EKP odottaa inflaation kiihtymistä, Espanjassa pankkisektori keskittyy
Globaalilla osakemarkkinalla on tänään ”super-torstai”, sillä samana päivänä on kolme merkittävää tapahtumaa: EKP pitää korkokokouksensa, FBI:n entinen pääjohtaja James Comey todistaa kongressissa Venäjä-tutkintaan liittyen ja Britanniassa järjestetään parlamentin alahuoneen vaalit. Euroalueen kannalta olennainen tapahtuma on etenkin ensimmäinen, sillä EKP:n odotetaan edelleen pitävän jalkansa jarrulla rahapolitiikan kiristämisen suhteen, mutta ottavan ensimmäisiä pieniä askelia kohti suunnan kääntämistä. Tämä tarkoittaisi pientä nostoa talouskasvuennusteissa ja euroalueen talouden riskiarvion korjaamista positiivisempaan suuntaan.
Sen sijaan inflaatiokuva on edelleen hyvin hämärä, mikä aiheuttaa epävarmuutta myös rahapoliittisessa päätöksenteossa. Odotamme inflaation näyttävän kiihtymisen merkkejä ensi syksyyn mennessä, jolloin myös keskustelu elvytysohjelman, eli kuukausittaisten arvopaperiostojen, poisvetämisestä tulee ajankohtaisesti ja ostojen vähentämistä voitaisiin jatkaa vuodenvaihteessa. Markkina on kuitenkin tällä hetkellä herkkä rahapolitiikan muutoksille, joten pienetkin korjaukset sanamuodoissa voidaan tulkita vahvoina signaaleina elvytysohjelman muutosten puolesta. Siksi keskuspankin lausunnon julkaisun jälkeen voi ilmetä suuria liikkeitä etenkin valuuttamarkkinoilla.
Todennäköisesti pääjohtaja Mario Draghilta tullaan kokouksen jälkeen kysymään myös EKP:n pankkivalvontamekanismin toimivuudesta. Sen uudet säännöt joutuivat koetukselle eilen, kun espanjalaispankki Santander pelasti pahoissa vaikeuksissa olleen Banco Popularin ostamalla sen vain yhdellä eurolla. Kaupan myötä Populariin sijoittaneet joutuivat kärsimään noin 3,3 miljardin euron tappiot. Merkittävä osa pääomittamisesta katetaan Santanderin järjestämässä 7 miljardin merkintäoikeusannissa.
Tämän tyylinen pakkomyynti on osa Euroopan pankkivalvojan vuonna 2015 koostamia sääntöjä ongelmissa olevien pankkien pelastamiseksi. Säännöissä pyritään minimoimaan riskit veronmaksajille ja rahoitusvakaudelle. Popularin tilanne muuttui kriittiseksi viime viikkojen aikana, kun ongelmaluottojen kanssa pitkään painineen pankin likviditeettitilanne huononi samaan aikaan, kun sen osakekurssi syöksyi. Espanjalaispankki on kärsinyt etenkin maan asuntokriisin aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista ja lainojen alaskirjauksista. Kiinteistökuplan puhjettua Espanja joutui kääntymään Euroopan unionin puoleen pelastaakseen heikoimpia pankkejaan. EKP:n mukaan Popularin pakkomyynti perustui ”merkittävään heikkenemiseen pankin likviditeettitilanteessa”.
Kaupan myötä Espanjan pankkisektori keskittyy merkittävästi, sillä Santanderin osuus maan lainakannasta nousee noin 20 %:iin aikaisemmasta 12 %:sta. Sektorin keskittyminen on saanut osakseen kritiikkiä, mutta muutoin kauppa sai tukea markkinoilta, ja Euroopan pankki-indeksit nousivat eilen vastoin laajempaa markkinakehitystä (Eurostoxxin pankkisektori +0,7 % vs. Eurostoxx -0,1 %).
Eilinen kauppa herätti kysymyksiä myös siitä, pitäisikö pankkivalvonnan pakko-ostosääntöjä soveltaa myös italialaispankkeihin Banca Popolare di Vicenzaan ja Veneto Bancaan, jotka ovat joidenkin Reutersin haastattelemien lähteiden mukaan vielä Banco Populariakin heikommassa tilanteessa ja joiden pääomantarve on yhteensä 6,4 miljardia euroa. Näiden kahden pankin kohdalla ongelmana kuitenkin on, että halukasta ostajaa ei ole löytynyt, mikä kasvattaa riskiä pankkien velkojien ja tallettajien laajalle riskikannolle. Tämä voisi heikentää selvästi luottamusta maan pankkisektoria kohtaan. Näin ollen Italiassa tilanne on selvästi vaikeampi.
