Metsäyhtiöiden tutkimuksen ja tuotekehityksen panostukset polkevat paikallaan

Stora Enso käyttää sektorilla Helsingin pörssin yhtiöistä selvästi eniten rahaa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan. Sektorin tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat olleet viime vuosina melko vakaita. Käytännössä uudet korkeamman jalostusarvon tuotteet ja vihreän siirtymän luomat liiketoimintamahdollisuudet eivät siis ole luoneet metsäyhtiölle ainakaan lisäinvestointeihin innostavaa potentiaalia vielä.    

Stora Enso käyttää Helsingin pörssin metsäyhtiöistä eniten rahaa tutkimustyöhön

Helsingin pörssin metsäyhtiöiden ylivoimaisesti aktiivisin tutkija- ja tuotekehittäjä sijoitetulla rahamäärällä mitattuna on yhä Stora Enso. Vuonna 2023 Stora Enso sijoitti tutkimukseen ja kehitykseen 114 MEUR eli 1,3 % liikevaihdosta. Liikevaihdoltaan Stora Enson kanssa suurin piirtein samankokoisen UPM:n panostukset olivat 66 MEUR eli noin 0,6 % liikevaihdosta. Liikevaihdoltaan edellä mainittuja yhtiöitä selvästi pienempi Metsä Board kirjasi tutkimus- ja kehityskuluja 7 MEUR eli 0,4 % liikevaihdosta. Jälleen paria kertaluokkaa pienemmän Koskisen tutkimus- ja tuotekehityspanostukset olivat 0,5 MEUR tai 0,2 % liikevaihdosta, mutta huomioitavaa toki on, että Koskisen puutuotteisiin keskittynyt liiketoiminnan rakennekin eroaa merkittävästi kemialliseen metsäteollisuuteen keskittyneistä suuryhtiöistä.

Epäsuorat kulut voivat olla merkittäviä

Nämä luvut sisältävät tutkimuksen ja kehityksen suorat kulut, jotka yhtiöt ovat kirjanneet viime vuoden tuloslaskelmaan kuluiksi. Lisäksi tutkimus- ja kehityspanostuksista on voinut seurata investointeja taseeseen ja/tai alkuvaiheen liiketoimintojen tappioita. Nämä voivat olla merkittävässäkin mittakaavassa. Esimerkiksi UPM:n viime vuoden vuosikertomuksessaan esittämän näkemyksen mukaan sen kokonaispanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen olivat vuonna 2024 538 MEUR, kun huomioidaan suorien kulujen lisäksi varhaisen vaiheen liiketoimintojen negatiiviset rahavirrat sekä investoinnit ja muut merkittävät kasvu- ja digitalisaatiohankkeet. UPM:n korkeita epäsuoria tutkimus- ja kehityskuluja selittänee läpi vuoden 2023 Saksassa käynnissä ollut ja yhtiön omaan teknologiakehitykseen pohjautuva biokemikaalijalostamon investointiprojekti. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi on kuitenkin mielestämme relevanttia verrata yhtiöiden suoria tuotekehityskuluja- ja investointeja. 

Tutkimus- ja tuotekehityspanokset ovat pysyneet vakaina viime vuosina

Vuonna 2023 Helsingin pörssin metsäyhtiöstä UPM nosti absoluuttisesti lievästi suoria tutkimus- ja kehityspanostuksiaan, kun taas muiden yhtiöiden panostukset pysyivät melko vakaina. Suhteellisesti panostukset kasvoivat, sillä kaikkien metsäyhtiöiden liikevaihdot laskivat viime vuonna. Suomalaisten metsäyhtiöiden suorien tutkimus- ja tuotekehityspanostusten absoluuttisen määrän kehitys on ollut vakaata keskipitkällä aikavälillä, sillä Stora Enson panostukset ovat laskeneet hieman vuoden 2020 huipputasolta 146 MEUR:sta, kun taas UPM on nostanut panostuksiaan absoluuttisilla euroilla mitattuna niukasti. Stora Enson panostusten lievää laskua selittänee arviomme mukaan korkea lähtötaso ja tutkimustyön tietty uudelleenfokusointi (ml. sokeriyhtiö Virdian alasajo vuonna 2021) sekä viime vuosien säästötoimet. Metsä Boardin ja Koskisen panostuksissa vaihtelut ovat pieniä. Johtopäätöksenä onkin helppo todeta, että uusien korkeamman jalostusarvon tuotteiden ja vihreän siirtymän luomat liiketoimintamahdollisuudet eivät ole innostaneet metsäyhtiötä panostamaan rahallisesti enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Investointien tuotto-odotukset eivät näytä puoltavan suurempia panostuksia

Sijoittajaperspektiivistä tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat investointien kanssa verrannollisia panostuksia, joita vastaavat tuotot kertyvät tyypillisesti vasta pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden tuotot eivät myöskään välttämättä ole suoraan riippuvaisia tutkimukseen ja kehitykseen sijoitetusta rahamäärästä, vaan tuloksiin vaikuttavat huomattavasti esimerkiksi yhtiöiden strategiset linjaukset ja niiden onnistuminen, resurssien kohdentaminen ja prosessien nopeus ja tehokkuus. Tuottavien tutkimus- ja kehityspanostusten pitäisi kuitenkin näkyä yhtiöiden liikevaihdon kasvussa ja kannattavuudessa pitkällä aikavälillä. Näihin tekijöihin vaikuttaa monia muitakin ajureita, joiden sekaan tutkimus- ja kehitysinvestointien vaikutus hukkuu. Siten tutkimus- ja kehitysinvestointien tuloksellisuutta on vaikea arvioida etenkin yhtiöiden ulkopuolelta, mutta absoluuttisesti paikallaan polkevat panostukset eivät mielestämme liikoja lupaile tulevaisuuden tuotto-odotuksista.

Suhteellisesti suomalaiset metsäyhtiöt eivät vaikuta poikkeavan toimialaverrokeistaan ainakaan negatiivisesti panostusten mittakaavassa. Toimialarajojen yli metsäsektorin panostukset eivät erotu edukseen, sillä esimerkiksi WIPO:n mukaan suurimpien tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat absoluuttisessa rahassa mitattuna olleet trendinomaisessa kasvussa. Suurimmat absoluuttiset ja suhteelliset panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen tekevät liiketoimintojen luonteen takia tietenkin teknologia- ja lääkesektorit. 

Kehitysrahaa menee aidosti uusiin tuotteisiin sekä myös vanhojen tuotteiden paranteluun

Tällä hetkellä selkeimpiä metsäsektorin tutkimus- ja kehityshaaroja ovat ainakin fossiilisten materiaalien korvaaminen, biokemikaalit sekä sellun tai sellun tuotannon sivuvirtojen korkean lisäarvon jalosteet, kuten esimerkiksi tekstiilikuidut ja puupohjaiset akkumateriaalit. Lisäksi toimialalla fokuksessa on vanhojen tuotteiden ominaisuuksien parantaminen (esim. tuotteiden keventäminen) ja/tai tuotantokustannusten alentaminen. Myös jälkimmäinen on ehdottoman tarpeen kypsillä markkinoilla. Uusien tuotteiden valtaosin avaamattomasta taloudellisesta potentiaalista huolimatta pääosa metsäyhtiöiden liikevaihdoista ja tuloksista tulee kertymään nykyisistä tuotteista vielä pitkään etenkin, jos yhtiöt eivät saa kehitystyöhön lisävauhtia joko rahallisten panostusten tai muiden työkalujen avulla.