Herantis Pharma kertoi tänään uutisia tulevasta kliinisestä tutkimuksesta, ja jutellaan siitä tarkemmin tieteellisen johtajan Henri Huttusen kanssa. Tervehdys, Henri. Aloittaisitko ensin omin sanoin? Kerro vähän, että minkälainen eteen tuleva faasi 2 -tutkimus on.

Kiitos. Faasi 2 -tutkimus. Me kuvataan sitä tällaiseksi signaalinetsintätutkimukseksi, eli tarkoitus on löytää varhaisia merkkejä siitä signaalista. Nythän me tehtiin faasin 1 tutkimuksessa aika lyhyt hoitojakso. Uskotaan, että se on. Se on 4 viikkoa. Mitä siinä tehtiin, ei ihan riitä siihen, että tehosignaali ehtisi nousta näkyviin. Ja tosiaan tässä faasi 2 -tutkimuksessa, faasi 2a -tutkimuksessa, tehdään 6 kuukautta randomisoidusti, ja me uskotaan, että se on se riittävä ajanjakso, jolla me sopivan herkillä päätevaste muuttujilla saadaan näkyviin sieltä tehosignaalia. Tosiaan päätetapahtumista, niin teillä on siis teho ensisijaisena päätetapahtumana eikä vaan kyllä.

Jos ajatellaan nyt sitten, että on tosiaan 6 kk:n mittainen tutkimus. Toisaalta Parkinson-hoidon kehittäminen kestää pitkän aikaa, niin minkälaisia eroja tässä sun mielestä on realistista saada tämän tehon suhteen aikaan näillä herkillä menetelmillä, mitä mainitsit? Joo, tässä tietysti täytyy muistaa, että HER-096. Me uskotaan, että on tällainen taudin kulkuun vaikuttava hoito, ja sen taudin kulkuun sen mittaaminen ajan myötä. Niin se on. Se on vähän haasteellista, ja me sen takia uskotaan, että tällainen itse oireita mittaava herkkä päätetapahtuma mahdollistaa sen tehosignaalin löytymisen. Perinteisesti tällaista taudin kulkua hidastavaa hoitoa mitattaisiin jossain kahden vuoden tutkimuksessa ja valtavalla joukolla potilaita. Ja me nähdään, että tämä meidän data kertoo meille asioita, jotka mahdollistavat tämmöisen vähän lyhyemmässä ajassa sopivilla päätetapahtumilla sen tehosignaalin löytymisen.

Teillä on nyt tosiaan tällaisia digitaalisia työkaluja kumppanin kanssa, josta kerroitte tässä ihan hiljattain. Niin, minkälaisista työkaluista se on tarkemmin kyse suhteessa näihin etabliroituneisiin, jo olemassa oleviin kliinisiin mittareihin? No, älypuhelimethan on tietysti muuttaneet maailmaa paljon. Toisaalta Parkinsonin tauti on liikehäiriö, ja tällaiset liikesensorit. Puhelimessa on monenlaisia sensoreita, joita voidaan hyödyntää jatkuvan datan keräämiseen. Parkinsonin tauti on ollut yksi ensimmäisiä sairauksia, joissa on alettu käyttää esimerkiksi älykelloja ja älypuhelimia datan keräämiseen, ja monia kliinisiä tutkimuksia jo, joissa niitä on käytetty tavallaan keräämään, tuottamaan sitä dataa enemmän eksploratiivisesti. Ja nyt vähitellen tässä ollaan siirtymässä aikaan, missä? Esimerkiksi viime vuonna amerikkalainen yritys Neuron23 aloitti faasi 2 -tutkimuksen, jossa heillä oli tällainen vastaava digitaalinen motor score primääri-endpointtina.

No entä sitten toissijaiset päätetapahtumat? Toissijaiset. Me tietysti halutaan käyttää sitä perinteistä UPDRS:ää. Se on se. On tärkeää myös saada sitä vertailtavaa dataa siitä digitaalityökalusta. Ja totta kai täytyy olla myös tällainen regulatorinen endpoint mukana siinä. Jonkun verran tehdään kuvantamista, aivokuvantamista, kuvantamispohjaisia biomarkkereita, ja sitten jatketaan tuota meidän faasi 1b:n biomarkkeritulosten pohjalta. Ehkä rajatusti sieltä jonkinnäköinen biomarkkeripaneeli, jota seurataan. Sitten koetetaan saada lisää dataa ja vahvistusta niille itse biologiaan vaikuttaville tapahtumille.

Ja laajuudeltaan tosiaan noin sata potilasta olisi tulossa tähän mukaan. Onko siinä yksi annosryhmä, ja jakaantuuko nämä tasan placebon ja annosryhmän kesken? Miltä se näyttää. Joo, hyvä kysymys. Tosiaan sadan potilaan ryhmässä me aiotaan tehdä yksi yhteen randomisaatio, eli puolet saa aktiivia ja puolet saa plaseboa. Ja pitkään mietittiin sitä, että onko järkevää tässä kohtaa kokeilla eri annostasoja. Mutta. Sitten tavallaan tuon farmakologian pohjalta ja olemassa olevan datan pohjalta päädyttiin siihen, että mennään yhdellä annostasolla. Tämä power-laskelmat on näyttänyt, tuo 100 on aika sopiva tavoite. Sitten sen signaalin löytymiseen.

Tässä varmaan se huolella tekemänne faasi ykkönen auttoi tavallaan tässä annoksessa, että voitte mennä yhdellä annoksella. Ehdottomasti näin, että esimerkiksi se, että meillä on aika hyvin likvor-farmakokinetiikkadataa, niin välttämättä faasi 1 -tutkimuksessa ei ihan kaikissa tutkimuksissa sellaista ole. Se on tietysti tärkeä, se keskushermoston pitoisuudet mihin me on päästy, ja myöskin ne biomarkkeritulokset tukevat vahvasti sitä. Sitä se on. Se on ollut meillä todella onnistunut tutkimus, ja me ollaan edelleen ja varmaan pitkään tullaan olemaan iloisia niistä tuloksista. Hyvä.

No kerrotko vielä vähän tuosta sitten siitä suunnitelmasta. Eli ensimmäinen kuusi kuukautta randomisoituna ja sen jälkeen toinen 6 kuukautta. Open labelina. Niin mitä? Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, ja mitä tietoa siitä saadaan sitten irti. Joo, eli se kuusi kuukautta on tavallaan se pääjakso, se kaksoissokkoutettu jakso, jolloin potilas tai hoitaja tai lääkäri. Kukaan ei tiedä, kuka saa aktiivia ja kuka saa plaseboa. Kuusi kuukautta on se päätetapahtuman primaari vertailukohta, mitä verrataan sinne tutkimuksen alkuun. Ja tällaiset tutkimukset ovat aika raskaita osallistujille, ja on eettisestä näkökulmasta myös tärkeätä, että tarjotaan mahdollisuus siihen, että kaikki osallistujat voivat jossain vaiheessa tutkimusta saada myös aktiivista lääkeainetta. Joten tämä 6 kk:n jakso on tavallaan sieltä eettiseltä puolelta perusteltu, mutta toisaalta se mahdollistaa sen, että me kerätään enemmän dataa vähän pidemmältä ajanjaksolta. Siinähän tulee sitten noin puolella. Puolella potilaista tulee se 12 kk:n jakso. Sekin toivottavasti meille kertoo sitten vähän lisää.

Hyvä. No mites sitten aikataulu tässä tutkimuksessa? Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin milloin pitäisi olla valmista?

No kuten tuossa lyhyesti webcastin alussa mainittiin, niin arvio on se, että me kliinisen tutkimuksen lupahakemus saataisiin lähetettyä tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lupahakemus todennäköisesti hyväksytään aikataululla muutama kuukausi, eli päästäisiin aloittamaan siellä ensi vuoden alkupuolella. Ainakin sinne ensimmäiselle puolikkaalle, sanotaan näin konservatiivinen arvio. Ja sitten siitä, kun ajatellaan 12 kuukautta, on yksittäisen potilaan läpimenoaika ja miten se porrastuu se rekrytointi, niin siinä menee semmoinen pari vuotta ennen kuin me ollaan pisteessä, jossa kaikki potilaat on päättänyt tutkimuksen. Niin saadaan data analysoitua sinne 29 alkupuolelle, uskotaan menevän. Aikataulut varmasti siltä osin tulee tarkentumaan, kun nähdään miten rekrytointi lähtee sujumaan ja kuinka monta keskusta on avattu ja niin poispäin.

No miten kommentoisit tämän tutkimuksen vahvuuksia, ja missä joudutte toisaalta tekemään kompromisseja? Mitkä on hyvät ja huonot puolet tässä lähestymistavassa?

Hyvä kysymys. Faasi 2han on mahdollisuus. Se on mahdollisuus vähän tutkia sitä signaalia ja löytää asioita, jotka voi olla hyödyllisiä jatkossa. Parkinsonissa iso haaste on ollut juuri nämä taudin kulkua muokkaavien hoitojen faasi 2 -tutkimukset. Ja niin kuin tuossa puhuttiin Inderesin kanssa. Niin. Osittain se on johtunut siitä, että me ollaan oltu niin jumiutuneita niihin vanhoihin, 50 vuotta vanhoihin kliinisiin mittareihin. Ja ehdottomasti yksi vahvuus on tässä se digitaalisen motor scoren käyttö ja sen herkkyys. Se mahdollistaa pienemmän ja lyhyemmän tutkimuksen ilman, että me otettaisiin valtava riski sen kanssa, että ei sieltä tulekaan signaalia. Eli kyllä tuo 6 kuukautta, vahvasti uskotaan, että se on sopiva aika näillä mittareilla.

Toisaalta sitten näitä mittareita kun käytetään ja varhaisen vaiheen potilaita, niin on todettu tässä suunnitteluvaiheessa, että meidän kannattaa jättää pois sieltä ne potilaat, joilla on jo symptomaattinen hoito, koska sehän tietenkin vähentää heidän oireita, jolloin meillä on vähemmän mitattavaa jäljellä. Ja näiden hyvin varhaisen vaiheen potilaiden rekrytointi voi olla mahdollisesti vähän hitaampaa, mutta me tietenkin ollaan se tiedostettu. Me keskustellaan sitten jatkuvasti noiden saittien kanssa ja pyritään löytämään keinot, maksimaaliset keinot ikään kuin vauhdittaa sitä rekrytointia niin, että tämä tutkimus saataisiin aikataulussa valmiiksi.

No nyt tulee olemaan eurooppalainen monikeskustutkimus, mutta tuossa tiedotteessa kerroitte ja webcastissa, että olette keskustellut myös FDA:n kanssa, niin mikä tämä Yhdysvaltojen viranomaisen rooli on nyt tässä vaiheessa teillä? Teillä on näissä keskusteluissa.

Joo, mä ymmärrän. Siinä on ehkä semmoinen pieni looginen ongelma, mutta tavallaan se perustuu siihen, että mehän HER-096-ohjelmassa me ei olla käyty vielä pre-IND-keskustelua FDA:n kanssa, ja se oli. Se oli joka tapauksessa tulossa tässä lähiaikoina. Me ei olla näillä näkymin avaamassa tutkimuskeskuksia USA:han, jolloin me ei tarvitse vielä failata IND:tä, mutta toisaalta FDA on ollut hirveän avoin ja kiinnostunut myös näiden uusien, varsinkin digitaalisten teknologioiden hyödyntämiseen kliinisissä tutkimuksissa. Heillä on paljon osaamista sieltä puolelta, ja USA:ssa on meneillään nyt ensimmäinen faasi 2 -tutkimus, Neuron23:n tutkimus, jossa tämä Rossin digitaalinen motor score on primääritapahtumana, ja ajateltiin, että tämä on samalla hyvä mahdollisuus avata se keskustelu FDA:n kanssa. Varsinkin nyt kun meillä on tämä IndiviD-yhteistyö jo avattu, niin me oltiin itse asiassa yhdessä keskustelemassa siitä, ja se oli erittäin antoisa keskustelu. Oli. Oli kiva nähdä se. FDA:n voisi jopa sanoa lievä innostuneisuus ja avoimuus. Ehkä itse odotin vähän enemmän konservatiivisempaa suhtautumista. Toki he muistuttivat, että ei tämä ole, että vielä on työtä tehtävänä ennen kuin meillä on hyväksyntä tällaisille endpointeille. Mutta. Kyllä he vahvasti kannusti, että tämä on, me tarvitaan näitä.

Ja ilmeisesti kävitte jotain keskustelua myös tähän koko kliiniseen tutkimusohjelmaan liittyen, niin voitko tähän kertoa mitään päivitystä, että onko näkymä tavallaan sitten tämän tulevan tutkimuksen jälkeiseen aikaan jollain tavalla kehittynyt tai muuttunut?

No, tämän tutkimuksen jälkeinen aikahan tietenkin riippuu hirveän paljon siitä, minkälaista dataa me tuotetaan ja saadaan tässä aikaiseksi. Että se on ehkä vähän varhaista vielä sanoa, että mikä on se seuraava tutkimus ja kuka sen tekee ja onko? Onko jopa mahdollisuus mennä faasi kolmoseen suoraan tai niin tai näin, hyvin spekulatiivista. Käytiin lyhyt keskustelu tässä FDA:n tapaamisen lopuksi siitä, että mitä tapahtuu faasikakkosen jälkeen? Että miten me voitaisiin hyödyntää tätä digitaalista dataa esimerkiksi faasi kolmosen suhteen, mutta he kannustivat hakemaan jatkotapaamista tyyppiseen kokoukseen, jossa voidaan sitten käydä tarkemmin läpi. He itse haluaisivat vähän enemmän aikaa perehtyä siihen kokonaisuuteen. Tämän tutkimuksen, HER-096:n ja Indivin teknologian osalta, ja sitten mahdollisesti käydään jatkokeskusteluja. Tässä meillä on hyvin aikaa ennen kuin faasi 2a on siinä pisteessä, että tarvitsee tehdä päätöksiä seuraavasta tutkimuksesta.

Voiko, jos yrittää vähän hahmotella vielä tavallaan vaihtoehtoja, niin mainitsit, että yksi reitti voi olla tällainen positiivinen reitti mennä suoraan faasi kolmoseen, ja sitten tämä nimi faasi 2a viittaa siihen, että jonkunlainen faasi 2b on ehkä olemassa tavallaan yksi reitti, se että tulee 2b ja sitten 3. Tai ehkä joku yksi yhdistetty, 2b ja kolmonen. Tai voiko tässä pilkkoa tavallaan tällaisia reittejä?

No joskushan on semmoisia jatkumoita, että on joku pieni faasi 2b ensin. Haetaan vaikka joku annostasokysymys, ja siitä sitten suoraan liikutaan. Faasi kolmoseen. On monia eri reittejä. En mä lähtisi ehkä enempää spekuloimaan sillä. Me kutsutaan tätä faasi 2a -tutkimukseksi, koska tässä on tämmöistä signaalinetsintäluonnetta, ja me katsottiin, että se on sopiva, sopiva. Toisaalta tiedostetaan se, että meillä ei lopullista dataa välttämättä optimaalisesta annoksesta tai annostelufrekvenssistä vielä tämän tutkimuksen jälkeen todennäköisesti ole faasi kolmosen suunnitelman lukkoon lyömiseen. Eli sellaista pientä liikkumavaraa siinä on. Hyvä.

Loppuun vielä sitten perinteinen kysymys rahoituksen suhteen, niin kerrotko vähän vielä, että mikä tämä nykyinen rahoitustilanne oli ja millaiset suunnitelmat teillä on sitten jatkon suhteen, että saatte tämän faasi kakkosen coverattua?

Näkymähän on oikeastaan todella hyvä sen pohjalta, että me saatiin tuossa helmikuussa tämä EU Horizonin 8 miljoonan apuraha, joka on suoraan tähän tutkimukseen. Meillä on useampi tutkimuskeskus, joka saa siitä rahoituksen suoraan. Näin se on tietenkin loistava startti tässä. On, tässä on toimitusjohtaja. On käynyt aika paljon keskusteluja viime aikoina, selvitellyt vaihtoehtoja, ja tilanne näyttää aika hyvältä. Me ollaan käyty myös alustavia keskusteluja myös säätiöpuolella heidän mahdollisen. Heillä on mielenkiintoa, että katsotaan missä muodossa ja näin. Toki tietysti täytyy se tosiasia tunnustaa, että sadan potilaan tutkimus tällä designilla, niin kyllähän sillä hintalappu on. Niin kuin tuossa ensimmäisessä slaidissa mainittiin, niin noin puolet täytyisi vielä kaivaa jostain. Mutta me ollaan tosi luottavaisia, että keskustelut on olleet erittäin positiivisia tähän asti, ja uskotaan, että homma menee kyllä hyvin maaliin tässä lähikuukausien aikana. Saadaan varmaan lisää tietoa tästä resursointipuolesta.

Kiitoksia oikein paljon haastattelusta, ja jäädään seuraamaan kiinnostuksella tämän tutkimuksen etenemistä. Kiitos.