EKP:n korkopäätös: Polttaa, kesäkatu kuuma
Tiivistelmä
- Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkojaan 25 korkopisteellä, mikä oli ensimmäinen nosto lähes kolmeen vuoteen, ja talletuskorko on nyt 2,25 %.
- EKP nosti inflaatioennusteitaan, odottaen kokonaisinflaation olevan 3,0 % tänä vuonna ja 2,3 % ensi vuonna, mutta talouskasvu jää perusskenaariossa 0,8 %:iin kuluvana vuonna.
- Keskuspankki on supistanut tasettaan 1100 miljardilla eurolla vuodesta 2023 alkaen, mikä kiristää rahaoloja ja antaa liikkumavaraa tulevaisuuteen.
- Pääjohtaja Christine Lagarde korosti sitoutumista hintavakauteen, ja markkinaodotukset viittaavat mahdollisiin uusiin koronnostoihin kuluvan vuoden aikana.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös oli odotettu. Keskuspankki nosti ohjauskorkojaan 25 korkopisteellä, ja talletuskorko on sen myötä 2,25 %. Nosto oli ensimmäinen lähes kolmeen vuoteen. Epävarmuus pursusi päätösmuotoilussa ovista ja ikkunoista, ja keskuspankki joutui jälleen tarkistamaan ennusteitaan epämiellyttävään suuntaan.
EKP:n talletuskorko ja tase
Lähde: LSEG
Hintojen nousun kuumentama kesäkatu polttaa nyt selvästi keskuspankin varpaiden alla. Inflaatioennusteita EKP nosti kautta linjan, kuten ao. taulukosta näkyy. Tänä vuonna kokonaisinflaatioksi odotetaan 3,0 % ja ensi vuodeksi 2,3 % pohjahintojen noustessa aavistuksen hitaammin. Talouskasvu jää perusskenaariossa sen sijaan 0,8 %:iin kuluvana vuonna, eli minkäänmoiseksi kasvuraketiksi ei euroalueesta edelleenkään ole.
| EKP:n päivitetyt ennusteet | ||||
| 2026 | 2027 | 2028 | ||
| BKT | ||||
| Kesäkuu | 0,8 % | 1,2 % | 1,5 % | |
| Maaliskuu | 0,9 % | 1,3 % | 1,4 % | |
| Inflaatio | ||||
| Kesäkuu | 3,0 % | 2,3 % | 2,0 % | |
| Maaliskuu | 2,6 % | 2,0 % | 2,1 % | |
| Pohjainflaatio | ||||
| Kesäkuu | 2,5 % | 2,5 % | 2,2 % | |
| Maaliskuu | 2,3 % | 2,2 % | 2,1 % |
Inflaatioennusteiden nostoista huolimatta keskuspankki odottaa hintojen nousun taittuvan hiljalleen ensi vuonna kohti tavoitetta. Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset ovat nousseet, mutta pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat edelleen kahden prosentin paikkeilla. Palkkojen nousunkin pitäisi maltillistua vuoden mittaan, eli inflaation kerrannaisvaikutukset ovat euroalueella edelleen maltillisia.
Tulevien koronnostojen osalta olennaista on, kuinka tiukasti hintavakausmandaattiin keskitytään: jos talouskasvu (tai sen puute) huolettaa merkittävissä määrin ja inflaatiostakin ollaan valmiita joustamaan, tulevat koronnostot voisi hyvinkin jättää narikkaan. Inflaatiomandaattiaan tarkasti vahtiva keskuspankki reagoinee puolestaan vielä uusin nostoin kuluvan vuoden aikana. Markkinaodotuksissa jälkimmäinen narratiivi on valloillaan, eikä siihen juuri saatu muutosta torstain aikana. Vahvoja vihjeitä tulevasta ei luonnollisesti nykyisessä epävarmuudessa saatu, mutta Lagarde toisti moneen kertaan sitoutumisensa hintavakauteen.
Hänen mukaansa päätös oli yksimielinen eikä muista vaihtoehdoista edes puhuttu, joten ainakin EKP:ssa eletään selvästi sopuisammin kuin isoveljessään Federal Reservessä.
Mielenkiintoista on huomata, että samaan aikaan nousevien korkojen kanssa keskuspankki on supistanut tasettaan tasaisen varmasti. Vuosina 2015-2018 EKP:n velkakirjaomistukset kasvoivat nopeasti 2600 miljardiin euroon ja huippu niissä nähtiin vuonna 2022, jolloin omistukset olivat 3500 miljardia euroa, eli lähes 20 % euroalueen BKT:sta. Vuodesta 2023 alkaen tase on kuitenkin velkakirjojen oston lopettamisen ja erääntymisen myötä supistunut 1100 miljardilla eurolla, eli 32 %:lla. Keskuspankki on siis siirtynyt yhä enemmän sivuosaan velkakirjamarkkinalla, mikä osaltaan kiristää rahaoloja. Tasetoimet antavat toisaalta liikkumavaraa tulevaisuuteen, sillä yhä velkaantuneemmassa eurotaloudessa niitä eittämättä vielä joskus tarvitaan.
Otsikkoinnoittajana tällä kertaa Danny. Makrokatsaukset jäävät tämän katsauksen myötä kesälomalle. Aurinkoa kesäpäiviinne, pidetään huolta toisistamme ja itsestämme!
