoittaja haluaa seurata tavallaan tätä ja edistystä kohti sitä päämäärää, niin onko tässä tiettyjä etappeja tai tällaisia merkkejä, merkkipaaluja, mitä sijoittaja voi seurata sen suhteen, että te etenette tässä suunnitellussa aikataulussa ja pääsette tähän tavoiteltuun tulosluentaan. Silloin kuunnellaan.

Tärkein tässä tulee olemaan rekrytointivauhti, ja nyt kaikki alkuvalmistelut ovat menneet suunnitellusti. Ollaan aikataulussa aloittamassa sitä. Nyt Q4:llä. Sitten me tullaan tiedottamaan rekrytointivauhdista, ja rekrytointivauhtihan määrää sen, että osumme siihen ennustettuun luentahetkeen, ja pidetään porukka tietoisena siitä. Voin sen verran sanoa, että tässä tutkimuksessa, kun se on aika kompakti ja nopea, niin erillistä väliluenta eli interim-analyysiä ei ole. Kerralla kaikki pakettiin niin sanotusti. Hyvä.

Kertoisitko vähän tarkemmin, mitä siinä tulosluennassa sitten tarkemmin ottaen mitataan ja millaisia johtopäätöksiä siitä tehdään?

Se primääri eli ensisijainen päätetapahtuma on complete remission eli täydellinen remissio. Syöpä pois ja veriarvot normaaliksi. Se on se ensisijainen päätetapahtuma, jolla arvioidaan sitten bexmarilimabin tehoa. Näiden kahden eri annoksen välillä ja sitten verraten sitä siihen plasebokontrollihaaraan. Lisäksi tärkeänä tulee sen jälkeen sitten tämän CR:n kesto, eli se tulee vähän myöhemmin sitten. Mutta tärkeämpää siinä on itse CR, ja sen lisäksi erittäin tärkeänä. Ja tässä myös tulee olemaan totta kai turvallisuus, jota tarkkaillaan. Ja nythän me ollaan aiemmin nähty, että kovien tehotuloksien lisäksi näyttää siltä, että kun Bex lisätään AZA:an, niin AZA:n turvallisuusprofiili jopa paranisi. Nyt jos se plasebokontrolloidussa tutkimuksessa osoittaa saman eli tehon ja parannetun turvallisuuden, niin se olisi äärimmäisen kova tulos potilaiden hoidossa.

Nyt sitten kun tulokset tulevat, niin voitko vähän hahmotella sitä, että millaiset tulokset ovat sellaisia, että ne tukevat sitten sinne vaiheeseen 3 menoa ja tämän laajemman ratkaisevan tutkimuksen tekemistä? Mitä siinä täytyy? Millaisen riman yli täytyy päästä?

Kyllä. Nyt kerrataan sen verran taas vähän taustaa ja historiaa. Me ollaan tähän asti nähty semmoista 45 %:n CR:ää olemassa olevassa BEXMAB-tutkimuksessa. Historiallisesti AZA yksinään on saavuttanut 16–17 % historiallisesti. Nyt tässä asetelmassa on hiljakkoin tehty pari merkittävää isoa tutkimusta, jolloin AZA oli hiukan parantunut ajan saatossa eli päässyt 20 %:iin. Eli se tulee liikkumaan varmasti siellä 16–20 %:n välillä. Se kontrollihaara. Me emme vielä tiedä, mikä se on. Meillä tosissaan on ollut 45. Se tuskin tulee pysymään niin korkealla. Näin käy aina, kun laajennetaan potilasjoukkoa ja potilasmassa vähän tulee monimuotoisemmaksi. Meidän ennuste kuitenkin on, että meidän CR tulisi olemaan noin 35. Ja arvio tosissaan on, että mikäli me tuplataan tämä CR, niin se on tilastollisesti jo tässä potilasjoukossa niin merkittävä parantaminen. Eli se voi aukaista mielenkiintoisia keskusteluja FDA:n eli lääkeviranomaisten kanssa osoittaen Bexin paremmuuden pelkkään AZA:an. Niin se olisi semmoinen huipputulos. Eli me tuplattaisiin suurin piirtein se, mitä me nähdään kontrollihaarassa.

Se on huipputulos, mutta mikä olisi hyvä tulos? Varsin siedettävä tulos. Kiva tulos, jolla mennään eteenpäin. Niin se olisi, että parannettaisiin kymmenellä prosentilla sitä, mitä me nähdään siinä kontrollihaarassa. Eli jos AZA-plasebo-kontrollihaara olisi CR 18 %, niin Bex + AZA olisi vaikka 28 prosenttia. Tai jos AZA on 17, Bex ja AZA olisi 27 eli 10 %:n parannusta, niin siinä on riittävästi marginaalia, että tämä menisi sitten faasi kolmoseen.

Tämä on varsin selkeä, konkreettinen vastaus. Nyt jos oletetaan, että kaikki menee hyvin ja päästään sinne faasi kolmoseen, niin kerrotko vähän, miltä se sitten näyttää? Ja lisäksi jos voit hieman kommentoida sitä, että tätä myyntilupahakemusta, onko teillä edelleen mahdollisuus ja suunnitelma tähän aikaistettuun myyntilupaan ja sitten myöskin tämä varsinainen myyntilupahakemus, niin miten näet, että se ajoittuu teidän suunnitelmassa?

Kuten mainitsin tuossa, että jos me tuplataan se CR, niin siinä on aika paljon jo voimaa, ja se voi aukaista mielenkiintoisen keskustelun FDA:n kanssa mahdollisesta nopeutetusta myyntiluvasta, mutta se nyt on hyvin spekulatiivinen ja jää nähtäväksi niiden tulon myötä. Myös se turvallisuusprofiili tulee silloin tärkeäksi, josta puhuin tässä aiemmin. Nyt olettaen näillä teholuvuilla, mitä ollaan. Mitä mä tässä puhuin, niin se faasi kolmonen sitten. Sen verran ehkä mainitsen, että jos meillä on se 10 %:n CR:n paraneminen, niin se tuskin aukaisee keskusteluja nopeutetusta myyntiluvasta, mutta se siirtäisi tämän faasi kolmoseen. Faasi kolmosen tulisi olla sitten noin 250 potilasta arviolta, mutta sen takia tämä faasi 2B on hyvin tärkeä. Eli tuloksesta riippuen, kun meillä on ihan tämmöinen prospektiivinen eli täysin ajan hengessä oleva luenta, niin sen mukaan sitten kalibroidaan eli annetaan se koko sen mukaan, mitä me nähdään faasi 2B:stä eli faasi 2B:n. Se teholukema tulee sanelemaan, minkäkokoinen se faasi kolmonen on, jotta se riittää myyntilupaan. Sen takia tämä luenta tässä tulee olemaan erittäin tärkeä.

Pitäisikö tuosta muuten sanoisin niin. Ajallisesti taas sen on arvioitu. Eli jos mennään tätä ensilinjaa ja hitaamman tien kautta ja täysi faasi kolmonen ja kaikki sen hitaamman konservatiivisen polun kautta, niin kyllä se sitten on 2030, koska se myyntilupa sitten irtoaa.

Nythän me ollaan puhuttu täysin ensilinjan korkean riskin MDS:stä, mutta teillä on. Teillä on jossain määrin tapetilla myös tämä toisen linjan RR-MDS, niin kerrotko vähän, mikä teidän strategia on sen suhteen tällä hetkellä?

Joo, se on erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä osa tätä kokonaisuutta, koska siellä toisessa linjassa, jos ensilinja pettää, niin toisessa linjassa ei ole mitään hyväksyttyä hoitomuotoa edes olemassa. Ja siellä on niin huutava pula jollekin uudelle. Ja jos meillä on tämmöinen Bexin kaltainen lääkekandidaatti, jolla on hyvä teho ja hyvä turvallisuus, niin se on semmoinen iso auki oleva keskustelu FDA:n kanssa, että mitä vaaditaan sen toisen linjan hyväksyntään. Ja FDA on tosissaan halunnut, että me verrataan Bex + AZA:aa AZA:an ja plaseboon yksin, jotta nähdään selkeä ero. Näiden rinnakkain, sen asetelman tekeminen toisessa linjassa on hieman hankalaa, mutta voisi olla erin tavoin mahdollista. Koska jos AZA on pettänyt, saadakseen uudestaan. AZA, niin se on. Se ei kauheasti myy, että ei kiinnosta potilaita tai lääkäreitä välttämättä rekrytoida potilaita siihen kyseiseen tutkimukseen. Tällaista asetelmaa FDA kuitenkin on meiltä halunnut. Sen pystyy ehkä tyylipuhtaammin toteuttamaan ensilinjassa. Tietyin keinoin sitä voisi tehdä myös toisessa linjassa.

Nyt kuitenkin alan lääkärit, joiden kanssa me työskennellään, ja nämä ovat ihan maailman johtavia nimiä, niin ne ovat sanoneet, että tämä Bexin tuoma hyöty on kuitenkin aika selvä tässä toisessa linjassa jo. Ja meillä nyt Los Angelesin kupeessa on City of Hope -niminen hyvin iso sairaala, yksi Amerikan isoimmista ja merkittävimmistä MDS-keskuksista, niin heidän kantansa on tehdä lisää potilaita tähän toiseen linjaan ihan avoimesti ilman sokkouttamista. Eli siellä on. He ovat pistämässä pystyyn tutkijalähtöistä tutkimusta toisessa linjassa, ja tuotetaan lisää potilaita, ja näytefalet edelleen toimii ja hyvältä näyttää. Koska riittäisi, että toisessa linjassa voisi tulla hyväksyntä, niin se elää vähän sellaista omaa elämäänsä. Me yhtiönä toimitetaan periaatteessa tasan se, mitä FDA on meiltä halunnut, mutta meidän yhteistyökumppanit, alan johtavat lääkärit, lisäksi tuottavat dataa ja haluavat, että sitä dataa viedään ja koetellaan FDA:n rajoja ja mielipidettä. Että koska on näytetty tarpeeksi tähän toiseen linjaan, että lääke voitaisiin hyväksyä.

Otetaan vielä verisyöpien puolelta AML-tutkijalähtöinen tutkimus. Niin kertaatko vielä, että mistä siinä on kyse ja missä vaiheessa mennään sen kanssa?

Ehdottomasti käydään sen verran vähän AML:ää läpi, koska se on ikään kuin ehkä kansanterveydellisesti se on. Ne ovat eri tauteja, mutta sisartauteja MDS:n kanssa. AML monesti nähdään. MDS:n jatkumoksi. MDS:n pahentuessa se monesti kääntyykin AML:ksi, eli se on niin sanotusti vähän pidemmälle edennyt syöpätauti tai tautitilanne. Nyt me ei olla nähty meidän tutkimuksissa, eli Bex toimii parhaiten silloin, kun tautikuorma on hieman matalampi ja me voidaan aktivoimalla immuunijärjestelmää ja aktivoimalla terveiden verisolujen tuotantoa. Me voidaan kääntää tauti voitoksi, mutta jos tauti on liian pitkällä, niin silloin meidänkin kyky on jollain määrin rajallinen. Niin nyt tässä AML:ssä, mitä me tullaan tekemään, niin se parantava hoito AML:ssä kuten MDS:ssä on luuydinsiirre. Monesti kuitenkin luuydinsiirre pettää ja tauti nostaa taas päätään. Sitä mitataan tämmöisellä MRD minimal residual disease -tutkimuksella eli pienellä määrällä voidaan mitata, onko syöpä palannut noin kansantajuisesti, niin AML-potilas saa siirron. Jos hänestä tulee MRD-positiivinen eli tauti nostaa päätään, niin silloin pannaan päälle taas Bex ja AZA ja yritetään saada se MRD-positiivisuus MRD-negatiiviseksi, joka on sillä tavalla nopea luenta. Eli ollaan saavutettu tärkeä teho, oletettu hyöty potilaalle. Me saadaan aika nopsaa sieltä signaali, että toimiiko se tässä. Eli taas perusidea on se, että mennään tautitilanteeseen, jolloin Bex voisi parhaiten toimia, ja AML:ssä on aika paljon kilpailua eri lääkkeiden kanssa, niin tähän kyseiseen tautitilanteeseen, jolloin tauti nostaa päätään siirteen jälkeen, niin ei ole varsinaisesti hoitoa, ja silloin Bex ja AZA voisi olla se, mikä olisi paras hoito juuri siihen tilanteeseen, ja sen me yritämme osoittaa.

Mennään sitten kiinteisiin kasvaimiin. Siellähän tutkijalähtöisiä tutkimuksia on nyt päässyt konkreettisesti käyntiin, ja BLAZE-tutkimuksessa Bexiä yhdistetään tähän PD-1-estäjään. Petri Bono, teidän lääketieteellinen johtaja, sanoi tuossa R&D-päivässä, että pienikin tehosignaali riittää tässä vaiheessa, niin kerrotko tästä vähän lisää?

Joo, monesti nyt melanoomassa, johon immunoterapiat tulivat melkein ensimmäisenä, niin on kanssa paljon kilpailua ja paljon tapahtuu. Mutta kun immunoterapia pettää melanoomassa, niin sen jälkeen ei kauheasti oikeastaan ole vaihtoehtoja. Niin mitä me siinä tehdään taas? Niin se tehdään. Vähän kuin tuota toisen linjan MDS:ssä, se tehdään kun immunoterapia on pettänyt eli PD-1-hoito. Me kombinoidaan Bex ja PD-1 ja olettaen, että nyt se immunoterapia yllättäen taas toimii, se immunoterapia. Voi kun tekee tällaisen uudelleenyrityksen sen kanssa, niin se voi 5–10 %:iin saada vasteen. Kun uudelleen yrittää immunoterapialla, niin se, mitä siinä haetaan ja jolla nyt yksi tällainen rokotepohjainen sai luvan, oli 30 prosentin vaste. Eli kun PD-1 on pettänyt, jos kokeilee PD-1:tä uudestaan, niin yleensä 5–10 % saa vasteen. Jos me päästään 30 % saa vasteen, niin se on hyvä tulos, sillä juuri eräs lääke sai hiljakkoin hyväksynnän.

Sitten viimeisenä kysymyksenä BEXAR-tutkimus ja pehmytkudossarkooma. Kerrotko tästä hankkeesta vielä.

Joo, tämä on itse asiassa yksi mun lempihankkeita siinä mielessä. Eli tämä on hieman kuin korkean riskin MDS noin markkinakooltaan ja sillä, että ei oikein ole muuta hoitovaihtoehtoa kuin kemoterapia. Eli on vain ensilinjan hoito, kemoterapia, ja sen jälkeen ei taas oikein mitään. Voi kokeilla totta kai toisenlaista kemoterapiaa, mutta ei se yleensä sen autuaammaksi tee. Ja nyt AML ja MDS ovat syöpiä, joissa Clever-positiivisuus on korkein, eli kaikki potilaat ovat käytännössä, niillä on Clever eli meidän targetti, jota me Bexillä halutaan taklata, niin sarkooma on näiden jälkeen yksi Clever-positiivisimmista syövistä. Eli siellä on paljon sitä meidän targettia, sitä meidän kohdemolekyyliä, jonka me halutaan Bexillä sammuttaa. Eli sillä tavalla se näyttää hyvin otolliselta syövältä meille. Ja kumma kyllä, näissä korkean Clever-pitoisuuden syövissä ei tunnu juuri mikään toimivan, eikä kauheasti hoitovaihtoehtoja ole.

Niin siltä tavallaan näytteenotolliselta kannalta ja myös mitä tohtori Serranoiden esitteli, mikä oli kiva nähdä itsekin, niin on. On paljon jo julkaisuja muilta kuin meiltä, että Clever-positiivisuus ensinnäkin yleensä sanelee, että saako vastetta. Eli jos on taas kova Clever-pitoisuus, niin ei juuri tule vasteita muista hoidoista ja ennuste on tosi huono. Sarkoomassa, mutta kuten myös muissa kiinteissä kasvaimissa, sen lisäksi mitä hän eilen näytti, niin kun saa kemoterapiaa, niin yleensä se lisää vielä Clever-positiivisuutta. Se on vähän niin kuin elimistön tai immuunipuolustuksen reaktio yrittää taistella vastaan, niin se lisääkin Clever-positiivisuutta. Silloinhan Bex olisi täydellinen lääke parantamaan kemoterapian tehoa. Ja lisäksi mitä me ollaan nähty, niin nyt näissä MDS-potilaissa kuin myös aiemmissa hiirikokeissa. Eli me voidaan. Mitä kemoterapia tekee, niin se myös, kun se tappaa syöpää, se tappaa meidän luuydintä ja meidän normaalia verisolujen tuotantoa. Ja monesti kemoterapiapotilaat kärsivät valkosolujen ja punasolujen puutteesta. Niin me ollaan näytetty, että me voidaan taas tehostaa ja parantaa normaalien valkosolujen ja punasolujen tuotantoa, niin siten Bex voisi olla erinomainen kombinaatio kemoterapian kanssa, parantaa sen tehoa parantaen sen turvallisuusprofiileja, ja sarkooma näyttää erittäin otolliselta syövältä testaamaan tätä hypoteesia.

Kiitoksia oikein paljon haastattelusta!

Kiitos.