Asuntohinnat suhteessa tuloihin ovat olleet laskussa jo jonkin aikaa
Tiivistelmä
- Arvioimme, että asuntomarkkinat ovat jakautuneet euroalueella, sillä esimerkiksi Espanjassa hinnat ovat nousseet, kun taas Suomessa ne ovat laskeneet.
- Näkemyksemme mukaan asuntohintojen ja kotitalouksien tulojen suhde on Suomessa kehittynyt suotuisasti, sillä hinnat ovat matalampia ja hinta/tulo-suhde on laskenut.
- Odotamme, että hinta/tulo-suhteen lasku voi houkutella uusia ostajia markkinoille, kuten on nähtävissä myös Kiinassa, missä kotitalouksien asuntovarallisuus on romahtanut.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Asuntomarkkina on selkeästi jakautunut euroalueella. Siinä missä esimerkiksi Espanjassa hinnat ovat olleet viime vuodet nousussa, Suomessa kehitys on ollut päinvastaista. Hintojen nousulla on positiivinen varallisuusvaikutus asunnon omistajille, mutta kolikon toisella puolella on huoli siitä, koska hinnat karkaavat käsistä tuloihin nähden.
Asuntohinnat euroalueella, indeksi, 2015=100.
Lähde: LSEG
Kirjoitin jonkin aika sitten makrokommentin siitä, kuinka hintojen nousu Euroopan asuntomarkkinalla on jo alkanut – tosin pitkälti muualla kuin Suomessa. Alla olevasta kuviosta on nähtävissä asuntohintojen kehitys 2010 lähtien. Kuten kuvasta näkyy, viime vuosikymmenen voittajia on ollut Espanja, jossa asuntohinnat ovat olleet vakaassa nousussa. Tosin siellä kova lasku nähtiin velkakriisin vuosina, ja hinnoissa kurominen kesti vuosikausia. Myös Italiassa on nähty pientä nousua viime vuosina. Sen sijaan suurmaista Ranskassa viimeiset pari vuotta ovat olleet heikkoja, mutta tuoreimmat luvut näyttivät suunnan kääntyneen parempaan. Toisin on ollut Suomessa, jossa hintojen lasku jatkui ainoana euromaana alkuvuonna. Korkoherkän talouden negatiiviset vaikutukset ovat näkyneet selvästi meillä Pohjolassa.
Asuntohintojen vaimea kehitys näkyy eittämättä varallisuusvaikutuksena omistajille: kun asuntohinnat laskevat, myyntiin lähdetään vastahakoisemmin ja se voi heijastua myös muuhun kulutukseen. Pelkästään hintojen muutos ei kuitenkaan kerro koko tarinaa. Kattavamman kuvan saa, kun vertaa hintoja kotitalouksien tuloihin. Tällöin pelkkien hintojen lisäksi saamme tietoa siitä, mihin kotitalouksilla on teoreettisesti varaa.
Asuntohintojen ja käytettävissä olevien tulojen suhde, indeksi, 2015=100.
Lähde: LSEG
Suomalaisittain tilastot näyttävät hieman rohkaisevampaa kuvaa asuntohintojen ja tulojen suhteesta, sillä täkäläisittäin hinnat ovat selvästi matalampia kuin keskimäärin euroalueella. Lisäksi hinta/tulo-suhde on ollut tasaisessa laskussa viime vuosien ajan, eli käytettävissä olevat tulot ovat kehittyneet suotuisammin asuntohintoihin nähden. Muuallakin hinta/tulo-suhde on laskenut, mutta lähtöpisteenä on ollut korkeampi taso takavuosien kovan hintojen nousun vuoksi. Itse asiassa hyvin samankaltainen ilmiö on ollut nähtävissä myös Kiinassa, jossa kotitalouksien asuntovarallisuus on suorastaan romahtanut viime vuosina. Hintojen laskun myötä hinta/tulo-suhde on laskenut. Jonkin pisteen jälkeen tämä voisi alkaa houkuttelemaan uusia ostajia jälleen markkinalle.
Kiina: asuntohintojen ja käytettävissä olevien tulojen suhde.
Lähde: LSEG
