Tervetuloa Inderes TV:lle seuraamaan Talenomin toimitusjohtajan haastattelua yhtiön Q2-tulosjulkistuksen jälkeen. Morjensta pöytään.

Morjensta pöytään. Juha.

Mites se perinteinen kysymys? Alkuun kokonaiskuva tuosta Q2:lta. Miten Talenomilla meni?

No joo, kiitos. Ensimmäinen täyskvartaali. Uutena Talenomina, jos näin voisi sanoa. Kokonaisuutena meidän papereissa pitkälti odotetun mukainen, ja lähdetty systemaattisesti toteuttamaan meidän uutta strategiaamme. Viemään Talenom-konseptia ja toimintamallia käyttöön jokaisessa maassa, ja tehty myös tämän meidän uuden ohjelmistostrategian ympärillä paljon töitä, ja sitten ihan perustyötä asiakkaiden ja henkilöstön ympärillä. Kokonaisuutena ollaan kyllä tyytyväisiä, ja pitkälti meidän odotusten mukainen.

Kuten sanottu, lukujen puolesta vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 2,8 pinnaa 30,6 miljoonaan, ja käyttökate oli tässä 5,7 MEUR, ja kasvuahan ajoi Espanjan yritysostopohjainen kasvu ja sitten tuo Suomen pieni orgaaninen kasvu siihen kylkeen. Varmasti se kannattavuuskehitys oli muuten hyvin positiivista, mutta tämä katsauskaudelle sattunut 1,2 miljoonan kirjattu arvonalentuminen myyntisaamisiin vaikutti sitten laskevasti. Mutta muilta osin, jos tätä ei huomioida, niin hyvin odotusten mukana, ja Talenomin tiimi tehnyt kovasti töitä uuden strategian toteuttamisen ympärillä.

Siinä tulikin pankkia tyhjennettyä jonkun verran. Mennään sitten siihen Espanjan alaskirjaukseen tai myyntisaamisiin. 1,2 miljoonaa on kuitenkin iso summa. Kerrotko, mitä tässä käytännössä on tapahtunut?

No joo, Espanja on muuten ihan ok kvartaali, mutta sitä rasitti tämä 1,2 miljoonan kertaluontoinen myyntisaamisten arvonalentuminen. Myyntisaamisten arvonalentumiseen liittyy. Eli tässä yrityskauppaintegraation aikana on kertynyt vanhoja myyntisaamisia, ja tilannetta siten arvioitu. Q2:n aikana todettu tarve arvonalentumisiin. Sitten tietysti tämän seurauksena ollaan tehostettu toimintamalleja ja prosesseja ja käytäntöjä. Uskotaan, että vastaavia eriä ei tule syntymään, jolloin nähdään tämä kertaluonteisena, mutta liittyy nimenomaan tähän integraation aikana kertyneisiin vanhoihin myyntisaamisiin.

Eli käytännössä tilanne on ilmeisesti se, että integraation aikana asiakas on poistunut ja sieltä on jäänyt avointa saamista, jota ei ole pystytty perimään. Onko tämä oikea analyysi vai onko tässä jotain muuta?

No joo, varmasti näin, että pääsääntöisestihän palvelua ei tuoteta asiakkaalle, joka ei laskua maksa. Ja kuten sanottu, Espanjassa kuitenkin tämä myynnin ja poistuman kehitys on ollut varsin positiivinen, eli siinä mielessä ihan rohkaisevaa. Ei olla onnistuttu perintätoimenpiteissä ja on kertynyt vanhoja saamisia, ja sitten niitä tarkasteltu. Arvonalentuminen liittyy nimenomaan siihen, mutta ei ole tällaisia tietyllä tavalla, että nämä olisivat tulleet sieltä yrityskaupoista ja olisi jotenkin ollut epä-relevanttia liikevaihtoa, vaan ihan tässä integraation aikana syntyneitä.

Niin sanon tämän. Koska joku tästä kuitenkin kysyy minulta, niin yritysostohan voi pumpata niin sanotusti numeroita ylös ottamalla laskutusta, jota ei kukaan koskaan ole maksamassakaan. Niin tästä ei ole kyse tässä tapauksessa. Teidän näkemyksen mukaan juuri näin.

Tästä ei ole kyse. Eli ei ole. Ei ole tämäntyylistä tapahtunut, ja on tehty hyviä yrityskauppoja. Hyviä ostokohteita ollut meillä Espanjassa.

No integraatio luonnollisesti varmaan jonkun verran vaikuttaa myös tuohon tulokseen. Pystyykö kommentoimaan, minkälainen se Espanjan pohjalla oleva kannattavuus nyt tällä hetkellä olisi?

Varmasti tällaista ihan spesifiä euromäärää ei pysty tuosta Espanjan integraatiokuluista availemaan. Mutta kyllä tuo merkittävästi. Ja tietysti tässä nyt on viimeisen parin vuoden aikana yrityskauppatahti ollut aika raju ja integraatiota edistetty, niin kyllä siinä vain kuluja kertyy jos jonkinmoista. Mutta loppuvuodelle meillä on selkeä suunnitelma siihen, miten saadaan näitä integraatiokustannuksia purettua ja sitten sitä EBITDAa käännettyä positiiviseksi.

Ehkä semmoinen tuossa Espanjassa. Jos vertaa Ruotsiin, niin mitä haluan korostaa, niin meillä on kuitenkin se nettokasvu ollut varsin positiivista pitkään, ja se luo meille kyllä uskoa, että Espanja on semmoinen kasvumarkkina, jossa meidän kannattaa olla. Ja tietysti halutaan kannattavuutta parantaa. Se on päivänselvä asia, mutta tehdä se myös harkiten niin, että meillä pysyy henkilöstö ja asiakkaat matkassa mukana.

Eli oliko näin, että käytännössä sanoitte, että Espanjassakin päästään tämän saamisen kanssa positiiviseen käyttökatteeseen tänä vuonna?

Joo, kyllä me sitä varmasti tavoitellaan.

Selvä homma. Ehkä. Orgaanista kasvua on hankalampi maalata, kun on selkeästi poistumaa ollut tuolla. Millä tasolla sitä voisi ajatella tulevaisuudessa, minne pitäisi päästä?

No joo, jos tuota Espanjan kasvua tässä nimenomaan tarkastellaan, niin ehkä siitä on hyvä ymmärtää. Hyvä ymmärtää, että siellä tämä konsultoinnin osuus liikevaihdosta on huomattavasti isompi kuin Suomessa ja Ruotsissa, ja me ei olla siinä onnistuttu riittävän hyvin tässä konsulttiliikevaihdon kasvattamisessa. Mutta sitten taas tämä toistuvaislaskutus, niin sitä on pystytty kasvattamaan ihan mukavasti. Joka tietysti ehkä, jos valita pitää, niin mieluummin ottaa sen euron, joka toistuu, kuin sen, joka on vain kertaluontoinen.

Mutta kyllä tuossa Espanjan orgaanisessa kasvussa positiivisia merkkejä on. Näyttää, että meidän Talenomille on Espanjassa tilausta, ja pystytään kyllä jatkuvasti voittamaan uusia asiakkuuksia, eikä ole tämmöistä vastaavaa negatiivista poistumakierrettä tunnistettavissa. Mitä meillä Ruotsissa on ollut? Mutta ehkä tämä kasvupotentiaali. Kyllä me nähdään, että Espanjassa on merkittävää potentiaalia orgaaniselle kasvulle.

Nyt kun mainitsit viimeisenä tuossa Ruotsin, niin mennään sinne. Kannattavuus saatiin ponnistettua positiiviseksi. Liikevaihto toki laskee edelleen. Menikö tämä nyt teidän odotuksienne mukaan sitten Ruotsissa?

Kyllä tämä pitkälti meidän odotusten mukaan meni, ja meillähän ykkösteema on ollut tämä kannattavuuden parantaminen sekä tälle vuodelle että sitten luonnollisesti tässä rakennettu pohjaa sille tulevaisuuden kannattavuudelle ja positiiviselle kassavirrallekin. Niin tota. Sanoisin, että mukavasti edennyt tämä meidän kannattavuuden parantaminen. Ja liikevaihdon kanssa meillä on haastetta. Haastetta ollut. Poistumakehitykseen ollaan äärimmäisen tyytyväisiä.

Nyt sitten kovasti ponnistellaan, että saadaan vielä niitä myyntilukuja ylemmäs, joka sitten varmasti rupeaa näkymään siellä liikevaihdossa ja pala palalta sitten oikeaan suuntaan myös sen kasvun kanssa. Mutta ollaan tuohon kehitykseen Ruotsissa kokonaisuudessa kyllä tässä kohtaa tyytyväisiä. Kova työ jatkuu. Tässä ollaan kaukana valmiista, mutta hyvä, että asiakaskokemus, henkilöstökokemus ja nyt myös kannattavuus menee. Nämä nyt myös kannattavuus. Menee oikeaan suuntaan, mutta kova työ jatkuu Ruotsissa.

Jos mennään vielä siihen liikevaihdon kasvuun, historialliseen poistumaan. Pitäisikö sen hännän omalla tavallaan, mikä vielä nyt Q2:lla heiluttaa, niin sen vaikutuksen pienentyä nyt kuitenkin tulevilla neljänneksillä ihan merkittävästikin?

No, uskotaan että trendi on oikeansuuntainen. Se, että milloin pystytään näyttämään positiivisia kasvufiguureita, niin sitä en lähde tässä mitään tiettyä päivämäärää lupaamaan, mutta kovasti ponnistellaan sen eteen, että saadaan oikein oikeansuuntaiseksi käännettyä. Ja kuten sanottu, niin kyllä se tuo ensimmäinen asia. Jos kasvua miettii, niin on se, että saadaan nykyasiakkaat pidettyä, ja sen poistuman suhteen kehitys on ollut kyllä erinomaisen hyvä.

Mennään sitten Suomeen kasvussa. Pientä pehmeyttä, mutta kannattavuus on erinomaisella tasolla. Miten itse näkisit Suomen kehityksen?

Sanoisin näin, että isänmaassa kaikki ihan hyvin. Että tiimi tehnyt hienoa työtä Suomessa ja markkinatilanne on äärimmäisen haastava ollut. Ja uskotaan, että vielä hetken jatkuu haastavana. Ehkä tuossa Suomessa. Niin se on ollut paljon asiakaspoistumaa liittyen vahvasti myös konkursseihin, lopettamisiin, hinnanalennuksiin. Kun asiakkaiden volyymit on laskenut, niin annettu, ja tämä lisäpalveluiden karsiminen. Se on tällä toimialalla hyvin tyypillistä, että vähän laskusuhdanteessa niitä tarkastellaan sitten uudestaan. Ollaan varovaisia ostoissa.

Mutta kokonaisuutena kyllä mä sanoisin, että tässä markkinatilanteessa Suomelta ihan hyvä veto, ja loppuvuosi näyttää kasvun suhteen haastavalta. Hyvä veto, ja loppuvuosi näyttää kasvun suhteen haastavalta. Mutta nyt nämä viimeiset talouden uutiset. Indikaattorit, niin aika positiivisin mielin, että kun talous lähtee vetämään, saadaan vähän sieltä vetoapua. Meillä on myyntijoukkue hyvässä vireessä ja valmiudessa, ja tekee kovasti töitä joka päivä kasvun eteen, niin uskon, että siitä ihan hyvä tulee, kun saadaan pieni vetoapu sieltä.

Ja sitten ehkä Suomessa tämä meidän ohjelmistoneutraali strategia, niin aikaisia indikaatioita on. Katsotaan, onko jossain kohtaa vähän lukujakin sitten kertoa, että miten tämä meidän uusi ohjelmistostrategia etenee, mutta nähdään se kyllä Suomessa merkittävänä kasvun draiverina tulevaisuuteen.

Niin, Suomen talous kasvoi ihan komeasti tuossa Q2:lla BKT-tasolla. Näkyykö se myös siellä pk-sektorissa, missä te kuitenkin olette? Enemmän kuin tässä kuitenkin puhutaan, että tämä on tällaista datakeskusta ja muuta. Ja onko se viive mahdollisesti, mikä ehkä yleensä on kuusi kuukautta, niin tällä kertaa pidempi. Kyllähän se sieltä siis tulee, vaikka se isojen vetämänä olisi. Mutta. Mutta miten arvioitte?

Tämä on hyvä kysymys. Tuossa itse asiassa juttelin Taloushallintoliiton toimarin kanssa, ja hänen käsitys oli myös sama mikä meillä. Että ei näy volyymeissa vielä tässä pk-sektorissa. Uskotaan että pala kerrallaan. Varmasti siinä se viive on, mutta uskotaan, että ensi vuodelle saadaan kyllä taloudesta vetoapua. Ja toivotaan, että uutisvirta pysyy samantyyllisenä, että sitä positiivista uutista tulisi vain toisen perään. Mutta kyllä se volyymeihin ja ehkä myös siihen pk-yritysten päätöksentekovalmiuteen ja lisäostoihin vaikuttaa pikkasen viiveellä. Mutta sanoisin, että ensi vuodelle on meidän paras arviomme, että saadaan taloudesta vetoapua.

Mennään sitten teidän näkymään ja ohjeistukseen. Ohjeistus ennallaan, mutta käsitykseni mukaan tuo 1,2 miljoonaa euroa vaikuttaa myös siihen vertailukelpoiseen käyttökatteeseen. Mitä te ohjeistatte.

Joo, juuri näin. Se tietysti analyytikon on hyvä ottaa huomioon, mutta ohjuri ennallaan. Eli oletetaan liikevaihdon olevan 110–120 miljoonaa ja vertailukelpoisen käyttökatteen 18–20,2. Ohjuri pidetään ennallaan, ja luonnollisesti tuolla 1,2 miljoonalla, koska se vaikka kertaluontoinen onkin, sisältyy siihen. Siihen tavallaan vertailukelpoiseen lukuun. Hyvä ottaa huomioon.

No, lähinnä ehkä sitten kysymys on se, että onko tämä muualla mennyt paremmin kuin ollaan odotettu? Jos ajattelee teidän skenaariotanne, niin varmasti ette lähteneet tähän vuoteen sillä tavalla, että te odotatte siellä tämmöistä saamisten alaskirjausta.

No joo, tietysti mun mielestä hyvä. Hyvää työtä tehty tuon kannattavuuden ympärillä kaikissa maissa. Ollaan tehty toimia sitten liikevaihdon, ehkä sopeutettu tuohon liikevaihtoon toimintaa. Toimintaa aina, ja siinä on tehneet tiimit kyllä joka maassa hyvää työtä. Hyvähän se on aina muistaa, että kvartaalien välillä on pikkasen heiluntaa. Tässä tylsässä bisneksessä syytä nähdä se iso kuva ja miettiä sitä koko vuotta.

Mutta. Kyllä meillä kannattavuustoimia on ollut käynnissä joka maassa. Ja toki sitten samaan aikaan ehkä se, että kyllä me halutaan siihen kasvuun panostaa ja pitää ne kasvun edellytykset. Varsinkin Suomessa. Jos miettii, että kun saadaan sitä vetoapua taloudesta, niin ei haluta sellaisia älyttömiä leikkauksia tähän myyntiin ja markkinointiin. Koska siinä sahataan omaa oksaa, niin semmoiseen ei luonnollisesti ole lähdetty eikä loppuvuonnakaan haluta lähteä.

No entäs sitten rahavirrat? Jos kommentoit niitä suhteessa tulokseen, niin näyttikö ne kehityksen odotuksien mukaisesti?

No joo, kyllä me vahvaa liiketoiminnan kassavirtaa generoitiin. Siihen ollaan tyytyväisiä. Ehkä se, mikä on hyvä muistaa tässä nyt kun ollaan tämän uuden ajan äärellä, niin meidän investointitasothan on huomattavasti matalampia. Pystytään myös säätämään ja miettimään meidän tilannetta aina, että mihin halutaan investoida ja kuinka paljon, niin vahvaa liiketoiminnan kassavirtaa. Siihen ollaan tyytyväisiä, ja sehän on osa tätä nyky-Talenomia.

Entä sitten taseen puolella? Nehän saattaa säikyttää aika monet sijoittajat pois teidän osakkeista, kun puhutaan nettovelkaantumisasteesta. Yli 200. Miten huolissaan te olette ja missä teidän omalla tavallaan tavoitetasot on? On näissä.

No ei ole tavallaan markkinoille sanottu tavoitetasoja tarkkoja, mutta totta kai vastuullista taloudenpitoa aina halutaan harjoittaa. Ja ehkä se keskeinen pointti tuohon velkaantuneisuuteen. Nämä meidän investoinnit on kuitenkin tyypiltään sellaisia, että niillä voidaan aina sitten säätää tilanteen mukaan, että minkä kokoisia yrityskauppoja tehdä ja kuinka paljon. Esimerkiksi, niin se on aika hyvä keino tuossa. Mutta mutta. Kuten sanottu, liiketoiminta generoi hyvää, vahvaa kassavirtaa ja uskotaan, että se jatkuu. Niin myös tulevaisuudessa. Ja sitten mietitään aina investointien kanssa, että mikä on milloinkin järkevää.

Pystyykö tuohon pääoman allokointiin antamaan jotain kommentteja esimerkiksi siihen liittyen, että onko tässä loppuvuonna vielä odotettavissa yritysostoja Espanjassa, vai onko tämä taso nyt omalla tavallaan se, että keskitytään orgaaniseen sielläkin?

No ei tuohon ehkä tarkempaa kommenttia tässä kohtaa, että totta kai osa meidän strategiaa. Kuten sanottu, ovat nämä yrityskaupat, ja Espanja nähdään merkittävänä kasvupotentiaalina tulevaisuudessa. Varmasti monitoroidaan tilannetta aina. Ja yrityskaupat, kaikki mitä tehdään, niin ollaan tosi selektiivisiä eli ei tehdä. Jos ei hyviä kohteita löydy, niin silloin ei kauppaa tehdä, mutta jos löytyy, niin silloin ollaan tietysti mahdollisesti valmiita liikkumaan. Mutta kyllä nämä kaksi elementtiä tulee tulevaisuudessakin olemaan osa meidän kasvustrategiaamme. Eli yrityskaupat ja orgaaninen kasvu.

Viimeisenä ehkä niistä investoinneista. Käsittääkseni siellä on AI-liitännäisiä investointeja ainakin oleellinen osa. Missä siellä mennään? Ja oletteko te toisaalta nähneet yleisessä kysynnässä sitä, että varmasti iso osa johtuu siitä, että ollaan laskusuhdanteessa oltu pitkään? Mutta voihan olla, että joku siirtää myös tai vähentää lisäpalveluita sen takia, että se kokee, että tekoäly hoitaa niitä edullisemmin.

No ei, tämän tyylistä me ei vielä tunnisteta meidän toiminnassa, ja totta kai se tekoäly myös auttaa meitä tuottamaan vielä syvempää analyysiä ja raportointia asiakkaille. Esimerkkinä tämä meidän talousraportti, joka Suomessa julkaistiin asiakkaalle tässä toisen neljänneksen aikana. Niin jaksetaan jotenkin uskoa, että se AI ja työkalut nimenomaan auttaa meitä tukemaan meidän asiakkaita vielä paremmin ja on ennemmin kasvun draiveri yli ajan.

Selvä homma. Eteenpäin. Kiitoksia näistä kommenteista.

Kiitos paljon, Juha.