EKP:n korkokokous tänään: Keskuspankki inflaatiopaineiden saartamana
Tiivistelmä
- Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan korkoja torstain kokouksessa, koska euroalueen inflaatio kiihtyi maaliskuussa 3,2 %:iin, ylittäen selvästi EKP:n 2 %:n tavoitteen.
- Inflaatiota kiihdyttävät erityisesti energiahintojen nousu, joka on alkanut vaikuttaa laajemmin palvelusektoriin.
- EKP:n pääekonomisti Philip Lane on todennut, että ohjauskoron nostaminen 100 korkopisteellä vähentäisi inflaatiota vain 0,3 %-yksikköä, mutta vaikutus talouden tuotantokuiluun olisi suurempi.
- Rahapolitiikan kiristystoimien vaikutukset reaalitalouteen ovat marginaalisia, ja keskuspankkien vaikutusvalta kapenee, jos raaka-aineiden hintojen nousu jatkuu.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Euroopan keskuspankin torstaisesta korkokokouksesta on odotettavissa koronnosto. Tämä siksi, että euroalueen inflaatio kiihtyi maaliskuussa 3,2 prosenttiin, selvästi yli EKP:n 2 prosentin tavoitteen. Iranin sodan kärjistämät energiahinnat ovat keskeinen syy nousuun, ja hintojen nousu on alkanut siirtyä laajemmin palvelusektorille sekä EKP:n päänsäryksi.
EKP:n sivuilla äskettäin julkaistu blogikirjoitus osoittaa, että nykyisellään inflaatioriskit eivät kuitenkaan ole yhtä yksiselitteisiä kuin vuonna 2022. Toisaalta tilanne näyttää paremmalta: kaasun hinta on pysynyt matalampana ja sähkön hinnat ovat hallinnassa uusiutuvan energian ansiosta. Toisaalta inflaatioriskit ovat kasvaneet. Nykyinen shokki on globaalimpi, mikä voi aiheuttaa voimakkaampia vaikutuksia arvoketjuissa. Lisäksi valtioiden talouspoliittinen liikkumavara hintojen tasaamiseen on kaventunut, koska alijäämät ovat jo valmiiksi korkealla tasolla.
EZ: Inflaation komponentit
Lähde: LSEG
Entäpä sitten se rahapolitiikan vaikuttavuus korkean inflaation oloissa? EKP:n johtokunnan jäsen ja pääekonomisti Philip Lane avasi jo vuonna 2023 puheessaan EKP:n inflaatiomittareita ja myös rahapolitiikan välittymismekanismia. Hänen esittelemänsä tutkimustieto antoi kylmää kyytiä niille, jotka uskovat keskuspankkien vielä yksin pelastavan maailman. Sen mukaan nimittäin ohjauskoron kiristäminen 100 korkopisteellä vähentäisi inflaatiota keskimäärin vaivaiset 0,3 %-yksikköä. Vaikutus talouden tuotantokuiluun on sen sijaan suurempi, keskimäärin -1 %-yksikkö. Korkeimmillaankin eri mallien perusteella inflaatio hidastuisi 1 %-yksikön koronnoston vaikutuksesta alle 0,5 %-yksikköä. Kolmessa vuodessa talousympäristössä on varmasti tapahtunut muutoksia, mutta ei niin radikaaleja, jotta EKP:n tuolloiset estimaatit joutaisivat romukoppaan.
Lähde: Philip Lanen puhe.
Tulokset muistuttavat meitä jälleen siitä, että vaikka rahapolitiikan kiristystoimet ovat olleet jälleen viime aikoina paljon esillä, sen vaikutukset reaalitalouteen, eli talouskasvuun ja hintoihin, ovat kuitenkin lopulta yllättävänkin marginaalisia. Keskuspankkien vaikutusvalta kapenee, jos talouden muut voimat, kuten raaka-aineiden hintojen nousu, antavat apetta inflaatiopeikolle ja niin näyttää nyt käyneen.
Tuttuun tapaan kommentit korkopäätöksestä luvassa Sijoitusfoorumilla Pörssien suunta -ketjussa klo 15.15. eteenpäin.
