Tervehdys vartin katsojat. SpaceX, Elon Muskin avaruus-, skifi, tekoäly, boomi, boomi-konglomeraatti suunnittelee listautumista pörssiin. Minkälainen sijoituskohde SpaceX oikein on? Pohditaan tässä vartissa. Kiitos kaikille, jotka kommentoivat viime vartin kommenttikenttään. Antaen peukkua ylös ajatukselle tehdä vartti myös SpaceX:stä, joka tosiaan suunnittelee listautumista. Äärimmäisen mielenkiintoinen yhtiö. Yhtiö on äärimmäisen kunnianhimoinen yhtiö. Nyt ei olla miettimässä ja pohtimassa sijoitusta mihinkään tavanomaiseen firmaan, joka on kohta saavuttamassa kypsän vaiheen ja sen jälkeen liruttelee tylsiä osinkoja omistajille, vaan nyt on kyse ihan aidosti avaruuden kaupallisesta valloittamisesta. SpaceX on kaikkien aikojen pörssilistautuminen, jos se onnistuu. Markkina-arvoksi on arvioitu noin 1,75 biljoonaa. Biljoonaa dollaria, eli 1750 miljardia dollaria. Rahoitusta kerättäisiin osakeannissa jopa 80 miljardia dollaria, koska rahaa tää firma todellakin investointeihin tarvitsee. Jos toi 80 miljardia kerätään, niin se olisi kertaheitolla uusi maailmanennätys listautumisissa. Tekninen huomautus varteista, työ- ja kaiken maailman muiden kiireiden vuoksi valitettavasti tämä jää tämän viikon ainoaksi vartiksi. Tuttuun tyyliin pyydämme. Tyketkää tästä vartista, se piristää mieltä sekä algoritmeja. Kiitos. Ihan alkuhuomautus, tässä ei ole kyse mistään kattavasta analyysistä, vaan miettikää tätä varttia enemmän pintaraapaisuna tähän aiheeseen. Hypätään SpaceX:ään. Mä oon pläräillyt ja osin lukenut läpi SpaceX:n massiivisen vajaa 300-sivuisen listautumisesitteen, joka on toiminut tässä vartissa päälähteenä sille, että mä oon plärännyt ihan valtavasti uutisia ja muuta aineistoa tähän kylkeen, mutta tässä ei olla antamassa siis mitään perinteistä tavoitehintaa tai missään nimessä ole mikään sijoitussuositus. vaan annan tässä katsauksen ja tosiasiallisen yleiskuvan siitä, missä oikein on kyse. Hyvä tapa lähteä on käydä läpi SpaceX:n erikoissanastoa läpi, mikä lukee tossa listautumisesitteen alussa. Jo pelkästään näiden muutamien sanojen mainitseminen varmasti antaa jo osviittaa siitä, mitä on tuleman. Ensimmäinen, Falcon Heavy on raketti, mikä aloitti operoinnin tossa 2018 ja se on osin uudelleenkäytettävä, raskas rahdiraketti. Starship on vuorostaan kokonaan uudelleenkäytettävä, käytettävä raskas avaruusraketti. Ja yhtiö odottaa, että rahtikäyttö alkaa tässä syksyllä 2026, eli toistaiseksi tosiaan tehdään testilentoja tämän raketin osalta. Orbital AI Compute, eli siis maata kiertävällä radalla oleva tekoälytehdas, joka toimii aurinkoenergialla. Lunar Mass Driver. SpaceX suunnittelee sellaista mun käsittääkseni elektromagneettista linkoa kuun pinnalla, josta pystyttäisiin laukaisemaan sitten vuorostaan rahtia pois kuusta avaruuteen. Tää Macrohard, tää on hauska, tää on sanaleikki Microsoftista. Tää on käytännössä alusta, joka jäljittelee ihmisten tietokoneen käyttöä ja yrittää rakentaa täysin tekoälyllä operoimaa softayhtiötä. Elon Musk, hän on jo hetken aikaa trollannut Microsoftia siitä, että teoriassa tekoäly vois replikoida kaiken softan ja siten esimerkiksi just jonkun Microsoftin kaltaisen yhtiön tekoäly pystyis teoriassa replikoimaan aivan täydellisesti. Ehkä vähän tommonen insinöörimäinen ote. Ne on myös, koska ohjelmistoyhtiöthän on paljon muutakin kuin pelkkää koodia, nehän on luottamusta ja suhteita, mutta joka tapauksessa kuvaa jälleen kerran tätä ambition tasoa tässä kaiken avaruus- ja muun tohinan ympärillä. Voidaan myös pohtia tämmöstä Microsoftin kokoisten ohjelmistotalojen totaalista disruptiota. Kardashev tyyppi 2 viittaa sivilisaatioon, joka hyödyntää läheisen auringon koko energian. Siinä ihan vaan muutamia erikoissanoja. Itse asiassa listautuessa sieltä löytyy paljon vielä tämmösiä hauskoja vinksahtaneita termejä, mutta kun noi saa tähän haltuun, niin pysyy suunnilleen mukana. edelleen mukana tämän vartin menossa. SpaceX-missiosta ei puutu kunnianhimoa vapaasti käännettynä. Sen alku kuuluu näin. SpaceX:n tehtävä tai missio on rakentaa systeemejä ja teknologioita, jotka tekevät ihmisten elämästä multiplanetaarista, eli siis ihmiskunta asuttaa useita planeettoja, ja auttaa ymmärtämään universumin todellista luonnetta sekä levittää... aurinkokuntaan tietoisuutta. No joka tapauksessa tämän saavuttaakseen niin pitää rakentaa tämmöinen vertikaalisesti integroitunut innovaatiokone, joka pystyy laukaisemaan tosiaan tavaraa, sekä laskeutumaan myös maahan hyvin taloudellisella, tehokkaalla tavalla, joka pystyy ottamaan aurinkoenergiaa, jotta pystytään vuorostaan rakentamaan semmoinen ultimaattinen totuutta etsivä tekoälykoneisto ja kiihdyttämään tieteellistä ja teknologista kehitystä ja lopulta rakentamaan... maan tukikohtia ja kaupunkeja kuuhun ja muihin planeettoihin. Tässä takana on sellainen uskomus, että ihmiskunnan tulee levittäytyä avaruuteen. Avaruudessa on taloudellinen tulevaisuus ja osin se on riskien hajauttamisenkin kannalta hyvä, että ihmislaji ei majaile vaan täällä yhdellä maapallolla, vaan meillä olisi useita planeettoja, jos sattuisi nyt yhdelle planeetalle käymään jotenkin hassusti. Elon Muskin tyyliin sanat ja visiot on hurjia, mutta toistaiseksi niin on myös SpaceX:n kehitys historiallisesti. Tässä vuonna 2002 perustettu SpaceX on ihan kiistatta ollut huikea insinöörityönä tehty tarina. SpaceX on perustettu tuona aikana, kun avaruusinvestoinnit oli ihmiskunnalla jääneet aika lailla ränsistymään ja ehkä yleisesti ajateltiin, että ei tuossa kyllä ainakaan mitään taloudellista järkeä alkaa tutkimaan uudelleen avaruusraketteja. Mitkä on perinteisesti nähty tuollaisina valtiohallinnon alaisten instanssien, NASAn tai vastaavasti Venäjän rakettihommien juttuina, että yksityisen sektorin sinne ei kannattaisi tulla. SpaceX on ollut eka yritys, joka on tehnyt avaruus... Avaruusraketteja ylipäätään, eli tosiaan aiemmin ne on aina olleet tämmöisten julkishallinnon instanssien juttuja. Se on ollut myös ensimmäinen toimija, joka on onnistunut kehittämään uudelleenkäytettävät kantoraketit, eli todellakin insinöörityö tässä pajassa osataan todella hienosti. Monia suomalaisia kiinnostaa osingot, joten on hyvä mainita ihan nopeasti, että osinkopolitiikkana on, ettei osinkoja makseta. Tuossa taas tallenteella on kuva, missä aurinkoa kiertävällä radalla pyörii Elon Muskin itse ajama Tesla Roadster, joka laukaistiin stunttitemppuna avaruuteen Falcon Heavy -raketin kyydissä vuonna 2018. SpaceX:n resepti on yksinkertainen. Siinä on seitsemän osaa. 1. Hyödynnä vertaansa vailla olevaa laukaisukykyä massiivisen mittakaavan saavuttamiseksi. Napakasti suomennettu yhtiön englanninkielisestä listautumisesitteestä. SpaceX:n resepti on yksinkertainen. Nämä on suomennettu vapaasti yhtiön listautumisesitteestä. Siinä on seitsemän osaa. 1. Hyödynnä vertaansa vailla olevaa laukaisukykyä massiivisen mittakaavan saavuttamiseksi. 2. Tunnistele uusia biljoonaluokan markkinamahdollisuuksia. 3. Suunnittele ratkaisut huippuluokan insinööritaidoilla ja perusperiaatteista lähtien. 4. Sovella algoritmia. Karsi typeryyksiä. Poista. Optimoi. Nopeuta. Automatisoi. Viisi. Integroi toiminta vertikaalisesti aina loppuasiakkaalle asti. Kuusi. Laske kustannuksia ja nosta tuotantokapasiteettia jatkuvasti. Seitsemän. Luo merkittävää kassavirtaa ja investoi tulevaisuuteen. Jos kuulijalle Tesla on tuttu, niin näähän monet on hyvin tutun tuntuisia periaatteita. Tämä resepti tuo myös hyvin esiin sen, että tässä himmelissä ei ole todellakaan kyse siitä, niin kuin minä aluksi sanoin, että tässä ei tähdätä siihen, että päästään kypsään kokoluokkaan. Luokkaan, josta aletaan lypsämään osinkoja, vaan käytännössä tämä on tämmöinen ikuisuus-uudelleeninvestointimoottori, joka ratkaistessaan yhden insinööriongelman taloudellisesti kannattavalla tavalla ja saadessaan heti siitä kassavirtaa aikoo identifioida uusia ongelmia ja ampua lisää rahaa siihen puolestaan niiden ongelmien ratkaisemiseen tehdäkseen taas niistä bisnestä sitten jossain vaiheessa tulevaisuutta. SpaceX, joka on nyt jo itse asiassa jonkinnäköinen monialayhtiö, tulee tulevaisuudessa. tässä todennäköisesti oman nimensä alla olemaan lukuisia täysin toisiinsa jopa liittymättömiä liiketoimintoja. Esimerkiksi tässä tulevaisuuden markkinoina SpaceX mainitsi listautumisesitteessään avaruusmatkailun, teollisuustuotannon, kuun ja Marsin pinnalla tai vaikkapa asteroidien kaivostoiminnan. Asteroiden kaivaminen Tästä muun muassa tulee mieleen aivan loistava pelisarja vuosien takaa, Dead Space. Miten SpaceX:n liiketoiminta toimii? Käydään sitä yksinkertaista läpi tässä kuvassa. Ensinnäkin SpaceX:ään kuuluu toi itse rakettiliiketoiminta, eli SpaceX. Ja rakettihan tienaa rahaa viemällä rahtia avaruuteen. Asiakkaina saattaa olla esimerkiksi julkinen sektori. Jos vaikka astronautteja tai ruokaa kuljettaa tonne avaruusasemalle, maata kiertävälle radalle, niin SpaceX:llä ne voidaan sitten sinne kuljettaa. Mä oon merkannut dollareilla kuinka rahakasta ja yhtiölle... Taloudellisessa mielessä merkittävä liiketoiminta mikäkin näistä yksiköistä on, ja SpaceX:lle laitoin kaksi dollaria kun maksimi on kolme, eli tosta tulee todellakin hilloa. Raketit itsessään on todella kannattavia. Toi avain tossa on se, että ne on nimenomaan uudelleenkäytettäviä. Kun raketin pystyy käyttämään uudelleen eikä siis jokaista reissua varten tarvitse rakentaa uutta, niin silloin laukaisukustannukset käytännössä suorastaan romahtaa, mutta koska lasteista voi pyytää aika paljon rahaa, hirveän moni kun ei tonne avaruuteen tavaraa kuljeta tällä hetkellä. Käy läpi, niin SpaceX:n rakettibisnes itsessään on itse asiassa todella kannattavaa, mutta kuten kohta käydään läpi, ne rahathan amutaan sitten käytännössä uudelleen takaisin sinne liiketoimintaan. Starlink satelliittiyhteysjärjestelmä mahdollistaa viestinnän ihan jorpakossa. Tuohan varsinkin aluksi lähti liikkeelle siitä, että teleoperaattorit ei yllä yhteyksien kanssa ihan kaikkialle tonne jorpakoihin ja aavikoihin ja etäisiin paikkoihin, joten sitten ihminen voi käytännössä tilata Starlinkin avaruussatelliiteilta yhteyden, ja siinä tossa on suoraan yhtiön sivuilta mainos, että vaikka 55 dollaria kuukaudessa. kuukaudessa maksaa. Ironisesti Starlink on suurin liikevaihdolla mitattuna ja ylivoimaisesti kannattavin bisnes tästä joukosta, joten takia mä lätkäisin siihen kolme dollaria. Eli jos te nyt haluaisitte yksinkertaistaa ja tehdä epäoikeutta näille Elon Muskin visioille, niin te voisitte puhua, että SpaceX on itse asiassa avaruus-internetyhtiö. Näin linkittyy SpaceX:ään kylläkin siinä, että SpaceX:n raketeilla voidaan taloudellisesti edullisella tavalla kuljettaa nimenomaan Starlinkin tuhansia niitä satelliitteja Ja taas tuhansien satelliittien konstellaatio tonne maata kiertävälle radalle. Sitten meillä on xAI, joka on SpaceX:n tekoälysiipi, mutta käytännössä tällä hetkellä lähes kaikki myynti xAI:lle tulee itsestä X:stä, joka on vanha Twitter, eli siis tuo sosiaalisen median alusta. xAI:hin kuuluu tämä Grok, eli Elon Muskin imperiumin kehittelemä kielimalli. Periaatteessa toi X ruokkii materiaalia Grokille, jota taas myydään kuluttajille. kuluttajille, yrityksille ynnä muuta universumia ymmärtämään, ja Grok pyörii vuorostaan datakeskus Colossuksessa, mikä on väsätty tonne Yhdysvaltoihin, massiivinen datakeskus. Mun käsittääkseni tuo tekoälybisnes tällä hetkellä vuotaa rahaa kuin seula ja se tuo paljon vähemmän rahaa sisään. Mä en oo muutenkaan varma miten toi xAI ihan tarkkaan ottaen menee. Hetki sit tuli uutinen, että Anthropic maksaa xAI:lle yli miljardi dollaria kuukaudessa kompuutista, mikä viittaa siihen, että xAI:lla on on ylimääräistä kapasiteettia aivan liikaa. Yleensä pilviyhtiöt tällä hetkellä valittaa, että niillä on kapasiteettirajoitteita, mutta näyttää siltä siis, että xAI:lla on aivan liikaa kapasiteettia, eli ilmeisesti se Grok ei ole kuitenkaan niin kysytty, että se tarvitsisi koko sen oman datakeskuskapasiteetin sen louskuttamiseen, vaan sitä voidaan myydä kalliilla rahalla sitten vuorostaan Anthropicille. Toisaalta just ennen listautumista tämmöinen diili voi olla siinä mielessä hyvä, että tuo datakeskusliiketoiminta tuo sitten ihan konkreettisesti myös. myös äyrejä isommin sisään. Kokonaisuutena tuo diili voi tuoda yli 40 miljardia dollaria xAI:lle liikevaihtona seuraavina vuosina. Tämä liittyy jollain tavalla myös noihin raketteihin. Nimittäin tulevaisuudessa, jos nuo Starship-raketit saadaan luotettavalla tavalla toimimaan, ne pystyy rahtaamaan isot datakeskusromppeet maata kiertävälle radalle. Ja kun mä puhuin vartin alussa siitä orbital AI:sta, eli siis maata kiertävällä radalla rakennettavista tekoälytehtaista, niin jossain vaiheessa, jos tuo visio onnistuisi. niin Elon Musk rakentaisi käytännössä valtavan tekoälytehdaskonstellaation maata kiertävälle radalle, joka saisi vuorostaan auringosta energiaa, ja sitä kautta se ehkä saavuttaisi kilpailuetua näihin maanpäällisiin rajoitteisiin, kuten verkkoliityntöihin ja muihin regulaatio- ja sääntelyrajoitteisiin, suhteessa kilpailuetua. Tosi kuten äsken totesin, ironisesti näyttää nyt siltä, että Grokille, xAI:n omalle tekoälylle ei ole siis kysyntää, joten... niin jos noita avaruustehtaita tullaan rakentamaan, niin ehkä ne kuitenkin kapasiteetti sitten vuokrataan jollekin kilpailijalle. Hmm. Tulevaisuus on harnessoida koko aurinkoenergia ja käyttää se sitten näihin tieteellisiin pyrkimyksiin, mutta ihan vielä ei ole kyllä siinä pisteessä. Eli periaatteessa kaikki liittyy jollain tavalla raketteihin, koska kaiken voi ampua avaruuteen, mutta jossain määrinhän näiden yhteyslinkki on kieltämättä just vähän löyhä. Jos ei ole vielä kuulijalla herahtanut kuolaa suuhun tämän SpaceX-materiaalin katsoessa, niin viimeistään tässä vaiheessa SpaceX:n markkinapotentiaali on yhtiön mukaan jopa 30 biljoonaa dollaria, eli 30 000 miljardia dollaria. Se on karkeasti siis noin neljäsosa verrattuna koko maapallon vuotuiseen talouteen. SpaceX:n potentiaali itse asiassa on tässä porukassa pienin. Laukaisubisneksen ja muiden avaruusratkaisujen markkinakoon arvioidaan olevan 370 miljardia dollaria. Ja se hädin tuskin itse asiassa erottuu tuossa visuaalisesti. Starlinkillä on jo paljon isompi potentiaali, jos ajatellaan sitä potentiaalia silleen, että Starlink voisi ehkä teoriassa disruptoida teleoperaattorit tai viedä niiltä ainakin paljon bisnestä. Ja silloin tuo ns. connectivity-bisnes olisi 1,6 biljoonaa dollaria. Mutta sekin itse asiassa kalpenee, jos puhutaan tekoälyn potentiaalista. AI-potentiaali on valtava. Se on käytännössä 26,5 biljoonaa dollaria. Tuosta AI-potentiaalista itsessään siis tuo sosiaalisen median alusta olisi 600 miljardia. Mä luulen, että tohon on lätkitty käytännössä globaali digitaalisen mainonnan budjetti, jonka käytännössä tänä hetkenä jakaa semmoiset jättiläiset kuin Alphabet, Meta, eli ihan jossain määrin esimerkiksi Amazon Ads. X:n kautta, eli se että X ei taida tehdä tosta kuin aivan murto-osan, niin ihan hurjasti liikevaihtoa. Et siinä mielessä toikin markkinapotentiaali, tota mä osaan kommentoida vähän enemmän kun toi on mulle vähän tutumpi tontti, niin tavallaan aina kun tuodaan markkinapotentiaalia esiin, niin tässä on ajateltu, että jos vietäisiin teoriassa kaikki kilpailijoiden dollarit, mutta jokainen kuulija ehkä osaa heti kuvitella, että Meta ja Alphabet tuskin on heti niitä luovuttamassa kuitenkaan X:lle ainakaan vapaaehtoisesti. Tekoälyn kaupallisen puolen potentiaali on hyvin teoreettinen ja valtava. Ja aika näyttää, päästäänkö siihen, mutta joka tapauksessa yhtiö on tämmöistä saanut tonne hirveen tiukasti säänneltyyn esitteeseen printata, joten katsotaan. Voi tavallaan miettiä optimistisesti, että ehkä toi nyt on se potentiaali. Mä sanoisin, että tohon tekoälypotentiaaliin liittyy suurin epävarmuus. Nyt tulee kylmää vettä niskaan. Jos äsken puhuttiin 30 000 miljardin markkinapotentiaalista, tästä on tehty jo meemejä. Monelle ihmiselle on ollut shokki, kuinka pieni liiketoiminta itse SpaceX tällä hetkellä on kyseessä. äsken puhuttiin visioista, asuttaa Marsia ja Kuuta ja muita planeettoja. Todellisuudessa viime vuoden liikevaihto SpaceX:llä oli 19 miljardia dollaria. Starlink on itse asiassa ainoa voitollinen liiketoiminta. Se tekee liikevoittoa 4,4 miljardia dollaria, mikä on siis tosi kova. Liikevoittomarginaali on jäätävän hyvä, mutta se on itse asiassa ollut myös ainoa nopeasti kasvava liiketoiminta. Tämä oli itselleni vähän järkytys, mutta itse asiassa SpaceX-liike... liiketoiminta eli nuo rakettien laukaisut, liikevaihto on ollut viime vuonna 4 miljardia ja se on kasvanut 5 prosenttia vuosittain viimeiset kolme vuotta, tai toi tekoälysiipi, käytännössä se liikevaihto pitkälti tulee tosta X-sosiaalisen median alustasta ja sen liikevaihto on kasvanut kolme prosenttia viimeiset kolme vuotta, siinä missä toi konnektiviteetti eli käytännössä Starlink on kasvanut 43 prosenttia vuodessa. Eli käytännössä kun puhutaan hypettävästä kasvusta, niin se kasvu nojaa ihan täysin Starlinkiin. Se on sinänsä hyvä, kun Starlink on tosi yksi kestikannattava bisnes, mutta samaan aikaan, jos ihminen sijoittaa SpaceX:ään, niin hän ei ehkä kuitenkaan ensisijaisesti sijoita mihinkään satelliittiyhteysbisnekseen, vaan kiinnostaa nimenomaan raketit ja tekoäly. Yhtiö on sen lisäksi raskaasti tappiollinen, ja se on ihan pirun pääoma raskas bisnes. Taseen loppusumma vuonna 2025 oli 92 miljardia dollaria, ja investoinnit... Nämä nyt paisuu vauhdilla, ne oli 21 miljardia dollaria viime vuonna, koska käytännössä kaikki nämä bisnesalueet vaatii valtavaa kapasiteettia ja tuotantoa, raketeista tekoälyyn. Erityisesti tuo tekoälybisnes, kun lähdetään kilpailemaan datakeskuskapasiteetista noita isoja megateknoja vastaan, niin nämä vaatii ihan loputtoman määrän käytännössä rahaa. Eikä mikään ihme, minkä takia tässä vaiheessa X-listoilla, anteeksi, SpaceX on tässä vaiheessa listoilla hakemassakin, koska sitä rahoitusta tarvitaan ulkopuolelta. SpaceX:ään liittyy moninaisia riskejä. Aloitetaan vaikka Starshipista, mikä on avain siihen, ilman Starshipia Elon Musk ei pysty rakentamaan sitä datakeskusta avaruuteen. Ilman Starshipia ei voida kiihdyttää noita satelliittilaukaisuja, rakentaa vieläkin tiiviimpää Starlink-verkkoa. Starship on aivan kriittinen osa tätä SpaceX:n massiivista johtajatariaa. Se on kriittinen suurten lastien laukaisuun eikä se ole vielä valmis. Koelentoja tehdään edelleen, vaikka pian sen pitäisi olla operatiivisessa kunnossa. Mutta isoihin kehityksiin liittyy aina isot riskit, vaikka oltasikin jo ainakin tuntuu siltä, että ollaan jo viime metreillä. Tekoälytehtaat, jotka siis nojaa Starshipin olemassaoloon, niitä ei ole koskaan kokeiltu avaruudessa. Ja mä en mene tässä teknisiin yksityiskohtiin, mä yritin vähän opetella tätä aihetta, mutta mennään jo aika pitkälle fysiikan puolelle. Mutta avaruudessa on sellaisia ongelmia kuin säteily, ja jäähdytys ei ole ihan niin yksinkertaista. Ja sitten tietysti voi miettiä, että mitähän tuommoista datakeskusta käytännössä huolletaan, kun se on avaruudessa. Laitetaanko sinne sitten ne huoltojämpät avaruusraketilla huoltamaan vai onko ne modulaarisia silleen, että sitten... ne sitten aina, jos joku osa menee rikki, niin se vaan pudotetaan maata kiertävältä radalta ja se muuttuu tomuksi ilmassa. Aika näyttää, mutta mä oletan, että siinä missä paperilla toi vois ehkä teoriassa toimia, niin käytännössä tekoälytehtaan rakentaminen avaruuteen ei ole ihan niin yksinkertaista. Starlink. No satelliitithan tietysti toimii ja satelliittiteknologia on sinänsä vanhaa, mutta kyllähän noita esimerkiksi uhkaa avaruusromu. Yksi skenaario, mikä on mahdollinen, että yhä useampi yhtiö kärjessä just Starlink rakentaa yhä tiukempaa. Tietä tiheämpää verkkoa tonne maata kiertävälle radalle, niin esimerkiksi törmäysriski kasvaa hissukseen. Mä en sano että mikään Gravity-elokuvan skenaario olisi mikään ihan realistinen, siinä on venytetty vähän fiktion puolelle noita juttuja, mutta joka tapauksessa kaikkeahan tuolla voi käytännössä käydä. SpaceX:n materiaaleissa on visioitu tulevaisuutta, missä meillä on talousoperaatioita kuussa, myöhemmin Marsissa ympäri avaruutta, mutta tohon voi varmaan yksinkertaisesti vaan todeta niin, että kuutalous ei ihan välttämättä realisoidu. Ylipäätään voi miettiä, että miksi ihmiset olis kuussa, lukuun ottamatta, että siellä ehkä voisi olla joku tutkimuskeskus, mutta minkä takia joku haluaisi asua kuun pinnalla oikeasti, kun miettii niitä lukuisia käytännön ongelmia. Ja esimerkiksi sitä, että mun käsittääkseni ihminen matalan painovoiman paikoissa ei voi hirveen hyvin, sen takia noilla avaruusasemillakaan astronautit eivät muuta hengaile loputtomasti. Loputtomasti. Tuossa on aika monta ongelmaa vielä ratkaistavana. SpaceX:n yksi oleellinen riski liittyy tietysti Elon Muskiin. Hän on yhtiössä toimitusjohtaja, teknologiajohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Hänellä on käytännössä täysi äänivalta yhtiöstä, koska hän omistaa äänivaltaosakkeet. Tuossa on siis kaksi osakesarjaa ja teille hyvät katsojat tarjotaan sitä, missä on vähemmän äänioikeutta. Elon Muskin äänivalta on siis 85 % tästä yhtiöstä. SpaceX:stä voikin puhua aina tämmöisellä termillä kuin Controlled Company eli siis täysin kontrolloitu yhtiö. Toi yhtiö eli muut sijoittajat ei mahda Elon Muskille yhtään mitään. Elon Musk pystyy käytännössä itse nimittämään hallituksen, joka on täyskumileimasin. Normifirmoissahan hallitus tavallaan vahtii omistajan etua ja nimittää toimarin, mutta tässä se menee toisinpäin. Jos hommat menee vihkoon, Elon Musk voi heittää hallituksen ulos ja nimittää vaikka uuden tilalle. Hän on diktaattori talossa, hyvässä ja pahassa. Sit yleisiin riskeihin. Tää on myös bisneksessä tietysti sääntely, tarvitsee aina luvat, saako avaruuteen laittaa jotain, olettaen että suhteet pysyy hyvin vaikka Yhdysvaltain hallintoon. Monimutkaisuus. Tulos, toimitusketjuriskit, vaikka periaatteessahan SpaceX pyrkii tekemään mahdollisimman paljon asioita itse, niin kyllähän tuo käytännössä osia ja asioita tulee ympäri maailmaa ja ainahan toimitusketjuihin liittyy isoja riskejä. Teknologinen kehitys hyvässä ja pahassa, tässä tähän asti yhtiö on ollut siinä kärjessä, mutta teknologinen kehitys osaa yllättää. Ja kilpailuahan on myös vahingot kautta onnettomuudet rakettibisneksessä, hyvinkin oleellinen osa. Kilpailu etenkin tekoälyssä, tuo tekoälypuoli on ehkä villein, on jossain määrin edelleen epäselvää, kuinka kannattavaa tekoäly tulee lopulta olemaan. olemaan, niin monilla kilpailijoilla kuten Alphabetilla tai Metalla tai Microsoftilla tai Amazonilla olisi paljon leveämmät kassavirrat. Ja sen takia kilpailu niiden kanssa suoraan päistikkaa ei voi johtaa siihen, että SpaceX vaan polttaa ihan loputtomasti rahaa datakeskuksiin. Rönsyily on ilmeinen riski. Elon Muskin huomio jakautuu. Hän on kova pelaamaan tietokonepelejä. Hänellä on Tesla hoidettavana. Nyt SpaceX, ja SpaceX jakautuu lukuisiin eri liiketoimintoihin, joten rönsyily ja ajankäytön ehdottomasti riittävyys tässä avainhahmossa on ihan ilmeinen riski. Tulevaisuuden markkinoiden pieleen arvioiminen, että tämä on hyvinkin tarinaosake. Mä en itse tykkää hirveästi tarinaosakkeista. Tarinahan on määritelmällisesti fiktiota ja mun mielestä olisi hyvä, jos ne numerot tukisi sitä tarinaa. Mutta tämä SpaceX:hän on käytännössä ihan puhdasta fiktiota, puhdasta tarinaa tähän asti, että se visioi, kun tuo ihmiskunnan tulevaisuuden avaruuden valloitus sillä tavalla kuin Elon Musk sen näkee, on edelleen hyvin fiktiivistä ja täysin kysymysmerkki, eli jos sijoittaja ostaa ajatuksella, että tästä tulee sellainen tulevaisuuden avaruuskorporaatio, niin asiat ei välttämättä mene ihan niin hyvin. Iso kysymysmerkki siis. Puhutaan loppuun SpaceX:n arvostuksesta. Mun mielestä SpaceX:ssä on oleellista ymmärtää, että siinä maksaa käytännössä pääsylipun Elon Muskin unelmiin. Tämä on se Elon Muskin... scifi-hiekkalaatikko, missä hän saa ihan vapaasti operoida ja leikkiä, ja sijoittajat tai osakkeenomistajat saa katsoa tätä touhua vierestä, halusi tai ei. Tota arvostusta voisi verrata silleen, että mitä hän tuolla 1,745 biljoonan dollarilla saisi, ja sillä rahalla saisi esim. kaikki maailman luksusjahdit sekä yksityislentokoneet, ja silti jäisi reilusti yli biljoona verran yli. Se loppuraha, jos jakaisi jokaiselle maapallon ihmiselle, niin jokainen saisi. saisi 125 dollaria per nuppi, tolla rahalla saisi koko Metan osakekannan, eli siis Facebookin ja Instagramin omistajan, voisi heittää Mark Zuckerbergin ulos, ja silti jäisi vielä 200 miljardia pelirahaa, jonka voi käyttää mihin ite haluaa. Toi summa, sillä saa viisi Helsingin pörssiä, tai kaksikymmentä Nokiaa, tolla voisi rahoittaa koko vuoden 2026 arvioidut tekoälyinfrastruktuurin investoinnit. Mä oon puhunut aiemmin varteissa siitä, että omilleen pääsemisen liikevaihtotasosta, jonka voi johtaa yksinkertaisesti. Käytännössä niin, että miettii mikä on nykyinen markkina-arvo ja sitten miettii miltä yhtiön lukemat näyttäisi kypsässä vaiheessa. Mä käytin tässä 9 % tuottovaatimusta, eli sijoittaja saa 9 % tuottoa hamaan tappiin asti ja 4 % ikuisuuskasvua. Huom, nyt puhutaan kypsästä vaiheesta, jos ikään kuin yhtiö ei enää saavuttaisi sellaisena lopulta, vaan se kasvaisi suunnilleen maapallon nimellisen kasvun mukaisesti, tai ehkä pitäisi puhua ihmiskunnan nimellisen talouskasvun mukaisesti, koska oletettavasti tuossa skenaariossa me ollaan jo kolonialisoitu planeettoja. Planeettoja. Nettomarginaali 30 pinnaa, osin heitin sen ihan hihasta, osin perustuen siihen, että rakettibisnes ja Starlink on ihan pirun kannattavia, ja oletetaan nyt, että tekoälyvilleimmät spekulaatiot toteutuisivat, ja sekin on kannattavaa. Pääomantuotto kuitenkin vain 20, koska tämmöinen ihan pirun pääomaraskasta, ja näillä oletuksilla me päästäisiin siihen, että SpaceX:n pitäisi tehdä liikevaihtoa 380 miljardia dollaria vuodessa, liikevaihtoa oli nyt siis 19, joten kasvua pitäisi tulla noin 1900 prosenttia. prosenttia eli karkeasti 20 kertaistamista vaadittaisiin. Ei ehkä mahdotonta, mutta kyllähän tuossa saa taas jälleen kerran vähän haukkoa. Osakkeeseen on ladattu siis ihan kovia odotuksia, mutta tylsää tuskin on. Jos mietitään nopeasti kilpailuetuja, niin syvä vallihauta on todennäköisesti raketeissa, mutta siinäkinhän on haasteita, muun muassa Jeff Bezosin oma rakettiviritys, sen lisäksi on muita yhtiöitä ja on pörssilistattukin vaikka sellainen kuin Rocket Lab. Joo, kaikki tulee tällä hetkellä mun käsittääkseni paljon SpaceXään jäljessä, mutta joka tapauksessa tuolla on monia miljardeja, jotka... niitä, jotka jahtaa tota valtavaa potentiaalia. Starlinkin ja tekoälyn puolen pitkän aikavälin kilpailuetuja on mun mielestä vaikea arvioida. Starlink on just tällä hetkellä käytännössä se konsernin kassavirtakone, mutta jos muutkin saa noi raketit toimimaan, niin ei kait noita satelliitteja niin vaikea ole yksinkertaisesti tökätä tonne avaruuteen. Jos uskoo SpaceX:ssä semmoseen, mitä mä kutsun Weyland-Yutani Corporation - skenaarioon. Siinä tilanteessa osake on varmaan aika halpa. Jos katsoja ei tiedä, Weyland-Yutani on käytännössä se kaikkivaltias antagonistinen korporaatio, joka hallitsee avaruutta tuossa Alien-elokuva- ja pelisarjoissa. Heidän sloganikin on vähän tuommoinen pahainteinen building better worlds. Mä en voinut mitään itselleni, mutta kun mä luin SpaceX-materiaaleja, niin mulle tuli jostain syystä koko ajan mieleen vaan Weyland-Yutani. Mutta jos uskoo siis semmoiseen, että tämä yhtiö on tulevaisuuden Weyland-Yutani. Mikä ei välttämättä ole ehkä kuitenkaan hyvä ihmiselle, mutta joka tapauksessa osakeomistajan kannalta, jos miettii vaan kylmästi, niin tuossa skenaariossa en mä tiedä, vajaan parin biljoonan hintalappu ei välttämättä ole mitenkään liikaa. Ja tämän lopullisen arvioinnin jätän katsojan omalle vastuulle. Kannattaa ehdottomasti lukea itse esite ja miettiä näiden skenaarioiden todennäköisyyksiä ihan omilla aivoilla. Kiitos vartin katsomisesta, toivottavasti opit jotain uutta. Toivottavasti tämä oli sinusta viihdyttävä tapa käydä SpaceX läpi. Jos tykkäsit tästä formaatista, niin mä käyn mielelläni myös muita tunnettuja ja vähemmän tunnettuja yhtiöitä tällä tavalla läpi. Liittykää yhteisöön, jos ette ole liittyneet. Tässä viikon meemi divineesialta, miltä kuvittelen sijoitusteesieni kuulostavan ja miltä se oikeasti kuulostaa. Tuttutunne. Kiitos vartin katsomisesta. Lukekaa analyysiä, tehkää vihreitä poimintoja, tehkää vihreitä myyntejä, jos myyntipaikkoja ilmenee. Kyllähän tämmöiset jättilistautumiset jotain kertoo tämän vaiheen pörssisyklistä. Morjesta.