Metsäyhtiöiden lähes tauotta jatkunut vuoden 2026 konsensusennusteiden lasku jatkui Q4-tuloskauden yhteydessä. Metsäyhtiöiden kurssikehityksissä on ollut alkuvuodesta tiettyä ristivetoa, joskin Iranin sodan puhkeaminen haihdutti hieman sijoittajien optimismia, joka orasti vielä lopputalvesta konsensusennusteiden laskutrendin jatkumisesta huolimatta. Näkemyksemme sektorista on edelleen hyvin varovainen.

Konsensusennusteet laskivat Q4-raporttien yhteydessä, mutta sijoittajat eivät enää pettyneet

Suomalaisten metsäyhtiöiden 2026e konsensusennusteiden kehitys 

Metsäyhtiöiden Q4-raportit olivat sekä valtaosin Q4:n mollivoittoisten tuloskehitysten että varovaisten ohjeistusten takia vaisuja. Näin ollen pitkään jatkunut kolmen suuren metsäyhtiön vuoden 2026 konsensusennusteiden luisu jatkui tuloskauden yhteydessä. Myös Koskisen konsensusennusteet laskivat tälle vuodelle. Sijoittajien odotukset olivat kuitenkin valuneet vielä alemmas ja suurempien pettymysten välttäminen tilinpäätösraporteissa, puun hinnan lasku Pohjoismaissa, jossain määrin positiiviset lopputalven makrosignaalit Euroopasta sekä sellun hinnan nousu herättivät kurssireaktioiden perusteella jopa orastavaa optimismia sijoittajien keskuudessa aina Iranin sodan puhkeamiseen asti.

Iranin sota luo kaksisuuntaisia riskejä suomalaiselle metsäsektorille

Suomalaisilla metsäyhtiöillä ei ole olennaisia liiketoimintoja Lähi-Idässä, joten Iranin sodan mahdolliset vaikutukset niihin ovat pääosin epäsuoria. Tärkeimpänä muuttujana öljyn hinnan nousu ja/tai hinnan korkea taso voi ainakin pitkittyessään johtaa inflation hetkelliseen kohoamiseen ja jo valmiiksi kuoreensa käpertyneiden eurooppalaisten kuluttajien varovaisuuden pitkittymiseen. Tämä taas heikentäisi luultavasti lähes kaikkien metsäteollisuustuotteiden kysyntää ja siten hinnoittelua. Lisäksi öljyn hinnan nousu kohottaa viennistä riippuvaisten metsäyhtiöiden lopputuotelogistiikan kustannuksia, jotka ovat tyypillisesti noin 10 % yhtiöiden kokonaiskuluista (lisäksi logistiikan kallistuminen luo inflaatiopaineita sisään tulevalle tavaralle).  

Suhteellisesti suomalaiset metsäyhtiöt ovat mielestämme kuitenkin hyvissä asemissa, sillä niillä on joko vähän tai ei ollenkaan maakaasupohjaisella energiantuotannolla pyöriviä tehtaita, kun taas monilla keskieurooppalaisilla verrokeilla maakaasun rooli tehtaiden energiahuollon suhteen voi olla tuntuva. Tämä voi pakottaa kilpailijoita kiristämään hinnoittelua ensin, mikä taas avaisi pohjoismaisille metsäyhtiöille joko mahdollisuuksia voittaa markkinaosuuksia tai hyötyä hintojen nousupaineista. Öljyn hinnan nousun myötä vähintään väliaikaisesti kasvavat logistiikkakustannukset voivat myös rajoittaa kiinalaisten kartonki- ja paperituotteiden tuontia Eurooppaan. Lisäksi Iranin sodan puhkeaminen on ainakin toistaiseksi katkaissut EUR/USD-valuuttaparin viimeisen vuoden melko selvän vahvistumisputken, mikä on positiivista merkittävää dollarikauppaa pyörittäville metsäyhtiöille. Pitkällä tähtäimellä fossiilisen energian korkea hintataso voisi myös edistää vihreää siirtymää ja tukea siten metsäsektorin tuotteiden kysyntää.

Näin ollen Iranin sodan vaikutukset metsäyhtiöihin voivat olla hyvin moninaisia ja niiden nettovaikutusta liiketoimintaan on toistaiseksi hankala arvioida. Luonnollisesti nettovaikutuksen näkökulmasta avainroolissa on myös vihollisuuksien kesto, johon näkyvyyttä ei ole käytännössä lainkaan.

Osakekursseissa on ollut ristivetoa, mutta lyhyen tähtäimen arvostuskuva ei houkuttele

UPM:n osakekurssi on noussut vuoden alusta lukien noin 2 %, kun taas Metsä Boardin kurssi on laskenut 12 %, Stora Enson vajaat 8 % ja Koskisen vajaat 4 %. Metsäsektorin osakkeiden kehitys on ollut yleistä markkinaa heikompaa alkuvodesta, mikä liittyy arviomme mukaan konsensusennusteiden laskuun sekä sijoittajien papereissa Iranin sodan negatiiviselle puolelle taipuviin kokonaisriskeihin. 

Tulospohjaisesti kolme suurta metsäyhtiötä ovat mielestämme lyhyellä tähtäimellä hintavia, sillä niiden P/E-luvut kuluvan vuoden vaatimattomia tulostasoja peilaavilla ennusteillamme ovat 15x-21x. Koskisen tämän vuoden ennusteidemme mukainen P/E-luku on 12x suhteessa parempaa tulostasoa odottavilla ennusteillamme. Tasepohjaiset P/B-kertoimet liikkuvat yhtiöiden pitkän aikavälin keskiarvojen alapuolella tasoilla 0,7x-1,3x.  Vaisujen lyhyen ajan näkymien takia ja korkeiden lyhyen tähtäimen tulosarvostusten takia näkemyksemme sektorista on varovainen.