Aikahajauttaminen vai kertasummasijoittaminen – kumpi on parempi tapa sijoittaa?

Sijoittaminen on suurelta osin psykologinen prosessi. Ihmisen luonne saa monesti juuri tämän hetken tuntumaan poikkeuksellisen epävarmalta. Tilannetta ei helpota se, jos vastuullasi on poikkeuksellisen merkittävän summan sijoittaminen osakemarkkinoille. Moni sijoittaja pohtii, kumpi on parempi tapa sijoittaa, kertasummasijoittaminen vai aikahajauttaminen?

Kenelläkään ei voi olla varmaa vastausta siihen, kumpi strategioista tuottaa paremmin juuri tästä hetkestä esimerkiksi kymmenen vuotta eteenpäin. Voimme kuitenkin tutustua historialliseen tutkimustietoon ja pohtia kumpi näistä strategioista on kenellekin sopivin tapa sijoittaa rahaa osakemarkkinoille. Sifter-rahasto on valinnut strategiakseen olla 100 prosenttisesti sijoitettuna osakemarkkinoille kaikissa markkinatilanteissa.

Mitä tutkimukset kertovat?

Vanguard julkaisi vuonna 2012 tutkimuksen otsikolla: ”Dollar-Cost averaging just means taking risk later”. Tutkimuksessa verrattiin aikahajauttamista (Dollar Cost Averaging) kertasummasijoittamiseen (Lump Sum Investing).

Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kolmen eri markkinan historiaa: Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Australian. Vanguard jakoi datat markkinahistoriasta 10 vuoden rullaaviin ajanjaksoihin, kuukausittain, alkaen vuodesta 1926 aina vuoteen 2011 asti. He loivat tutkimukseen näistä ajanjaksoista yli 1 000 eri skenaariota ja vertailivat myös muun muassa eri allokaatioita osakkeiden ja korkojen välillä.

Kertasummasijoittamisen skenaariot olivat toki yksinkertaisia, kun koko sijoitettava summa sijoitettiin aina heti jokaisen rullaavan kymmenvuotisen alussa. Aikahajauttamisen osalta Vanguard tutki useita eri vaihtoehtoja alkaen kuuden kuukauden ajanjaksosta aina 36 kuukauden aikahajauttamiseen asti. Sijoittamattomat varat olivat käteisenä odottamassa seuraavaa merkintää.

Kertasummasijoittaminen voitti aikahajauttamisen keskimäärin noin 2/3 ajasta

Esimerkiksi Yhdysvalloissa, 100 % osakepainolla, kertasummasijoittaja on voittanut aikahajauttajan 66 % ajasta. Vastaavasti aikahajauttaminen tuotti Yhdysvalloissa sadan prosentin osakeportfoliolla paremmin noin 34 % ajasta. Mitä pidempi oli aikahajauttamisen ripotteluaika, sitä todennäköisempää oli hävitä kertasummasijoittajalle. Kertasummasijoittaminen oli kannattavampaa kaikilla tutkimuksessa testatuilla markkinoilla ja eri korko-osakepainoilla.

Tutkimuksessa oli yli tuhat rullaavaa kymmenenvuotista, vuosien 1926–2011 ajanjaksolla. Tämän historiallisen datan perusteella, kertasummasijoittamisessa voidaan olettaa olevan suurempi tuotto-odotus kuin aikahajauttamisessa.

Tuloksia analysoitiin myös riskikorjattuna, erilaisilla skenaarioilla. Kertasummasijoittaminen nähtiin kannattavampana myös riskit huomioon ottaen ja aikahajauttaminen nähtiin merkittävästi konservatiivisempana tapana sijoittaa osakemarkkinoille. Vanguardin tutkimuksen valossa on ollut kannattavaa sijoittaa rahat markkinaan kerralla ja mahdollisimman pian, verrattuna siihen, että aikahajauttaisi ostoja.

Sopiiko kertasummasijoittaminen kaikille?

Kaikkien sijoittajien ensisijaisena motivaationa ei ole tuottojen maksimointi. Joillekin pääoman säilyttäminen voi olla tärkeämpi arvo. Tämä on ymmärrettävää.

Markkinoiden laskiessa aikahajauttaminen voi toimia paremmin. Vanguardin tutkimuksessa selvisi, että kertasummasijoittamisessa 10 vuoden tuotto oli negatiivinen 22,4 % ajasta. Aikahajauttamisen strategioissa tuotto oli samalla aikajaksolla negatiivinen vain 17,6 % ajasta. Aikahajauttaminen on siis ollut hieman konservatiivisempi ja turvallisempi tapa sijoittaa. Historian valossa on ollut tärkeintä ylipäänsä sijoittaa osakemarkkinoille

Verrattuna aikahajauttamiseen, kertasummasijoittaminen on ollut Vanguardin tutkimuksen mukaan keskimäärin kannattavampi tapa sijoittaa pääomat markkinoille.

Pitää muistaa, että monella sijoittajalla ei ole mahdollisuutta sijoittaa merkittävää kertasummaa heti, vaan ainoa vaihtoehto on sijoittaa esimerkiksi kuukausittaisista tuloista vapautuvaa ylijäämää osakemarkkinoille.

Tällaisessa tilanteessa aikahajauttaminen on erittäin perusteltua ja on hyvä muistaa, että aikahajauttaja on myös saanut osakemarkkinoilta kohtuullista tuottoa ja saattanut voittaa jopa kertasummasijoittajan (33 % ajasta).

Vaikka aikahajauttaminen ei ole välttämättä ollut optimaalisin strategia historiallisesti katsottuna, se on merkittävästi parempi ajatus, kuin jättää kokonaan sijoittamatta.

Riku Pennanen
Investor Relations, Sifter Capital