Tämä globaalitalous on siis kestänyt tämän energian hintojen nousun tosi hyvin. Siis yllättävänkin hyvin. Globaalin talouden kasvuksi tänä vuonna 3,1 prosenttia ja ensi vuonna se kiihtyisi jopa 3,4.

Kaikki varmasti tietää, että Suomi se ei ole. Mistä tämä maailman kasvu tulee?

Voi vitsit, se olisi hienoa, jos Suomi olisi maailmantalouden kasvuveturi, mutta sitä varmaan joudutaan vähän aikaa odottamaan vielä.

Tervetuloa Inderespodin pariin! Studiossa meitä on tänään Marianne. Eli meidän ekonomisti. Joku saattaa siitä päätellä, mistä tänään puhutaankin.

Mariannen lisäksi täällä on minä eli Petri, ja tosiaan nokkelimmat jo arvasikin. Mutta me puhutaan makrosta, talouskasvusta, inflaatiosta ja koroista ja siitä, miten se sitten vaikuttaa osakeanalyysiin. Kyllä tuossa todettiin, että mä olen. Hiljattain tuli 10 vuotta täyteen Inderesillä, ja Marianne on ollut pidempään kuin mä, enkä mä ole koskaan ollut studiossa yhdessä, niin ehkä voisi todeta, että jo oli aikakin.

Niinpä. Tämä oli muuten siis ihan oikeasti yllättävää. Yllättävä tieto, kun huomattiin tämä. Mutta ehkä tästä voi tulla sellainen mukava perinne, että me voidaan puhua taloudesta ja osakkeista vähän useamminkin.

Joo joo, mikä ettei. Heitetään vielä pallo kuulijoille, että antakaa palautetta, että onko meidän syytä puhua tämän jakson jälkeen useamminkin vai jääkö tämä kertaluonteiseksi. Katsotaan mitä palautetta saadaan, mutta yritetään tuottaa kuulijalle hyvää sisältöä. Mennään. Hei! Pidemmittä puheitta itse aiheeseen. Otetaan ensin talouskasvu. Jos lähdetään ihan isosta kuvasta liikkeelle, niin mites meillä globaalisti taloudessa menee?

No menee aika paljon paremmin kuin mitä ajateltiin alkuvuonna, esimerkiksi kun tuli tämä Iranin kriisi. Että siis globaalitalous on kestänyt tämän energian hintojen nousun tosi hyvin. Siis yllättävänkin hyvin. Ja mitä nyt on katsonut noita talousennusteita, niin IMF taitaa olla tämmöinen viimeisin suurin ennustelaitos, joka on päivittänyt, niin siellähän povataan globaalin talouden kasvuksi tänä vuonna 3,1 % ja ensi vuonna se kiihtyisi jopa 3,4. Että siis nämä ovat todella hyviä lukemia, kun otetaan huomioon kaikki nämä riskit, mitä me ollaan nähty tässä maailmantaloudessa tänä vuonna.

Miten? Jos nyt laittaa vähän kontekstia kuulijalle, niin miten se kolme–3,4 %, niin miten se suhteutuu pidemmän aikavälin kasvuun? Eikö se ole ihan semmoinen?

Tämä on mediaanikasvu, keskiarvokasvu, että ei ole mitenkään selkeästi hidastumaan päin maailmantaloudessa, tietenkin alueelliset erot korostuvat, että tämähän on se keskiarvoennuste.

Niinpä. Niinpä. Alueellista ruotua. Päästäänkin sitten siihen, mistä se kasvu tulee. Kaikki varmasti tietää, että Suomi se ei ole niin. Mistä tämä maailmankasvu tulee?

Voi vitsit, se olisi hienoa, jos Suomi olisi maailmantalouden kasvun veturi, mutta sitä varmaan joudutaan vähän aikaa odottamaan vielä. No jos me mietitään ihan kehittyneitä ja kehittyviä talouksia, niin. Kehittyneiden talouksien kasvu kiihtyy jo jonkin verran. Siis viime vuodesta. Ja siellä Yhdysvallat, joka on nyt näitä kehittyneiden talouksien jättejä, niin siellä ollaan suunnilleen viime vuoden lukemissa. IMF:n ennusteiden mukaan kasvaisi sitä vähän yli kahta prosenttia. Eli siis ihan hyvä lukema.

Ja sitten jos mennään euroalueelle, niin täällähän nyt ollaan aika pitkälti siellä meidän trendikasvussa tai pikkuisen sen yläpuolella, että tälle vuodelle ennuste on siellä 1,1 prosentissa ja ensi vuodelle sitten 1,2. Ja jos euroalueen sisältä katsoo, niin Saksahan tekee tosi kovan petrauksen talouskasvussa, että viime vuosi oltiin lähellä nollaa Saksan kasvussa ja nyt ollaan yli yhden todennäköisesti. Ja Saksan kasvunäkymä kyllä tulevillekin vuosille on ihan suhteellisen hyvä, että siellähän alkaa vasta nämä suuret investointiohjelmat rullaamaan pikkuhiljaa. Nyt tästä tämän vuoden lopusta, ensi vuodesta alkaen.

Niin sä oikeastaan vastasit jo mun seuraavaan kysymykseen, kun muistelen, että Saksassa puhuttiin paljon niistä julkisista investoinneista ja käsittääkseni tuota on nyt jo jonkun aikaa odotettu, että ne lähtisi rullaamaan, mutta ilmeisesti nyt näyttää siltä, että vihdoin päästään liikkeelle ja tämä olisi tosiaan ihan hyvä piristysruiske taloudelle siellä.

Joo, kyllä siinä ehkä mentiin jonkin verran metsään siinä Saksa-keskustelussa, kun viime vuoden syksyllähän näistä ilmoitettiin, että Saksa alkaa niitä investointeja tekemään, ja sitten sen jälkeen tuli tämä velkajarrudebatti, että Saksa höllentää velkajarruaan, niin ehkä kun osakemarkkinalla on pitkään tämmöinen heti mulle kaikki nyt -mentaliteetti, niin ajateltiin että ne investoinnit tapahtuu hyvinkin nopeasti. Mutta siinähän on siis kymmenen vuoden aikajakso. Milloin se tapahtuu, että mä uskoisin, että ehkä ensi vuonna me aletaan nähdä Saksassa sitä investointien kasvua sitten selkeämmin, ja se on myös jaksotettu pitkälle aikavälille, luonnollisesti.

Joo, toivotaan näin. Laitetaan vielä sitä Saksan tilannetta vähän kontekstiin, koska välillä on puhuttu Saksasta ramppana ankkana Euroopassa, että sillä on ollut haasteita. Tietenkin autoteollisuus. Yksi mikä on ollut pitkään ongelmissa, eikä välttämättä ole kovin nopea helpotus näköpiirissä. Kun kiinalainen kilpailu on aika voimakasta, niin miten se Saksan talouskasvu nyt? Miten sä suhteutat sitä tavallaan pidempään perspektiiviin ja sitten myös toisaalta niitä ensi vuoden odotuksia, että onko tavallaan Saksa jarruttanut tätä euroaluetta selkeästi tähän mennessä ja voisiko se olla sitten muuttumassa?

No kyllä mä uskon, että Saksalla on selkeästi eväät olla se euroalueen kasvuveturi. Ja Saksassahan mielenkiintoista on se, että siellä kasvu tulee edelleenkin viennin kautta, että vienti on siellä selkeä kasvun lähde. Joten mikä kertoo siitä, että ei se Saksan ulkomainen kilpailukyky. Jos ei nyt oteta näitä autosektorin ongelmia, niin Saksassa edelleenkin tehdään tuotteita, jotka houkuttelevat globaalisti, ja se on ehkä semmoinen vahvuus mikä pitää pintansa tässä tulevinakin vuosina.

Plus sitten Saksassa myös tämä kotimainen kysyntä on suuri. Suuri potentiaali, tai siinä on potentiaalia, että saksalaisethan tyypillisesti ovat niitä tosi varovaisia kulutuksessa ja kovia säästämään. Ja nyt jos tätä velkajarrua vähän höllennetään ja saadaan niitä julkisia investointeja, niin se voi myös tukea sitä tavallaan yksityistä puolta. Niin siellä on paljon mahdollisuuksia kyllä. Ja kyllähän jo tämän vuoden kasvuluvuissa näkyy se, että jotain on realisoitunutkin.

Kuulostaa siltä, että saksalainen kuluttaja tarvitsee rohkaisua. Toivotaan, että se tulee siellä ensi vuonna valtionavustuksella. Mutta tuo tarina on ehkä vähän tuttu myös näin Suomen näkökulmasta, että musta tuntuu, että Suomessa on puhuttu, että vienti vetää hyvin. Tuossa jos miettii puoli vuotta taaksepäin, niin vissiin herättiin siihen, että itse asiassa ne viime vuoden lopun BKT-kasvuluvut oli jo ihan hyviä ja niitä korjattiin vähän ylöspäin. Talvella näytti. Alkuvuosikin oli ihan hyvää. Vienti on vetänyt, josta on puhuttu siitä, että se laajenisi ikään kuin kuluttajavetoisemmaksi se talouskasvu eli olisi laajemmilla hartioilla. Niin mikä tämän osalta nyt on tilanne meillä?

Joo, sitä on kyllä odotettu kuin kuuta nousevaa sitä suomalaiskuluttajan elpymistä ja heräämistä. Ja tosiaan, hyvin samanlainen tarina kuin Saksassa. Ehkä Suomessa sitä kulutusta edelleenkin jarruttaa se, että meillä on tämä meidän vahvasti jälkisyklinen työllisyys, ja edelleenkin se työttömyystilanne on suhteellisen heikko. Siinäkin on tietenkin toimialakohtaisia ja alueellisia eroja, niin se on varmaan yksi iso tekijä mikä kuluttajaa jarruttaa edelleen.

Ja kyllä mä sitten toisena sanon edelleenkin sen asuntojen hinnat Suomessa kuitenkin. Meillä on 60 % varallisuudesta, tai about puolet, ei ehkä ihan 60, kiinni seinissä. Ja kun me saadaan noita edelleenkin suhteellisen huonoja uutisia asuntomarkkinoilta, niin kyllä se vaikuttaa meihin kuluttajiin psykologisesti väkisinkin. Mun mielestä näihin pitäisi saada sellainen käänne ennen kuin me nähtäisiin semmoista selkeää kulutuksen piristymistä. Ehkä mihinkään kulutusjuhlaan mä en nyt tässä vielä ole valmistautumassa. Nyt semmoiset partyhatut saa jäädä odottelemaan parempia aikoja. Mutta kyllä mä uskoisin, että ensi vuonna näidenkin osalta nähdään vähän parempaa tilannetta.

Joo, mä tunnustan, että toi asunnon hinnan lasku kyllä vaikuttaa omaankin mielialaan kuluttajana, ja se on. Se on selkeä tekijä. Pystytkö laittamaan kontekstiin tuon, jossa meillä oli 60 % asunnoissa, niin miten se suhtautuu globaalisti tai Euroopan tasolla? Onko se poikkeuksellisen korkea se suhde Suomessa? Koska on helppo nähdä tuo tavallaan, kun sun isoin omaisuusluokka, sen arvo sulaa, niin totta kai sä alat kompensoimaan sitä muualla niin, että tavallaan kuulija pystyy ymmärtämään paremmin, ja minä myös, että miten iso jarru se asuntomarkkina tällä hetkellä on.

No sen mä voin ainakin sanoa, että suhdeluku on sama kuin Kiinassa. Okei, mikä on aika mielenkiintoista, koska siellähän on nähty tämä asuntomarkkinan kriisi ja Kiinan huolena on jo pitkään ollut heikko kiinalaiskuluttaja. Siellä liikutaan samoissa suhdeluvuissa. Mulla ei ole nyt ihan suoraan muista euromaista antaa vertailulukuja tämän osalta, mutta kyllä tälleen ihan mututuntumalla sanoisin, että täällä on jonkin verran suurempi se altistus sinne asuntomarkkinalle kuin keskimäärin Euroopassa. Kyllähän muualla Euroopassa vuokra-asuminen on selkeästi yleisempää kuin omistusasuminen, ainakin suurimmissa kaupungeissa.

Joo, näin olen itsekin ymmärtänyt. No ehkä helppo esimerkki on katsoa Ruotsia, missä asuntolainoja ei ihan hirveästi lyhennetä, niin sitten se myös vaikuttaa siihen, että paljon sulla on pääomaa kiinni siellä ja sitä kautta muualle sijoitetaan myös enemmän. Tuo on yksi merkittävä tekijä.

Täytyy tässä yhteydessä kuitenkin nostaa esiin, että kun Suomessahan on puhuttu paljon siitä, että kun meillä on vaihtuvakorkoiset lainat isommassa osassa, se vaikuttaisi paljon tuonne asuntomarkkinoihin. Mä näin ihan mielenkiintoisia käppyröitä siitä, että itse asiassa oliko se just nimenomaan Saksassa, niin asuntojen hinnat on tulleet ihan yhtä paljon alas, vaikka siellä käsittääkseni kiinteät korot ovat paljon yleisempiä, ja tämän analyysin pohjalta tavallaan Suomen markkinan heikkous ei olisi se, tai se ei tavallaan pahentaisi sitä tilannetta. Täällä on vaihtuvakorkoiset lainat, mutta tavallaan ehkä se viittaa myös enemmän siihen, että tuo olennainen asia on tuo, että miten paljon siellä on pääomia sitten kiinni siellä asunnoissa.

Kyllä. Ja Suomen osalta jos asuntomarkkinaa katsotaan, tästä voisi tehdä ihan kokonaan oman podin. Niin meillähän on myös tämä alueellisten erojen kasvu. Mikä sitten vaikuttaa osaltaan tähän asuntomarkkinan dynamiikkaan, että se varmaan painaa siellä vaakakupissa myös. Mutta joo, erittäin hyvä nosto toi Saksa. Joo se ei ole. Kaikki ei ole kiinni koroista aina. Vaikka me tullaan koroista puhumaan.

Niin niihin analyysissä. Itse asiassa paljon on tällä hetkellä kiinni koroista. Kyllä kyllä kyllä, mutta ei ihan kaikki. Joo kyllä sielläkin on muita tekijöitä.

Tuota ennen kuin jatketaan lisää koroista, niin mites, käsitelläänkö sitten toi meidän inflaation kokonaiskuva? Musta tuntuu että tässä on. Mä luin joskus tuolloin. Ehkä siinä koronaelvytyksen alkumainingeissa. Mä uskon, että säkin olet lukenut näitä, mutta erään hyvän makroasiantuntijan analyysia siitä, että me ollaan tultu sellaiseen ympäristöön, missä inflaatio on volatiilimpaa kuin aikaisemmin eli että oltiin tuolla 10-luvulla ja ennen koronaa, niin oltiin matalan inflaation ajanjaksossa. Sitä ei oikein mitenkään saatu keskuspankkienkaan toimesta henkiin sitä inflaatiota. Ja sitten hänen analyysinsa oli, että nyt kun koronan jälkimainingeissa se alkaa olemaan korkeampaa keskimäärin, mutta se myös ailahtelee enemmän. No sitten me saatiin se koronaelvytyksen myötä se inflaatio tosi korkealle. Sieltä se tuli alas. Mutta nyt sitten on taas menty ylöspäin, niin näyttää aika hyvin siltä, että hänen ennusteensa käy toteen. Mitä tässä on taustalla nyt tässä inflaatiossa?

Joo, no tässä on sinänsä tämän koronaelvytyksen jälkeen maailmassa tapahtunut aika taajaan näitä kriisejä. Mitkä sitten on vaikuttaneet siihen inflaatioon, että oli ensinnäkin Ukrainan sota, mikä nyt on valitettavasti vieläkin meneillään. Se oli nyt se ensimmäinen shokki sinne energian hintoihin. Ja nyt oli sitten tämä Iranin kriisi ja Hormuzin salmen kaikki nämä ongelmat ja muut, niin ne on ehkä olleet sellaisia, tai siis ne on ne pääsyyt, mitkä on tuoneet sitä volatiliteettia sinne inflaatioon, että eihän pohjahinnoissa ole nähty kuitenkaan niin radikaaleja liikkeitä.

Että jos ajattelee esimerkiksi Yhdysvaltain ja Euroopan noita. Syyskuun inflaatiolukuja, niin ne on muuten hämmästyttävän samanlaiset, että Yhdysvalloissa oli inflaatio 3,7 % vuoden takaisesta ja euroalueella 3,8, mutta sitten kuitenkin pohjahinnat on siellä 2,5–2,6 prosentissa. Eli sekin kertoo siitä, että pohjahintojen kehitys on maltillisempaa ja se ei ole niin volatiili. Mutta ongelma on se, että se on nyt siellä keskuspankin tavoitteen yläpuolella. Mikä sitten? On niitä korkojakin nostanut.

Toinen asia mikä siinä inflaatiossa on selkeästi muuttunut suhteessa esimerkiksi kevääseen, jolloin tämä tavallaan tämä uusin energiakriisi alkoi, on se, että nyt keskuspankitkin ovat sitä mieltä, että siitä tulee selkeästi sitkeämpää. Siitä inflaatiosta, että EKP. Esimerkiksi nyt syyskuussa nosti inflaatioennusteitaan ensi vuodelle ja sitä seuraavalle vuodelle. Eikä siis tälläkään aikajaksolla tulla pääsemään sinne kahden prosentin tavoitteeseen, kun aina ne on aikaisemmin ennustaneet, että sinne kuitenkin päästään seuraavan kolmen vuoden aikana. Nämä on ne asiat. Mutta voin ihan hyvin allekirjoittaa sen, että inflaatiosta on tullut volatiilimpaa.

Joo, siltä se vahvasti näyttää. Miten jos tuosta lähtee purkamaan, että sanoit että inflaatiosta on tullut sitkeämpää, mutta toisaalta on puhuttu siitä, että laajeneeko tämä energiainflaatio nyt muuten talouteen. Niin niin niin vissiin. Näyttää siltä, että se ei ole laajentunut, että pohjainflaatio on siellä selkeästi alempana. Mistä se johtuu tai mistä se kertoo?

No tämä on nyt vähän sellainen seikka, mistä on aika paljon eriäviä näkemyksiä, että jotkut on sitä mieltä, että me ei olla vielä vain nähty sitä. Näitä tavallaan toisen kierroksen efektejä, mistä keskuspankeissa puhutaan. Että se inflaatio alkaa sitten näkyä siellä esimerkiksi palvelujen hinnoissa. Ja se mitä eniten mietitään on se, että leviääkö se inflaatio palkkoihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissahan reaalipalkat on niukasti negatiiviset tällä hetkellä, että inflaatio on jo vauhdikkaampaa kuin nimellispalkkojen nousu, että siellä se ei ole vielä levinnyt palkkoihin.

Mutta Euroopassa nyt tammikuussa itse asiassa tulee nämä suuret palkkakierrokset, jolloin neuvotellaan palkkoja uusiksi, ja silloin nähdään vasta niitä vaikutuksia kunnolla sinne palkkakehitykseen. Mutta odotuksissa on, että se ei lähtisi ihan hirveästi laukalle siellä palkoissa, että ne vaikutukset olisivat suhteellisen rajattuja. Mutta jos se lähtee, niin sitten me kyllä varmaan tullaan näkemään vielä useampia korkojen nostoja keskuspankeilta, mutta tällä hetkellä odotukset ovat suht maltilliset. Tämän inflaation laajentumisen suhteen.

Minun vajavaisella makroymmärrykselläni on mun mielestä aika mielenkiintoinen tilanne, että tavallaan jos miettii sitä palkkakierrosta, niin yrityksillä voi olla ihan hyviä mahdollisuuksia tavallaan pitää niitä palkankorotuksia kurissa, kun on kuitenkin ollut vaimea talouskasvukuva ja esim. Jos miettii Saksan niitä palkkakierroksia mistä puhutaan mun mielestä vähän väliä, niin siellä luulisi, että yrityksillä on vähän neuvotteluvaraa sen mukaan kun näytetään niitä kehnoja talouslukuja ja sanotaan, että ei ole varaa nostaa palkkoja. Mutta sitten yhtä aikaa. Me ollaan tässä puhuttu siitä, että tavallaan sen talouskasvun voimistumisen edellytyksenä on se, että kuluttajan tilanne paranee ja se taas tarvitsee sen palkankorotuksen. Tässä on ihan mielenkiintoinen asetelma siinä mielessä, että miten palkkaneuvotteluissa käy, niin silloin voi olla ihan tuntuviakin vaikutuksia sitten toisaalta talouskasvuun, mutta myös inflaatioon ja sitä kautta korkoihinkin.

Joo kyllä, että on. Tämä on hyvin monisyinen tilanne tosiaan. Miten sä kuvasitkin? Pitää vielä siitä Saksasta mainita se, että siellähän autoteollisuus on yksi suurimpia, missä käydään nämä laajat neuvottelukierrokset, ja siellä ei kyllä varmasti ole hirveästi palkannostopaineita, kun miettii sitä sektorin yleistä tilannetta, että se tuo varmaan tällaista malttia sinne. Ja siellä on vissiin tulossa aika suuret tämmöiset irtisanomis- ja yt-kierroksetkin, että ei varmaan hirveästi nostoja tulla näkemään. Mutta tämä on siis ihan totta.

Ja tämähän on semmoinen tietynlainen jarru kokonaisuudessaan, että kyllähän kuluttaja haluaa nähdä joko sen, että se inflaatio hidastuu selkeästi. Sittenhän se on ihan tyytyväinen. Reaalipalkat nousee kun inflaatio hidastuu, vaikkei nimellispalkoille tapahdu mitään. Tai sitten kuluttaja-työntekijä alkaa vaatia sitä, että myös palkat nousevat. Mutta tässähän kuitenkin edelleenkin odotetaan sitä, että se energian hintojen nousu tästä pikkuhiljaa laantuisi. Odotetaan edelleenkin sitä ratkaisua näissä neuvotteluissa, mitä nyt on varmaan odotettu viimeiset puoli vuotta. Ja se on kyllä ollut semmoista tarinaa ja poukkoilua, että siitä ei varmaan kukaan pysy perässä näissä Iranin neuvotteluissa. Mun mielestä siihen on jopa jossain määrin turruttu, että ajatellaan, että okei, että tilanne on nyt tämä. Mutta etenkin Suomessa kun työttömyystilanne on se mikä on, niin en usko että täällä on hirveästi palkannousupaineita.

Joo, voisi kuvitella näin, että on työnantajan markkinat. Täytyy tuohon Lähi-idän tilanteeseen. Nesteen kautta tietysti tulee seurattua jonkun verran tuota, ja yleisesti mielenkiinnonkin kautta.

Niin, se mitä mä mietin tuossa kokonaiskuvassa on se, että tavallaan Iranilla ei ole todennäköisesti insentiivejä luopua siitä ydinohjelmastaan, ja Yhdysvallathan on sen perässä vaan ja ainoastaan tavallaan lähtenyt sinne sen tilanteen ratkaisemiseksi. Ja sehän on edelleen käsittääkseni kuitenkin ratkaisematta, että ne ohjelmat jatkuu siellä jossain maan alla tai bunkkereissa. Että sinänsä mun mielestä on. On vaikea nähdä tilanne, missä Iran tulisi pöytään ja sanoisi, että me lopetetaan tämä, ja Yhdysvallat luovuttaisi. Toisaalta sen ohjelman jatkamisen estämisen. Eli vaikea nähdä semmoista selkeää nopeaa ratkaisua tuohon. Ja ymmärrän miksi neuvottelut on kestäneet, ja se on osaltaan.

Niin kauan kun tilanne on tämä, niin tulee vaikuttamaan tuonne polttoaineisiin, öljymarkkinoihin eli suurelta osin energiamarkkinoihin. Mutta sittenhän meillä on Euroopassa myös tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ja nyt etenkin. Mikä sitten on tuonne polttoaineisiin vaikuttanut on se, että kun Ukrainan dronet tuhoavat jalostamoja Venäjällä, niin se on vienyt tuolta fossiilisten jalostuskapasiteettia aika paljonkin minun käsittääkseni. No niitä ei ole ihan helppo venäläisten korjata ylipäätään, kun puhutaan ihan massiivisista tuotantolaitoksista, mutta sitten myös pakotteet vaikeuttavat tilannetta jonkun verran. Ja voisi myös kuvitella, että onko siellä halua lähteä korjaamaan, jos tavallaan se droneuhka on koko ajan ilmassa. Joo, niin jos tuokaan konflikti ei nopeasti muutu, niin on vaikea nähdä, että miten tuo polttoaineiden ajama inflaatio täällä helposti taittuisi. Sen täytyisi tulla myös kysynnän tuhoutumisen kautta. Eli tavallaan kun hinnat on niin korkealla, pitäisi leikata kysyntää, mikä tarkoittaisi vaisumpaa taloudellista aktiviteettia ja heikompaa talouskasvua ja niin edelleen. Mutta kyllä tässä on aika haastava tilanne tuon energiamarkkinan näkökulmasta ja sitä kautta inflaation näkökulmasta.

On, se on ihan totta. Ja sitten tämä energiamarkkina, kun se on vielä siitä, että sehän iskee suoraan kotitalouksiin, jotka autoilevat ja näin päin pois. Etenkin tuonne Keski-Eurooppaan tämä kaasun hintakehitys vaikuttaa. Niin se on vähän sellainen, että jos siitä yleisesti puhutaan, että no joo, että ei nämä pohjahinnat nyt niin hirveästi nouse, mutta kun se vaikuttaa suoraan sinne kotitalouksien kukkaroihin. No, etenkin jenkeissä kun amerikkalaiset autoilevat paljon, niin tämä on kyllä tosi vaikea tilanne. Ja sitten mietin tuota talvea, että kun tulee tämä lämmityskausi ja muuta, että miten vaikeaa siitä sitten loppuviimeksi tulee.

Mutta toisaalta Hormuzin salmestakin kuuluu hyvin ristiriitaista tietoa, että sieltä tulee myös näitä uutisia. Että kuitenkin niitä tankkereita pääsee sieltä läpi ja että näitä öljykuljetuksia ja muita on aika hyvin pystytty korvaamaan. Tosin sehän ei vaikuta mitenkään tähän jalostuskapasiteettiin, mutta ihan raakaöljyä sieltä pääsee läpi, niin siitäkin on vähän vaikea pysyä perillä, että mihin suuntaan se uutisointi liikkuu. Mutta siis fakta on se, että energian hinnoissa ollaan nyt siellä, kun EKPkin teki näitä skenaarioita tälle vuodelle, niin ollaan siellä yläpäässä, että kyllähän tämä on tosi paljon yllättänyt myös keskuspankit kyllä.

Joo joo joo, ja ymmärrän toisaalta, koska kun katsoo vaikka nyt ihan polttoaineen hintoja, dieselin hintoja näin, niin onhan tuo ollut ihan todella hurjaa. Hurjaa tuo nousu. Noi tasot missä ollaan on todella korkeita. Ja tietysti jos miettii että. Tuohon vielä lisään tuohon Venäjän tilanteeseen sen, että vaikka on ollut pakotteet pitkään ja se on ollut rajallista se venäläisen polttoaineen pääsy Eurooppaan, niin onhan se aina kiertänyt jollekin markkinalle globaalisti. Mikä on vaikuttanut siihen tasapainoon, että kyllä sillä on iso vaikutus. Mitä Ukraina on tehnyt siellä.

Joo, ja globaali öljyriippuvuus on vähentynyt, että täytyy sekin muistaa, että kyllähän se on aika hyvin resilienssiä tuonut. En olisi uskonut, että näillä öljyn hinnoilla ihan näihin talouskasvulukemiin ollaan pääsemässä. Että kyllä talous on myös osoittanut semmoisen tietynlaisen sopeutumiskykynsä.

Joo, se on semmoinen asia, mitä me ollaan joskus sisäisesti puhuttu, että se talouden sopeutumiskyky on tosi vaikea mallintaa tai arvioida. Mutta mutta. Kyllä ihmiset sopeutuu elämäntilanteissa tapahtuviin muutoksiin, ja sitä kautta koko talouskin monesti sopeutuu kyllä, keinolla tai toisella kyllä.

Ja täytyy muistaa näistä inflaatiolukemista se, että okei, energian hinta on keskimäärin noussut 19 prosenttia nyt syyskuussa vuoden takaisesta, mutta jos se pysyy samoissa tässä eikä nouse enää radikaalisti lisää, niin sittenhän se on jo nollissa vuoden päästä. Että ajatellaan positiivisesti.

Joo totta, sitä toivotaan, että sinne nollaa kohti mentäisiin. Joo tuota, hypätään sitten hei korkoihin takaisin. Missäs me ollaan korkomarkkinoilla tällä hetkellä? Millä tasoilla?

No korkomarkkina on kyllä nyt. Nyt on tapahtunut. Mun täytyi oikein ottaa, että sanon luvut oikein. Että siis pitkät korothan, eli valtion lainakorot, ovat olleet selkeässä nousussa. Yhdysvalloissa ylitettiin jo 5 % tuossa viime kuussa. Ja tuota, mitä pidetään tällaisena maailman riskittömänä korkona.

Ja sitten toinen, että kyllä tämä on ollut tosi laaja-alaista myös korkojen nousu. Että no, etenkin Euroopassa. Me ollaan nähty siis läpi linjan eri maissa korkojen nousua, mutta korkoerot ovat myös kasvaneet. Ranskassa kymppivuotinen on noussut myös sinne lähemmäs 5 %, ja se korkoero Saksaan taitaa nyt olla suurin yli 20 vuoteen. Että korkomarkkina, mitä yleensä pidetään sellaisena vähän tylsänä, niin nyt siellä kyllä tapahtuu ja paljon.

Joo, se on tullut huomattua ihan sekä asuntolainaa omaavana henkilönä, mutta myös sijoittajan ja osakkeiden näkökulmasta, että tavallaan. Korot on nousseet. Mennään kohta siihen, miten se on vaikuttanut. Meillä Inderesillä analyysiin. Mutta, mutta. Lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä, että miksi korot on nyt noussut näin paljon.

No tässä on nyt taustalla siis usea tekijä, ja täytyy sanoa, että mun 16 vuoden aikana Inderesillä ei ole ollut tavallaan yhtä laaja-alaista nousupainetta koroille kuin mitä on nyt nähty. Eli siis tässä on tosiaan ihan ensimmäisenä, jos mä lähden nyt luettelemaan, valtioiden velkaantuminen. Eli siis maailma velkaantuu todella rajusti. Globaali velka suhteessa BKT:hen, niin sen ennustetaan nousevan sataan prosenttiin tuossa parin vuoden sisällä. Ja kun tämä tarjonta yleisesti velkamarkkinalla lisääntyy, niin se sitten aina vähän tuppaa lisäämään sitä. Tavallaan tuottovaatimusta sijoittajille, kun ei ole sitten takeita, että kasvu jatkuu todella vahvana, ja se ei nyt ehkä etenkään Euroopassa ole mitenkään ihan itsestäänselvyys, että tämä valtioiden velkaantuminen, niin se on yksi selkeä teema.

Jos me mietitään sitä, että Yhdysvalloissa markkinakelpoinen velka kasvoi 8 % viime vuonna, niin se on ihan valtava lisäys. Ja siellä korkomenot on viidennes valtion tuloista. Niin tämähän tarkoittaa sitä, että se velkakierre ruokkii itseään. Että niitä korkomenoja täytyy rahoittaa velalla. Ja myös siis yleisesti. Tämä bruttolainanotto on ihan ennätyksellisen korkealla. No, tämä oli yksi. Sitten toinen selkeä tekijä on se, että keskuspankit ovat kadonneet valtionlainamarkkinalta. Ajatellaan esimerkiksi tilannetta muutama vuosi takaperin, niin keskuspankit olivat hyvin aktiivisia toimijoita valtionlainoissa osto-ohjelmineen, ja nyt niiden painoarvo on laskenut radikaalisti, että esimerkiksi Fedin osuus Yhdysvaltain valtionvelasta on laskenut viidessä vuodessa 25 %:sta alle 14.

Jatkuva muutos.

Niin, ja kun mietitään, miten suuri Yhdysvaltain velkamarkkina on, niin siis se on ihan älyttömän iso määrä. Samoin EKP on purkanut velkakirjojen omistuksiaan biljoonalla eurolla, eli siinä on kaksi isoa keskuspankkia, mitkä on selkeästi ottaneet semmoisen sivuroolin. Ja mitä sitten on tullut tilalle, niin sinne on tullut eläkerahastoja ja hedgerahastoja, jotka ehkä ovat pikkaisen aktiivisempia kuin keskuspankit toimijoina. Ja kyllä, ja selkeästi tuottohakuisempia.

Ja silloinhan tällaisilla rahastoilla, niin kun velkamarkkina itsessään kasvaa ja sinne tulee myös uusia toimijoita, kuten esimerkiksi nyt nämä hyperskaalaajat, niin sehän tekee tosi paljon volatiilimmaksi sen markkinan. Ja tämä on sitten vaikuttanut. Velkakirja. Velkakirjamarkkinan korkojen nousuun. Sitten seuraava. Onko sulla jotain? Luetteletko nämä tästä peräjälkeen vai?

Ihana. Joo, mä tartun sitten muutamaan. Tässä on monta aihetta, niin ei ehkä käydä kaikkia tarkemmin läpi. Mutta mutta. Mä tartun sitten muutamaan kohtaan.

Joo. No sitten on tosiaan tämä investointibuumi, mitä mä jo äsken sivusin tuossa, kun hyperskaalaajat ovat tulleet velkamarkkinalle. Niin niin. Kun mietitään sitä nettorahoitustarvetta korkomarkkinalle, niin sen odotetaan kasvavan 4.400 miljardiin dollariin eli 4,4 biljoonaan ensi vuonna. Eli tämä tarkoittaisi taas sitä, että nämä isot yritykset ja valtio velkaantuvat yhtä aikaa, jolloin sitä kilpailua markkinalla on enemmän. Ja sitten neljäntenä meillä on tämä inflaatio, joka yleensä tuppaa nostamaan korkoja. Inflaatio-odotukset ovat nousseet jonkin verran ja sitten meillä on myös suhteellisen vahva kasvunäkymä. Siis maailmantaloudelle, niin kuin tuossa alussa mainitsin. Niin siis tämähän tarkoittaa sitä, että talous kestää korkeammat reaalikorot ja silloin myös ne korot tuppaa nousemaan. Eli tässä on nyt sekä hyviä että huonoja syitä korkojen nousulle.

Okei, jos tässä on monta asiaa mihin tekisi mieli tarttua, mutta mietitään tälleen sijoittajan näkökulmasta. Mikä itseä kiinnostaa on tavallaan toi, että meillä on ihan hyvä talouskasvu, korot on korkeammalla, inflaatio on korkeammalla, niin tavallaan kestääkö se talouskasvu sen korkeammat korot. Ja jos kestää niin miksi? Onko joku muuttunut suhteessa aiempaan, kun silloin aiemmin korot oli ihan matalalla eikä meinattu saada talouskasvua oikein aikaan, niin onko tässä dynamiikassa tapahtunut jotain muutoksia? Vai voiko tälleen osakesijoittajina luottaa siihen, että talouskasvuennusteet olisi vähän korkeammalla? Voiko sinne kassavirtamalliin ennustaa korkeampaa kasvua?

Erittäin hyvä kysymys, ja mun mielestä tässä talouskasvun rakenne on tärkeä selittäjä, että jos ajatellaan Yhdysvaltoja, niin siellähän talous kasvaa pitkälti investointien ansiosta, ja juuri nämä tekoälyinvestoinnit taisivat selittää Q2-investoinneista kolmasosan talouskasvusta. Ja jos. Ensinnäkin, jos nämä investoinnit jatkuvat lähivuosina, niin sehän tarkoittaa sitä, että BKT kasvaa. Mutta eihän tämä investointien kasvu voi jatkua ikuisesti, eli silloin sen kasvun pitäisi siirtyä entistä enemmän sinne talouden tuottavuuteen ja sinne tavallaan pitkän aikavälin kasvunäkymään. Ja siitähän meillä ei ole vielä mitään varmoja takeita.

Eli jos mä ymmärsin oikein, niin nyt kun nämä hyperskaalaajat investoi voimakkaasti Yhdysvalloissa, ajetaan tätä tekoälymurrosta läpi, niin jotta tämä olisi kestävällä pohjalla, niin seuraavaksi. Esimerkiksi meidän tekoälyn käyttäjinä pitäisi saada tehokkuutta, tuottavuutta ylös, jotta tämä investointiaalto voisi jatkua. Että tavallaan jossain kohtaa pitää siirtyä siitä niin kuin tavallaan infrainvestoinneista siihen, että sitten ne loppu tavallaan.

Loppukäyttöön, ns.

Niin loppukäyttöön, että siellä saataisiin uusia palveluita, joissa sitten tuottavuus nousisi ja tulisi uutta kasvun lähdettä.

Joo kyllä, kyllähän pitkällä aikavälillä edelleenkin se tuottavuuden kasvu on se aika tärkeä komponentti, ja nythän ne odotukset sen suhteen ovat suhteellisen korkealla, mikä myös osaltaan on varmasti vaikuttanut tähän yleiseen talouskasvunäkymään ja odotuksiin. Mutta nythän puhutaan varmaan kymmenestä vuodesta, että sitä tuottavuuden kasvua tullaan näkemään, jos tullaan, että tässä täytyy erottaa nyt tämä lyhyt aikaväli ja pidempi aikaväli. Jos me nähdään, että meillä on ollut. Meillä on joku investointikupla, niin silloinhan me voidaan nähdä vielä tosi hyvää kasvua investointien takia parin vuoden ajan ja sitten se lässähtää. Ja varmaan nähdään sitten sen jälkeen jonkinlainen kriisikin. Että tämä on tällaista. Että me ollaan nyt tosi odottavaisella kannalla. Ihan makrotalouden näkökulmasta.

Joo, mä olen lukenut tosta vähän viime aikoina. Supermielenkiintoinen aihe. Ihan vaan senkin takia, että kun tämä murros tekoälyn myötä on niin valtava. Mä olin ehkä vähän liian nuori silloin kun internet tuli ja sen käyttö laajeni. Ei tavallaan nähnyt sitä talouden ja sijoittajan perspektiivistä. Niin tosi mielekästä katsoa tätä myös sen takia, että ne investointisummat on sellaisia, että ei ne mahdu mun pieneen mieleen, että mitä ne luvut edes oikeasti on. Mutta mitä sinä ajattelet? Onko tuo investointikupla? Tuleeko meillä näkyä se seuraava investointiaalto sen tuottavuuden nousun kautta? Otetaan tällaista vastuutonta.

Spekulaatiota. On taas spekulointia. Mä uskon, että kyllä me varmaan 10 vuoden aikajänteellä tullaan näkemään tuottavuushyötyjä maailmassa ihan väkisinkin. Mutta mä mietin, että miten? Että mihin se johtaa, että me nähdään niitä tuottavuushyötyjä, koska me voidaan nähdä samaan aikaan myös sitä massatyöttömyyttä? Vai onko meillä sen verran dynaaminen talous, että ne ihmiset, joiden työpaikat katoaa, niin ne pystyy sitten tavallaan sopeutumaan ja etsimään uusia töitä.

Tämä on vähän sellainen työmarkkinan murros samalla, mutta siihen mä kyllä uskon, että tämä tekoäly. Niin se yrityspuolella varmaan tulee kyllä hyödyttämään osaa yrityksistä tosi paljon, ja ne ketkä sen ensimmäisenä ottavat käyttöön, niin ne kyllä varmasti tulee tässä parin vuoden aikajänteellä tekemään tosi kovaa tulosta.

Joo joo.

Mutta niin, jos mä saan vielä lisätä, niin mitä noita tutkimuksia on ollut siitä tekoälystä, niin siis työntekijän näkökulmasta siitä ei ole vielä mitään näyttöjä näistä tuottavuushyödyistä.

Jep.

Sen takia me ollaan tässä odottavalla kannalla.

Ja eikö? Eikö kuitenkin kokonaiskuva ole niin, että tavallaan siitä on paljon puhuttu, että tuliko internetin kautta sitten tuottavuushyötyjä ihan hirveästi.

Niin niitä on aika vaikea myös mitata.

Niin varmasti.

Niin.

Mutta mä mietin tätä kokonaiskuvaa silleen, että tavallaan silloin kun tekoälyn käyttö tai tekoäly laajemmin levisi kaikkien tietoisuuteen, niin ajateltiin, että nyt tullaan leikkaamaan työvoimaa tai työntekijöiden määrää hirveästi, kun saadaan paljon tehokkaammin tehtyä tekoälyllä, ja näin sitä kautta oli. Tavallaan se tuottavuusloikka oli periaatteessa niin kuin kaikki, että se on tosi ilmeinen. Sitten mun mielestä enemmän keskustelu on mennyt siihen, että tavallaan miten saadaan tehtyä enemmän samalla työvoiman määrällä ja tekoälyä hyödyntäen, että saadaan vaikka parempaa asiakkaalle ja laajempi palvelutarjoama, syvällisempää sisältöä vaikka analyysiin. Jos miettii vaikka analyysin näkökulmasta, miten se olisi, niin syvällisempää sisältöä tekoälyn ansiosta samalla työajalla.

Mutta se kolmas aalto on tavallaan ne uudet tuotteet ja palvelut. Mitä sen avulla saadaan tehtyä? Mä uskon, että se on hyvin ratkaisevaa sen kasvun jatkumisen kannalta. Mutta sitten taas, jos tätä ihan maallikkoon peilaa, tätä investointitahtia ja tota dynamiikkaa, että se ottaa aikaa ennen kuin ne uudet tuotteet ja palvelut tulee sieltä laaja-alaisemmin. Ja se kasvu olisi sen kokoista, että se vaikuttaa oikeasti talouteen, niin mä uskon, että siinä tulee kyllä jonkinnäköinen iso tavallaan hikka, miksi sitä sanoisi englanniksi. Eli tavallaan investointi ei saa riittävän nopeasti niitä tuottoja kuin mitä tavallaan tarvittaisi.

Joo, ja tämä on just se millä tekoälykuplaa voi aika helposti perustella, että ne odotukset ovat vain liian korkeat. Ja tässähän nyt on, että esimerkiksi se, että samalla määrällä työntekijöitä pystytään tekemään enemmän, niin sehän tarkoittaa juuri tuottavuuden kasvua. Ja sehän olisi semmoinen best case -skenaario siis yleiselle hyvinvoinnille. Sehän lisäisi hyvinvointia taloudessa. Että kyllä tässä tekoälyajattelussa on myös todella paljon hyvää.

Ja mä myös uskon siihen, että okei, me tullaan varmaan näkemään jonkinlainen työelämän murros, missä varmaan tulee olemaan myös huonoja vaikutuksia, että niitä työpaikkoja katoaa tietyiltä aloilta. Mutta uskon myös, että nykymaailmassa se sopeutumiskyky on aika sellainen, että sopeudutaan nopeasti uuteen. Kun tämä talous on muutenkin sopeutunut näihin uusiin kriiseihin ja shokkeihin, niin kyllä mä uskon, että se myös tähän työmarkkinashokkiin, jos sellainen on tullakseen, sopeutuu.

Joo, ja eikö yksi asia mistä on puhuttu Euroopan osalta etenkin, ole tavallaan tämä väestörakenne ja se, että tavallaan työvoimasta olisi niukkuutta pidemmässä juoksussa tällä väestörakenteella, mikä aiheuttaisi palkkainflaatiota, koska työntekijöillä olisi parempi neuvotteluvoima. Ja sitten taas se tosiaan aiheuttaisi inflaatiota. Mutta jos tekoäly tavallaan jostain tuhoaisikin työpaikkoja, niin se vähän tasapainottaisikin sitä markkinaa tai väestörakenne huomioiden, että tässäkin on yksi mahdollinen kehityskulku. Että se voi ollakin ihan hyvä, että niitä työpaikkoja katoaa.

Joo, ja siis niin Euroopan. Euroopan väestörakenteella on ihan hyvääkin asiaa periaatteessa. Ja no, tämä ei varmaan liity niinkään tekoälyyn vaan automatisointiin. Niin kyllähän niitä automatisointeja tehdään yleisesti niillä aloilla, joilla on näitä matalan palkkatason työpaikkoja. Että jos niitä työpaikkoja tavallaan katoaisikin sieltä matalimmista palkkaluokista ja ne työntekijät pystyisivät kouluttautumaan ja siirtymään sinne ns. ylempiin palkkaluokkiin, niin sehän tarkoittaisi aika paljon hyvää tai positiivista hyvinvoinnille ja talousnäkymälle.

Totta joo, mielenkiintoisia aikoja.

Joo, siis erittäin. Olemme suurten kysymysten äärellä tällä hetkellä.

Kyllä, just näin.

Joo, mennäänhän me sitten osakemarkkinan näkökulmaan, kun me nyt ollaan tätä makroa puhuttu tässä.

Joo, voidaan mennä.

Vai oliko sulla vielä jotain lisäyksiä? Korkomarkkinaan?

No joo, mä uskon että toi varmaan riittää tässä kohtaa. Ainahan niistä olisi vaikka kuinka paljon puhuttavaa, mutta katsotaan, jos me saadaan yleisöltä sen verran kiitosta, että saadaan uusi podi joskus pidettyä, niin voidaan sitten jatkaa.

Joo joo, eli kun sinä työskentelet pääanalyytikkona, niin sä olet hyvin markkinan hermolla. Ja nythän näiden korkojen nousun myötä, niin meillähän nostettiin siis riskitöntä korkoa, niin kerrotko vähän tästä ja miten sä näet tämän korkojen nousun? Niin kuin analyytikon näkökulmasta ja sijoittajan näkökulmasta.

Joo, ei tosiaan. Päivitettiin meidän malleissa käyttämää riskitöntä korkoa sieltä 2,5:stä 3 %:iin. Edellinen nosto taidettiin tehdä joskus ainakin kaksi kolme vuotta sitten. Useampi vuosi tuosta on. Tästä nyt on. En tarkkaan muista mihin ajankohtaan se asettui. Siitä oli riittävän pitkä, että kukaan ei enää muistanut, oliko me automatisoitu se vai pitääkö se manuaalisesti meidän malleissa päivittää. Piti odottaa, että yksi meidän koodari tuli lomalta. Sitten kun olin viikon miettinyt sitä, olin aika varma, että miten tämä toimiikaan, mutta sitä ei kovin usein tehdä tätä. Ehkä tarkoitus oli kuvastaa sitä.

Mun täytyy lisätä tuohon, että mua huvittaa. Kun mä aloin katsoa tätä meidän riskittömän koron kehitystä, niin mehän mennään ihan samoilla kuin Fedin, siis avomarkkinakomitean. He tekevät aina tällaisen mediaaniennusteen korkomarkkinan pitkän aikavälin kehityksestä, niin siellähän myös tämä pitkä korko on noussut kahdesta puolesta nyt 3,2 prosenttiin tästä viimeisen muutaman vuoden aikana. Aika samoissa mennään.

Joo, me peesataan siis heitä. Joo, ehkä tässä voisi avata tarkemmin tätä meidän ajattelua korkojen osalta. Meillähän ei varsinaisesti ole mitään omia ennusteita, eikä me sinänsä koiteta niin kuin tavallaan ihan korkomarkkinoiden mukanakaan sitä muokata. Eli vähän. Vähän. Vähän tälleen reaktiivisesti tullaan sen riskittömän koron kanssa meidän mallinnuksessa. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö me pyrittäisi ja haluttaisi aina olla täysin markkinan pulssilla siitä, missä tuottovaatteet menee.

Eli ollaan puhuttu aikaisemminkin. Inderesin videoilla siitä, että se meidän esimerkiksi kassavirtamalleissa sovellettava tuottovaade, niin se ei. Se laskenta ei ole ihan täysin sen mukainen mitä teoreettisesti pitäisi olla. Ja se on ikään kuin meidän arvio siitä markkinan tuottovaateesta, ja joten se on tässä viime aikoina elänyt kunkin yhtiön analyysin osalta, että sinänsä ei voi sanoa, että nyt kun me 2,5:stä 3:een siirrettiin riskitöntä, niin mekaanisesti kaikkien yhtiöiden tuottovaatteet olisi noussut tämän 50 korkopistettä, vaan ne on ikään kuin joustaneet tässä jatkuvasti. Sitä myöten kun tuottovaatteet on noussut.

Joo, no mitä se nyt sijoittajalle tarkoittaa?

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun nostetaan tuottovaatimusta, niin jos mikään muu ei muutu, niin yhtiön arvohan laskee kun diskontataan niitä tulevaisuuden kassavirtoja, mikä kassavirtamallissakin on se käytännön teoreettinen olettama. Eli käytännössä kaikkien yhtiöiden arvo laskisi, jos vaan siis tätä tuottovaadetta muutettaisiin. No näinhän se ei ole. Tuossa puhuttiin talouskasvusta, se vaikuttaa sinne, mutta toisaalta inflaatiokin vaikuttaa.

Mutta ehkä se mikä mun mielestä on syytä tunnistaa on se, että tämä on mun mielestä jotenkin hauska tilanne, kun aikoinaan kun aloitin Inderesillä, niin semmoinen ehkä nyrkkisääntö oli, että joku P/E 12, niin se on aika edullinen, ja sitten pikkuhiljaa se alkoi hilautua ylöspäin. Se mikä on semmoinen mediaanihinnoittelu ja mikä on edullinen, ja pahimmillaan siellä joskus koronaelvytyksessä se oli varmaan silleen, että P/E 20 oli se uusi edullinen. Oho.

Aikamoinen muutos.

Ja ehkä jossain aikaisemmissakin videoissa tässä viime aikoina olen sanonut sitä, mutta en ikinä varmasti tule unohtamaan sitä kun mä kuuntelin jotain sijoituswebinaaria ja Nalle Wahlroos sanoi siellä, että joo tämä osakkeiden tuotto-odotus on tämä 5 %, että tämä on nyt tämä uusi normaali. Ja mä mietin silleen, että tää on jotenkin ihan hullua, mutta niinhän tuo markkina toimii tällä hetkellä, ja tuossa nyt kontekstissa. Sanoit äsken, että Yhdysvaltojen. Oliko kymmenvuotinen oli 5 % riskitön.

Riski.

Korko, eli siis se mikä oli silloin osakkeiden pitkän aikavälin tuotto-odotus. Käytännössä tuottovaadekin teoreettisesti siinä samaan aikaan, niin se on nyt sitten sama kuin Yhdysvaltojen riskittömän lainan. Eli kuvastaa se, että markkinoilla on taas aika paljon muuttunut siitä hetkestä.

Ja silloin kun P/E 20 oli halpa, niin mikä oli korkotaso?

Se on jotain pakkasta tai nollan, pakkasen puolella. Markkinakorothan oli pakkasella. Mehän silloinkin tavallaan tultiin vähän perässä hiihtäen. Mehän ei ikinä laskettu niitä riskittömiä korkoja ihan niin alas, koska me otettiin se näkemys, että tämä ei ole ihan kovin normaalia. Niin normaalia, että korot on näin alhaalla eikä ne tule jatkumaan ikuisesti. Sama tietyllä tapaa toimii myös nyt, että jokuhan voisi perustella nytkin korkeampaa riskitöntä korkoa. Mutta mutta. Koska me sitten taas otetaan vähän näkemystä siinä, että tästä ei jatketa ylöspäin ja se taso ei asetu korkeammalle, niin ollaan nyt tuossa tasossa.

Mutta. Mutta se mistä lähdin liikkeelle niistä valuaatioista, niin kyllä me nyt aletaan olemaan silleen, että me ollaan palauduttu sinne mun Inderes-ajan. Multippelitasoille. Että se P/E 12. Niin joo, se on ihan edullinen, mutta ei mitenkään kaikille mikään poikkeuksellisen halpa. Jos sä mietit, että riskitön korko on sen 3 %, markkinoiden riskipreemio on joku vähän vajaa 5. Käytän työlukuna viittä, silloin ollaan 8 prosentin tuottovaateessa omalle pääomalle. Siihen kun sä laitat jonkun syklisen Helsingin pörssiyhtiön, jonka beetakerroin on korkeampi kuin markkinan, eli se on riskisempi. Siinä pääset johonkin 9–10 prosentin tuottovaateeseen. Joo no sitten jos on 10 pinnan tuottovaade, niin tälleen staattisesti tarkasteltuna sehän olisi kympin P/E, jos se tulos ei kasva lainkaan. Ja katsoo suomiyhtiöitä, niin onhan meillä niitä missä tuloskasvua ei ole oikein ollutkaan. Eli tästä päästään siihen, että tavallaan se valuaatiokuva on muuttunut tässä paljon ja meidänkin matskuissa usein näkee sitä, että Helsingin pörssin pidemmän aikavälin mediaani-P/E eteenpäin katsovalle tulokselle oli muistaakseni 14.

Joo, mä mietin just, että mikä se mahtaa nyt olla, ollaanhan me siinä. Mun mielestä me ollaan aika lähellä sitä.

Me ollaan jossain siinä.

Mediaanissa.

Siinä. Joo joo, tuosta Juhan tuloskausiennakosta katsoin sen just niin. Mun mielestä me oltiin aika hyvin parkkeerattu siihen pitkän aikavälin mediaaniin, mutta ei se kyllä kaikille yhtiöille ole mikään perusteltu taso tässä hetkessä, kun meidänkin arvonmäärityksestä monesti katsotaan sitä yhtiön viime vuosien mediaaniarvostusta, niin nyt kun katsot edellistä viittä vuotta vaikka, niin se on elänyt aika paljon. Se P/E-luku siinä ensiksi oli tosi korkea, korot oli pakkasella, valuaatiot korkealla, ja sitten on tultu aika paljon alaspäin. Kyllä se yhtiöiden perusteltu arvostustaso on tässä muuttunut matkan varrella 20-luvulla niin aika paljonkin.

Joo, mun täytyy kysyä analyytikon näkökulmasta, että kun tuossa kuitenkin on nähty semmoinen aikamoinen muutos ihan muutaman vuoden aikana, niin onko se vaatinut semmoista? Tiedätkö sä, että nyt mun täytyykin ajatella tämä ihan eri tavalla? Tai siis että onko se ollut helppo muuttaa sitä ajattelua?

Tosi hyvä kysymys. Se, mikä tässä on haaste, on tietyllä tapaa se, että markkina on eteenpäin katsova ja sun pitäisi pystyä tavallaan ymmärtämään koko ajan mikä se suunta on. Ja sitten just ymmärtää tavallaan se, että missä kohtaa, mihin suuntaan ne riskit on kallellaan tietyllä tapaa, että jos analysoit jotain yhtiötä, saatat näkemystä sen valuaatiosta, niin on hyvä tavallaan ymmärtää, että jos sun näkemys on se, että arvostuksessa on nousuvaraa, niin jos samaan aikaan sitten korot on noususuunnalla, niin sehän tavallaan ikään kuin kaventaa koko ajan sitä arvostuksen nousuvaraa.

Niin sun pitää tavallaan ymmärtää, että mihin suuntaan sitä riskiä otat. Että onko tämä sellainen toimintaympäristö? Missä on hyvä ottaa näkemystä siitä, että hei, että nämä arvostukset muuten voisi noustakin? Joo, ja sitä me tavallaan myös analyysissä pyritään miettimään. Sinänsä, vaikka me ei oteta näkemystä. Koroista. Ja suoraan sitä kautta tuottovaateissa mitenkään. Tavallaan yritetä ennakoida markkinaa.

Niin jos sun näkemys on se, että tämä. Tämä osake on edullishinnoiteltu, että tässä on arvostuksessa sitä nousuvaraa ainakin. Sun pitää miettiä toi iso kuva siitä, että mihin suuntaan arvostukset voisi olla menossa. Ja kyllä me sitten sisäisesti puhutaankin, mutta kun tää meidän toimintamalli on se, että. Lähdetään yhtiötasolta eikä makrotasolta tehdä sitä analyysiä, niin sun pitää ymmärtää tiettyyn pisteeseen asti näitä asioita, mutta ne ei ole ne mistä sä lähdet liikkeelle siinä. Siinä analyysissä.

Joo, mutta tietty sitten se iso kuva, että korkojen suunta merkitsee, että mikä se on. Että ei tarvitse olla korkoennusteita, mutta on ajan tasalla siitä, että mihin suuntaan ollaan menossa, niin se on aika olennaista.

Joo, just näin tavallaan. Keskeistä mun mielestä analyysin onnistumisen näkökulmasta on se, että kun tehdään isoja muutoksia korkotasoissa, että ollaan tavallaan oltu pallon päällä siitä suunnasta. Enkä tarkoita sitä, että me täällä jotenkin ennakoitaisiin sitä, että hei että nyt korot lähtee isosti nousuun tai laskuun, niin jotenkin ohjattaisiin meidän suosituksia sen perusteella. Mutta me saatetaan käydä sellaista keskustelua, että hei, että korkotasot on noususuunnalla.

Että jos sulla tavallaan sun näkemys jossain osakkeessa perustuu siihen, että hei tässä arvostuksessa on vähän nousuvaraa, niin sitten voi olla hyvä miettiä, että onko siinä oikeasti, koska sekään tavallaan se perusteltu arvostustaso samoin kuin korot, niin se ei ole mitenkään eksaktisti voida naulata, että tuossa on tuo tuottovaade tälle yhtiölle tasan toi ja sen perusteella johtaa sitä tarkkaa arvostuskerrointa, että joo, pitää olla pulssilla. Pitää ymmärtää miten markkinat toimii, miten sijoittajat ajattelee.

Mikä sun mielestä olisi nyt tärkein viesti sijoittajille tästä muuttuneesta markkinaympäristöstä?

Yksi on toi mitä me käytiin noista arvostustasoista, että tavallaan ymmärtää sen sen muutoksen Ja toi mitä sä kysyit, että onko onko se ollut vaikea asemoitua siihen, niin se mikä on haastavinta on tavallaan se, että milloin sä uskallat alkaa ajattelemaan sitä, että nyt tämä oikeasti on muuttunut? Ja sitten sitten kun sen tavallaan hiffaa, et hei nyt tää on maailma oikeasti muuttunut, niin kyllä se sitten sopeudut siihen siihen uuteen uuteen arvostustasoon. Niin se sen kun ymmärtää, niin se on. Se on tosi tärkeää. Mutta sitten mä oon siitä. Tai sen haluan nostaa esiin, että kun puhutaan tämmöisestä toimintaympäristössä, missä Suomessa etenkin talouskasvu ei ole erityisen voimakas tai laaja alaista, että siellä on ne tietyt sektorit missä menee, missä menee hyvin. Mutta ei voida puhua semmoisesta laaja alaisesta talouskasvusta ja samaan aikaan on kuitenkin inflaatiota. Niin, minusta tässä on tavallaan mun mielestä riskinä se, että tulee entistä enemmän kahtia jakautuneita yhtiöitä, eli ne jotka pystyy kasvaa kun ilmenee kysyntä on hyvää ja pystyy sitä kautta nostamaan inflaation mukana hintoja, eli ne pystyy puolustamaan marginaalejaan. Mutta sitten taas on mahdollista, että meillä on yhtiöjoukko, jossa sen alan kysyntäkuva ei ole erityisen hyvää, mutta samaan aikaan inflaatio nakertaa niitä ja niiden marginaalit on silloin vaarassa. Me käytiin tästä keskustelua, kun puhuttiin tuosta korkojen päivittämisestä ja Ja sitten joku kysyi ihan ansiokkaasti, että jos riskitöntä korkoa nostetaan kolmea, niin pitäisikö meidän samalla nostaa kaikkien yhtiöiden terminaalikasvu? Olettamaa, että tavallaan teorian pohjalta niiden pitäisi olla aika lähellä toisiaan ja. Ja tässä tullaan siihen kysymykseen, että jos seuraat jotain yhtiötä, jolla on hyvä hyvä markkina asema ja ja on hinnoitteluvoimaa. Mä käytin esimerkiksi vaikka Vaisala silloin esimerkkinä, niin voi hyvin olla perusteltua, että nostaa pidemmän aikavälin kasvuolettamiin ja ja tavalla ei tarvitse muokata sitä kannattavuusolettamaa. Mutta sitten jos sä seuraat jotain yhtiötä, joka toimii kotimaassa vaikka rakenteellisesti supistuvalla markkinalla, niin en usko että silloin hinnoitteluvoimaa, jolloin en lähtisi nostamaan kasvuolettamaa, mutta saattaisin jopa vähän niin kuin kannattavuusoletuksia miettiä uudestaan, että onko ne kestäviä. Kun siis tai kun ja jos oletetaan, että ollaan pidempiaikaisessa korkeamman inflaation ympäristössä.

Ja onko sulla esimerkki tällaisesta toimialasta? Tai mikä voisi olla sellainen vähän mitä kannattaisi seurata, että onko tämä nyt? Meneekö tässä nyt niin hyvin kaikki loppuviimeksi?

Miten mä sanoisin? No mä taisin käyttää silloin esim. Koska tämä on. Itse olen seurannut siis yhtiötä, eli olen painoliiketoiminnassa mukana, eli painopalveluissa. Eli tavallaan se on sitten taas niin ääriesimerkki kuin printti. Painaminen supistuu, ja tavallaan se asiakkaiden laskeva kysyntä voi aiheuttaa ison rakenteellisen muutoksen siellä, niin siellä jo sitä kautta siellä on vaikea ylläpitää hinnoitteluvoimaa. Ja sitten tavallaan on nähnyt, kun se kysyntä supistuu sitä kautta, markkina supistuu, niin sitä kautta myös marginaalit on heikentynyt. Tämä on ääriesimerkki.

No, meillä on aika vähän sellaisia pörssissä sellaisia suomivetoisia laajoja toimialoja, että monesti jos pitää puhua jostain yhdestä kotimaisesta toimialasta esimerkkinä, niin mä käytän IT-palvelualaa, koska se on niin selkeä sektori ja hyvin edustettu Helsingin pörssissä. Mutta siellä on taas niin monta muuta muutosta tämän tekoälyn ja kaiken muun kautta, että siitä voidaan ehkä vaikea tehdä sellaisia hyvin tarkkoja ennusteita. Mutta yleisesti, jos mä palaan siihen mitä sä sanoit, että mikä olisi viesti sijoittajalle, niin tällaisessa ympäristössä on hyvin mahdollista, että meillä tulee aiempaa selkeämpi jako voittajiin ja häviäjiin. Ja ne voittajat on ne, joilla on oikeasti hinnoitteluvoimaa.

Ja kenellä on ne vallihaudat?

Just nekin.

Koska se tuo sen hinnoittelun. Voiman. Kyllä toi on erittäin hyvä nosto, että jyvät karsitaan akanoista, koska nollakorkoaika on tällaista tällaista. Tällaisesta ei tarvinnut niin paljon välittää, kun ei ollut inflaatiota.

Niinpä. Ja sitten jos puhutaan niistä oikeasti eniten arvoa luovista yhtiöistä, niin nehän on sellaisia joilla on korkeat marginaalit. Ne on pääomakevyitä eli vähän investointeja, niin tavallaan taas tämä. Edelleen alleviivaa noiden hyvien ominaisuuksien hyvyyttä, koska jos on korkeampi inflaatio ja olet pääomavaltainen liiketoiminta, niin sehän vaikuttaa se inflaatio sinun pääomaintensiteettiin. Puhutaan vaikka jostain joka investoi paljon. Jos inflaatio on korkea, niin jatkuvasti sen investoinnit kasvaa, jolloin se heikentää sen pääoman tuottoja. Eli tavallaan entistä suurempi kuilu voi tulla niiden välille, ketkä oikeasti luo arvoa, joilla on vahva liiketoimintamalli. Eli siis vallihaudat, korkea hinnoitteluvoima, matala pääomaintensiteetti versus sitten ne joilla on heikko hinnoitteluvoima ja korkea pääomaintensiteetti.

Okei, mua huvittaa, mun sijoitusfilosofia on aina ollut se, että hyvät yhtiöt on syystäkin hyviä, niin ne taitaa olla nyt tällaisessa vieläkin parempia. Mahdollisesti.

Joo, kyllä se näin on, että laadukkaat yhtiöt tuppaavat olemaan laadukkaita myös vaikeammassa toimintaympäristössä, mutta kaikki yhtiöt ei välttämättä aina pysy laadukkaina.

No niin, tähän on varmaan hyvä lopettaa viisaisiin sanoihin. Hei kiitos Petri, tämä oli loistava keskustelu.

Kiitos oikein paljon, oli mukavaa.

Joo, toivottavasti tekin hyvät kuulijat ja katsojat viihdyitte, viihdyitte. Tämän keskustelun parissa, ja me toivotamme teille oikein hyvää lopputuloskautta ja oikein hyvää syksyä ja toivottavasti löydätte hyviä yhtiöitä! Toivotaan näin. Jes, kiitos. Moikkamoi!