Dollari pysynyt defensiivisenä, euro edelleen vuodentakaista vahvempi

Valuuttamarkkinoilla on nähty viime aikoina heilahtelua ja esimerkiksi euro on heikentynyt vuodenvaihteesta yli 2 % dollaria vastaan. Kuitenkin vuodentakaiseen verrattuna euron ensimmäinen vuosipuolisko on ollut edelleen vahva, mikä näkyy muun muassa euron reaalisessa efektiivisessä, eli inflaatio- ja kauppapainotetussa, valuuttakurssissa (ks. kuvio alla). Etenkin Suomen efektiivinen valuuttakurssi on viennin rakenteesta johtuen ollut selvästi muuta euroaluetta kovemmassa nousussa, vaikka pieni notkahdus on siinäkin nähty kesäkuun aikana.

Vaikka Euroopan keskuspankin kesäkuinen kokous toi roppakaupalla lisänäkyvyyttä rahapolitiikkaan ja samalla valuuttojen kannalta keskeiseen korkojen kehitykseen (korkojen nousu euroalueella antaa tukea eurolle ja päinvastoin), on tehokkailla valuuttamarkkinoilla edelleen jäljellä useita epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi Reutersin keräämä konsensusennuste povaa EUR/USD-kurssille selvää nousua seuraavan 12 kuukauden säteellä (mediaaniennuste 1,22 dollaria), mutta hajontakin on erittäin suurta (min 1,10 dollaria, max 1,33 dollaria). Joka tapauksessa näyttää siltä, että euro/dollari-kurssin suunta olisi vuoden loppua kohden mentäessä ylöspäin nykyisiltä tasoilta. Osaltaan tämä perustuu vähitellen kohti normaalia muuttuvaan rahapolitiikkaan, sillä EKP:n on määrä lopettaa arvopapereiden netto-ostot vuoden loppuun mentäessä.

Markkinaodotukset liiankin maltillisia?

Ensi vuoden alkupuoliskolla suuntaa määrittävät etenkin keskuspankin näkemykset 2019 korkopolitiikasta. Mielestämme markkinaodotukset ensi vuoden korkokehitykselle ovat maltilliset, sillä niiden perusteella keskuspankin keskeisiä korkoja (mm. talletuskorko) nostetaan vasta aivan vuoden lopulla joulukuussa. Kuitenkin nykyisen kaltaisen talouskehityksen jatkuminen voi nostaa hiljalleen inflaatiopaineita ja saada keskuspankin reagoimaan talousympäristöön jo aikaisemmin 2019 syksyn aikana, mikä antaisi tukea myös eurolle. Näin ollen, mikäli yllätyksiä markkinoille saadaan ensi vuonna, on hyvin mahdollista, että ne ovat nimenomaan ”haukkamaisia”, sillä osa keskuspankkiireista on jo nyt vihjannut markkinaodotusten olevan liiankin myöhäisiä koronnostojen suhteen. Erittäin tehokkaalla valuuttamarkkinalla näitä odotuksia aletaan hinnoitella heti uuden informaation myötä.

Kauppasota heikentävä voima

Suuri mysteeri euronkin kehityksen kannalta on kauppasotakeskustelu, joka saattaa osoittautua yhteisvaluuttaa alaspäin ajavaksi voimaksi. Viime helmikuun jälkeen ensimmäisten kauppasotauhkien tultua julkisuuteen dollari on ollut defensiivinen ja jopa vahvistunut valuuttakoriaan (dollari-indeksi) vastaan, kun taas euro/dollarin suunta on ollut päinvastainen. Kauppasodan uhka ja EU:n rooli tullisodan potentiaalisena kärsijänä on heijastunut myös euron kurssiin sitä myötä, kun kasvanut epävarmuus on tuonut euroalueen luottamuslukuja alas vuodenvaihteen huipuilta. Vaikka euroalueen talouspettymykset ovat tasoittuneet, kauppasodan uhka luo merkittävän epävarmuustekijän euron kurssiin ja voi olla sen osalta heikentävä voima, jolloin EUR/USD-kurssi voisi lähestyä konsensusennusteiden alalaitaa seuraavan 12 kuukauden aikana. Toisaalta Fedin suunnitelmat ensi vuodelle (koronnostoja enemmän kuin nykyennusteiden mukaiset 3) voivat nekin muuttua taloussuhdanteen ja inflaatio-odotusten vahvistuessa, mikä olisi dollaria vahvistava - ja euroa heikentävä - tekijä.