Tervetuloa Inderes-TVn pariin! Pihlajalinna julkaisi heidän Q2 tuloksen tänään sekä yhtiö julkaisi eilen tulosvaroituksen, joita käsitellään tällä videolla yhtiön toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläisen kanssa. Tervetuloa videoon Tuomas.

Kiitos Roni!

Käydään tulosvaroitusta kohta läpi, mutta voitaisiin aloittaa tuolla Q2 kehityksellä, jos avaat sen pähkinänkuoressa.

Toinen neljännes Pihlajalinnalle. Erittäin työteliäs monella tavalla. Kun miettii markkinaympäristöä ja toimintaympäristöä, niin nämä perusajurit siellä alla. Niin kuin aikaisemminkin keväällä, niin yleinen sairastavuus pysyi matalalla tasolla, jopa heikolla tasolla. Tästä syystä toi painetta meille meille liikevaihtoon ja sitä kautta tulokseen. Kuitenkin jos katsotaan ihan tulosta 9,4 miljoonaa euroa oikaistua EBitaa neljännekseltä, se on merkittävä lasku viime vuodesta, mutta tulee kokonaan sieltä päättyneiden ulkoistussopimusten puolelta. Tästä syystä on hirveän tärkeä painottaa sitä, että toisen neljänneksen tuloksessa terveyspalveluiden absoluuttinen tulos parani ja suhteellinen luonnollisesti myös parani ja vahvistui. Tästä toimintaympäristöstä huolimatta ja siihen olen itse tyytyväinen. Se kertoo siitä työstä, mitä yhtiössä on tehty ja myös niistä kovista, osittain vaikeistakin päätöksistä, mitä myös toisen neljänneksen aikana tehtiin.

Te annoitte eilen tulosvaroituksen? Liikevaihdon osalta kannattavuus ohjeistus tosiaan ennallaan. Avaatko tämän tulosvaroituksen taustoja hieman? Johtuiko se erityisesti odotuksia heikommasta H1 estä vai näkymästä eteenpäin ja ehkä mistä? Missä asiakasryhmissä kysyntä on ollut odotettua heikompaa?

Kyllä siinä tämä yleinen markkinaympäristö on se ajuri siinä takana. Niin kuin tiedetään ensimmäiseltä vuosipuoliskolta, niin liikevaihto on jäänyt laskenut viime vertailukaudesta. Tältä osin ja tästä syystä. Niin niin, se sinä se siinä takana on, että että meillä on toimintaympäristö, joka ei tällä hetkellä tue kasvua erityisen hyvin. Meillä toisen neljänneksen osalta anteeksi toisen vuosipuoliskon osalta. Siellä on sitten ne omat sesonkiluonteiset asiansa, jotka ruokkii tyypillisesti myös liikennettä ja kysyntää. Toisaalta näiden toteutumiseen ei ole varmuutta tässä kohtaa. Tästä syystä haluttiin antaa myös ohjeistus, jotta sitten on oikea kuva liikevaihdon kehityksestä myös jatkoa ajatellen. Niin kuin totesit, niin 9 10 %n oikaistu EBitA taso sellaisenaan säilyi osana meidän ohjeistusta ja myös nuo toisen neljänneksen tulokset antaa osviittaa siitä, miksi me keskitytään tässä ympäristössä pitämään huoli niistä asioista, jotka on meillä omissa käsissä.

Pystytkö avaamaan hieman vielä tarkemmin tuota kannattavuutta, koska voisi olettaa teidän liiketoiminnassa laskeva liikevaihto tai odotuksia matalampi liikevaihto kuitenkin heijastuu kannattavuuteen, mikä tukee sitä. Onko se alla oleva kannattavuus kehittynyt jopa odotuksia paremmin vai mikä tukee sitä, että se kannattavuushaarukka on ennallaan?

Tähän liittyy monet, monet eri asiat ja kuten sanoit, niitä ajureita alla on lukuisia. Me ollaan tehty nyt jo kohta kolmen vuoden ajan hyvin määrätietoista työtä Pihlajalinna operaation vahvistamiseksi monin eri osin. Tästä me ollaan käyty kohta jo 24:stä 11 neljännestä keskustelua. Sinunkin kanssa on rakennettu entistä vaikuttavampaa Pihlajalinna Kovin monin eri tavoin ja se työ kumuloituu, kantaa hedelmää ja vaikuttaa myös vaikeina, vaikeina aikoina ja vaikeissa ja haastavimmissa markkinaympäristöissä. Me ollaan tehty kaupallisesti, Vaikka liikevaihto laski, niin myös kaupallisesti onnistunutta työtä. Meidän työterveyden kanta on kasvanut ja nämä myös tukevat tietyllä tapaa koko sitä tuloskehitystä siellä alla, osittain myös tältä osin. Ja sitten tietysti toisen neljänneksen aikana tehtiin merkittäviä resurssimuutoksia. Meillä oli muutamassakin osassa organisaatiota muutosneuvottelut, jotka johti merkittäviin resurssivähennyksiin. Ja tietenkään tämän työn kokonainen vaikutus ei näy vielä toisella neljänneksellä, pikemminkin toisella vuosipuoliskolla sitten. Mutta kyllä näillä kaikilla on ollut sitten se oma osuutensa siinä tuloskunnon tukemisessa.

Tosiaan teillä ulkoistusliiketoiminnan tulos romahti. Se oli sinänsä odotettua, mutta tämähän oli iso murroskohta. Tämä kvartaali ulkoistusliiketoiminnassa. Pohjois-Pirkanmaan ulkoistuksen käynnistyttyä siellä oli muutosneuvottelut myös heti alkuun. Niin, missä määrin se kuvaili sitä, että nyt se toiminta näiden muutosneuvotteluiden myötä on sitten sinänsä optimoitu? Ja paraneeko se kannattavuus vai onko siellä vielä työtä jatkuvasti tehtävissä?

Itse pidän tosi paljon tuosta tavasta, miten se kuvaat murroskohtaa. Se on juuri näin. Meillä vuodenvaihteessa päättyi tietty määrä isoja merkittäviä sopimuksia, jotka jotka näkyy vielä näissä meidän toisen neljänneksen vertailuluvuissa Samaan aikaan nyt otettiin yli meidän viime syksynä voittama, kokonaisuudessaan merkittävä Pohjois-Pirkanmaan kokonaisuus. Eli tämä on todellakin murroskohta. Me sitä resurssitasoa lähdettiin tarkastelemaan heti, koska se oli käytännössä sen sopimuksen puitteissa. Otettiin askel siihen suuntaan, mihin, mihin kumppani tai mitä kumppani sieltä kokonaisuudelta odottaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että hyvän, toimivan yhtenäisen operaation operaatiorakentaminen ei ole kysymys henkilöstömäärästä tai yksittäisistä muutosneuvotteluista. Nyt me ollaan lähdetty tekemään sitä tinkimätöntä työtä, mitä sen operaation rakentaminen vaatii. Se tulee kestämään pitkän aikaa. Sinne tullaan kehittämään yhdessä firman kanssa uusia palvelumalleja luomaan sitä arvoa, mitä Pirha tästä yhteistyöstä hakee. Tämä työ tulee olemaan tietysti pitkäjänteistä ja siinä meidän kokemukset viimeisen kahden vuoden ajalta. Kun me ollaan näitä nyt toki jo päättyneitä, mutta niiden sopimusten puitteissa tätä työtä päästy harjoittelemaan, niin uskon, että meidän oppijakokemus on tosi arvokasta nyt kun lähdetään Pirkan kanssa jatkamaan työtä. Eli resurssi välittömien resurssimuutosten vaikutus totta kai iso, mutta se operaation kehittäminen lähtenyt hienosti käyntiin yhteistyössä Pirran kanssa.

Pysytään hetki vielä ulkoistuksessa julkisessa sektorissa. Aina välillä kysyn tätä kysymystä, että miltä se kysyntänäkymä näyttää jatkossa? Onko mitään mahdollisesti uusia ulkoistuksia tai miltä ylipäätään se kysyntä ostopalveluissa näyttää? Pitkäänhän nämä ostot on olleet aika lailla jäissä julkiselta sektorilta.

No ne on varmasti se ison kuvavastaus säilyy edelleen samana, että julkisen puolen ostot ostotasot on matalia ja nämä välittömät kustannushaasteet, jotka siellä siellä hyvinvointialueiden puolella on, heijastuvat myös matalina niin sanotusti heille ulkoisten palvelutoimittajien palveluiden ostoina. Tästä huolimatta on syy uskoa, että Pirha on ollut tässä eteenpäin katsovana hyvin progressiivisena hyvinvointialueena myös tieraivaa, ja tälläkin hetkellä ainakin toinen hyvinvointialue jo käy hyvin aktiivista keskustelua siitä, että tulisiko kokonaisulkoistuksen olla osa heidän ratkaisuvalikoimaa. Ennen kaikkea mun mielestä Pirhan tekemä sopimus osoittaa jo sen, että että hyvin rakennettuna kokonaisulkoistus voi olla erittäin tehokas työkalu hyvinvointialueelle ja tästä syystä uskon, että tämä suunta, tämä suunta tulee tai tämä tulee olemaan vaihtoehtojen kirjoissa kyllä myös jatkossa. Kyllä, tällä hetkellä on sekä käynnissä olevia keskusteluita että selkeästi myöskin kiinnostusta tähän suuntaan mennä. Nyt sitten viimeisenä palasena aina se disclaimer, että meidän täytyy ymmärtää, että nämä on operatiivisesti hyvin suuria, hyvin komplekseja kokonaisuuksia. Näiden hankintaprosessit, niiden prosessien määrittelyt ja muut. Ne on pitkiä vaiheita ja hyvästä syystä. Ja tästä syystä tämä ei ole markkina, joka kääntyy nopeasti yön yli. Ehkä viimeisenä palasena vielä tässä. Me kerrottiin toiselta neljännekseltä, että me ollaan tehty hyvää jonon purkutyötä tiettyjen hyvinvointialueiden kanssa. Ja nämä on myös hyviä esimerkkejä siitä, että kun pystyy osoittamaan, että tehokkaalla operaatiolla tuo kokonaiskustannusvaikuttavuutta, niin sitten pystyy myös pistemäisesti välillä auttamaan. Ja tämä on ollut ollut ilo ilo auttaa tällä alueella. Nyt toisen neljänneksen alueella myös osittain.

Mennään sitten vähän tarkemmin vielä tuohon terveyspalvelut segmenttiin ja eri asiakasryhmiin, niin mennään vaikka työterveyteen, joka on ollut iso puheenaihe toimialalla yleisesti. Tässä ehkä vuoden ajan ainakin. Niin, miten kuvailisit, että miten pärjäsitte suhteessa markkinaan? Sekä sitten totta kai paljon on puhuttu tästä hintakilpailusta markkinalla. Niin missä määrin te näette tällaista kokonaisuudessa terveyspalveluiden.

En voi olla palaamatta siihen. Terveyspalveluiden tulos absoluuttisesti paranee toisella neljänneksellä. Tässä toimintaympäristössä toki sitten myös suhteellisesti paranee. Niin niin, kyllä se kuvaa paljon siitä työstä, mitä me ollaan tehty vaikeassakin toimintaympäristössä. Työterveyden osalta meidän niin sanottu huollettavien kannan kasvu vertailukauteen nähden on tietysti erittäin hyvä ja positiivinen kehitys, vaikka tiedetään, että asiakasyrityksillä on vaikka työntekijämäärien ihan siis työllisten määrien kautta. Totta kai siellä on ollut painetta painetta näiden huollettavien määrän osalta, niin tästä. Tästä huolimatta me pystyttiin raportoimaan muutamalla tuhannella huollettavalla kasvanut kanta, joka on todella, todella positiivinen asia. Työterveyden markkina on ollut murroksessa nyt jo vuoden ajan. Minä itse asiassa itse odotan, että se murros myös jatkuu tässä, että että moni suomalainen yritys on on hyödyntänyt mahdollisuuden kilpailuttaa työterveyden ja. Ja uskon, että ja jopa toivon Pihlajalinna kulmasta, että moni tulee sen mahdollisuuden myös hyödyntämään jatkossakin. Että että siellä selvästi vaihtoehtoja tarvitaan ja ja. On ollut ilo huomata, että me pystytään se vaihtoehto tarjoamaan. Jos me vertaan tilanteeseen vaikka kahden vuoden taakse, niin on erittäin hyvä asia, että tänä päivänä Pihlajalinna Pihlajalinna nähdään yhtenä vaihtoehtona muiden toimijoiden joukossa. Se on meille iso askel eteenpäin ja silloin kun me ollaan niissä oikeissa keskusteluissa, niin silloin me voidaan kertoa siitä meidän tavasta toimia ja meidän meidän tavasta tukee meidän meidän asiakkaita työterveyden puitteissa. Ja niin kuin nähdään meidän kaupalliset onnistumisista, niin se tarina on otettu viime aikoina ihan hyvin vastaan. Mitä vielä hintakilpailukykyyn tulee. Tiedän, että että olisi jättänyt jättänyt mua rauhaan sen kysymyksen osalta. Niin tuota, hintahan on aina ammattimaisen yritys markkinassa tekijä, ei yritys. Ostajaa, jolle hinta ei olisi tärkeää niin ei sellaista ole, eikä pidäkään olla. Mutta niin kuin näkyy meidän liikevaihdon kehityksestä, jota siis ajoi ennen kaikkea tässä kohtaa se Kela 2 työn vähempi määrä. Niin, kyllähän se kertoo myös siitä, että ei meidän kuvasta katsoen niin niin hinta ole kuin otetaan Vaarallinen topic Hinta on aina tärkeä asia. Me halutaan aina olla tehokkaita ja kustannustehokkaita. Mutta se mitä mä yritän sanoa, että hinta on se yksi osa sitä keskustelua, ei millään lailla pääroolissa. Ja mä uskon, että hinta on enemmän enemmän tekijä niille, joilla on tässä markkinassa puolustettavaa, eikä ne joilla on voitettavaa.

Selvä homma. Vakuutusyhtiöasiakkaat. Mitä keskeisiä trendejä tässä asiakasryhmässä näkyy? Tässä heikommassa markkinassa? Onko se, minkälaisessa murroksessa vai onko se sitten tasaisempaa meininkiä?

Toisen neljänneksen liikevaihdon kehitys meillä vakuutusyhtiö asiakkuuksissa miinus 1,6 %. Ja samalla kun en voi olla yhteenkään väärään suuntaan menevään lukuun tyytyväinen, niin kyllähän kehitykseen jos verrataan markkinaan, niin se miinus 1,6 voidaan katsoa olevan myös ihan kohtuullinen luku. Mitä trendejä miettii siinä asiakaskunnassa, niin on itse asiassa hyvin lähellä sitä maailmaa, mistä me ollaan puhuttu meidän strategian yhteydessä jo pitkään. Me uskotaan, että siellä ostaja haluaa vaikuttaa siihen, mistä ostetaan. Halutaan kokonaiskustannusvaikuttavuutta, halutaan läpinäkyvyyttä, halutaan turhia tai väärän kysynnän poistamista kaikissa prosessin vaiheissa aina kuin mahdollista. Halutaan, että toimitaan niiden kaupallisten sopimusten puitteissa. Mitä määritellään vaikka asiakas tunnistamisen ja muiden näiden osalta. Tämä on itse asiassa toimialalla iso muutos, mutta meille tämä on ikään kuin normaalia. Tämän tyyppisen toimintaympäristön varaan me ollaan rakennettu.

Meidän strategiamarkkina on kokonaisuudessaan ollut vaisu ja muutoksessa nyt vuoden ajan, ja jotkut toimijat puhuvat, että peräti transformatiivisessa vaiheessa. Niin miten sinä kuvailisit? Jos miettii yleisesti tätä markkinaa, niin onko kyseessä väliaikainen kysyntä hikka vai onko kyseessä nyt joku isompi transformaatio markkinalla?

No, meillä on varmaan monenlaisia piirteitä, enkä enkä halua kommentoida kenenkään tai minkään yksittäisen eli ikään kuin sanojan sanomisia, että mä sanoin tai mä uskon itse niin, että me toimialana käydään läpi muutosta siitä, että minkälainen oli yksityisen terveys toimijakentän rooli jokunen vuosi sitten. Versus minkälainen sen tulee olla jatkossa, jotta me voidaan olla osa tätä ratkaisua, mitä meidän koko sote sektori varmasti meiltä tarvitsee. Transformaatio Transformatiivinen monella tapaa. Minusta meidän kannattaa jättää sellainen tietyntyyppinen tota vaikka sairastavuusperusteinen kysyntävaihtelu sieltä alta pois. Me tiedetään. Kaikissa liiketoiminnoissa on erilaisia sesonkipiikkejä, huippuja, onnistumisia ja muita. Mutta kyllä me tietysti on myös paljon tässä toimialalla, joka joka on ihan oikeasti mullistavaa tai muuttaa tätä tekemistä. Asiakkaiden vaateet ymmärtää sitä, mitä mitä, mitä palveluita ostetaan, mikä sen vaikuttavuus on. Ne on tosi tärkeitä asioita. Meillä ei oo varmaan yhtään toimijaa tässä ympäristössä, joka ei olisi kiinnostunut terveydenhuollon kustannuksista. Erittäin tärkeä asia koko toimialalle. Meillä on uutta teknologiaa, jota me voidaan käyttää niin hoidon tarpeen arvioinnin, niin prosessien tehostamisen, meidän analyyttisen tarkkuuden, meidän ammattilaisten arjen sujuvuuden kannalta. Kyllä nämä kaikki ovat todella isoja muutoksia ja vie mun mielestä meitä toimialana myös sen kokonaiskustannusvaikuttavuuden kautta oikeaan suuntaan.

Toimialalla on myös viime aikoina kuulunut uutisia konsolidaatiosta yrityskaupoista. Myös te kommentoitte teidän katsauksessa, että katsotte epäorgaanisen kasvun olevan jossain määrin työkalupakissa ainakin hieman aiempaa, ehkä enemmän kuin olet aiemmin kommentoinut, niin avaatko vähän teidän ajatusta, että onko joku muuttunut? Vai vaikuttaako toimialan yleinen trendi tähän teidän ajattelumuutokseen vai mikä tässä on taustalla?

Kyllä meillä tämä meidän ajattelun muutos ei kumpua mistään yhdestä yksittäisestä eventistä. On esitetty jopa kysymys kysymys, että johtuuko johtuuko tämä tai ikään kuin sävy sävyyn muutos siinä, mitä meidän kilpailija teki, teki suurehkon yrityskaupan? Ei missään tapauksessa siitä. Meillä se johtuu enemmänkin kahdesta asiasta. Ensinnäkin meidän taloudellinen asema on systemaattisesti viime vuosien yli parantunut sellaisella tavalla, että erilaisten järjestelyiden, sekä investointien että myös yritysjärjestelyiden sanotaan niille on tullut huomattavasti enemmän tilaa. Toinen asia on sitten se, että nyt tämän kevään myötä tämä toimintaympäristö on ollut hankala, niin se on varmasti ollut haastava kaikille toimijoille. Ja totta kai sitten tällaisessa tilanteessa saattaa olla toimijoita, jotka esittää sen kysymyksen, että miten minä pärjään vai tulisiko minun olla osa jotain toista toista kokonaisuutta. Ja tästäkin syystä niin on. On hyvä todeta, että että voi olla että se avaa meille mahdollisuuksia, mutta missään tapauksessa meillä ei ole ajatuksessa tässä kohtaa, että me näemme. Taavetoinen kasvustrategia, joka oli ehkä toimialan paradigma aikana ennen koronaa. Jos palataan niinkin niinkin kauas historiassa.

Jos jonkinlaisia järjestelyitä tekisitte, niin minkälaiset kohteet tietenkin kiinnostaisi.

Tässähän se kannattaa paljastaa, eikö? Ne Ei ei. ei. Erittäin hyvä kysymys. Jos katsoo meidän palveluverkostoa, niin vaikka me. Ja itse uskon todella paljon etäpalveluiden rooliin ja merkitykseen, Niin kuin me nähdään meidän strategiassa, että etäpalveluiden myös kasvussa, niin se on tosi tärkeä, niin silti suomalaisen väestön kattaminen, suomalaisten työpaikkojen kattaminen, suomalaisten työllisten peiton kattaminen nämä on kaikki tosi tärkeitä asioita meille kasvun kannalta. Totta kai tästä syystä, jos puhutaan vaikka alueellisesta laajentumisesta. Me kerrottiin yksittäisestä lääkäriasemainvestoinnista Itäkeskukseen toisen neljänneksen aikana. Tämä kuvaa sitä, että me tehdään kasvua tukevia meidän verkostoja ja meidän palvelutarjoamaa vahvistavia päätöksiä ihan jatkuvasti. Ja kuten sanottu, niin voi olla, että työkalu jossain kohti onkin sitten epäorgaaninen reitti orgaanisen sijaan.

Jos miettii lopuksi vielä teidän taloudellisia tavoitteita, annoitte ne reilu vuosi sitten. Ehkä vielä siinä vaiheessa, kun kysyntäympäristö oli juuri vähän vielä parempi, mutta pikkuhiljaa ehkä muuttumassa heikompaan päin. Onko nämä vielä realistisesti tavoitella tai saavutettavissa orgaanisesti, vai kaipaako nämä tässä vaiheessa uudelleen tarkastelua? Vai vaatiiko nämä yrityskauppoja kenties tuekseen?

No, me tarkastellaan noita tavoitteita systemaattisesti meidän strategiatyössä kerran vuodessa. Ja eihän tietenkään nyt keväällä nähdyn toimintaympäristön kaltainen ympäristö omiaan tukemaan tukemaan noiden ennen kaikkea liikevaihtoon liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Tästä huolimatta, kun katsoo sitä työtä mitä me ollaan tehty, josta nyt sitten vaikka toisen neljänneksen osalta myös ne terveyspalvelun vahvistuneet tulostasot on hyvä esimerkki, niin uskon, että siellä meillä on tapahtunut myös merkittävä. Tai se on osoitus merkittävästä kilpailukyvyn parantumisesta. Putin aikaisemmin työterveyden markkinasta. Me ollaan yhä useammin niissä pöydissä keskustelemassa, että voisimmeko me olla se vaihtoehto. Ottamatta kantaa yksittäiseen lukuun tai naulaamatta sitä tässä kohtaa liikaa, niin kyllä meidän kannattaa käyttää meidän energiaa. Se meidän kilpailukyvyn vahvistamiseen ja sitä kautta sen kasvun ajamiseen. Ja se on markkina kolmosina se hieno hieno mahdollisuus. Me ollaan nyt osoitettu kahden vuoden aikana, että on paljon mitä me voidaan tehdä, kun me osaltamme muokataan markkinaa ja siitä työtä. Me jatketaan kyllä tästä eteenpäinkin.

Eli kaikesta päätellen, vaikka markkina on heikko, niin toimitusjohtaja nukkuu yönsä hyvin.

Toimitusjohtaja nukkuu yönsä aina. Hyvin saa. Ei niin kuin sanottu, niin kyllä liiketoimintaan liittyy aina erilaisia tilanteita. Välillä ne tilanteet johtuvat markkinasta, välillä ne johtuu kilpailusta. Nämä kaikki on liiketoiminta. Ei semmoista ympäristöä olekaan. Missä näitä tai ehkä niitä ympäristöjä kutsutaan monopoliksi ja jätetään se keskustelu sitten toiseen paikkaan. Mutta nämä on eri toimintaympäristövaiheet. On on luontevaa kehitystä ja mulle on tärkeää. Me ollaan osoitettu, että me pystytään toimimaan hyvin erilaisissa markkinaympäristöissä ja tekemään tulosta niin kuin nyt tehtiin toisen neljänneksen aikana terveyspalveluiden osalta.

Kiitos Tuomas haastattelusta ja tsemppiä teille loppuvuoteen!

Kiitos oikein paljon!