El Niño -sääilmiö toistuu muutaman vuoden välein, nostaa maailmanlaajuisia lämpötiloja, tuo rajuja sateita Etelä-Amerikkaan ja aiheuttaa samaan aikaan kuivuutta Aasiassa. Sen vaikutukset voivat näkyä meidänkin kukkaroissamme.

EZ: Ruoan hinta, %-muutos vuodentakaisesta

Lähde: LSEG

EKP:n talouskatsauksessa käsiteltiin sään ääri-ilmiöiden vaikutusta talouteen jo vuonna 2023. Sen eräässä kappaleessa käsiteltiin El Niñoa, ilmiötä, jossa pintavedet lämpiävät osassa Tyyntämerta vähintään puoli celsiusastetta pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammaksi. Tuolloin riski El Niñolle oli korkea ja niin nytkin; esimerkiksi yhdysvaltalainen Climate Prediction Centre povaa, että El Niño on tänä vuonna voimakkain 75 vuoteen ja antaa 81 %:n todennäköisyyden "erittäin vahvalle" El Niñolle loka-joulukuussa. 

Ilmiö näkyy taloudessa erityisesti ruoantuotannossa: paikoin se aiheuttaa helleaaltoja ja niiden seurauksena rankkasateita ja paikoin kuivuutta. Alueellisten vaikutusten ennustaminen on hyvin vaikeaa, mutta EKP:n talouskatsauksessa esitellyn historiallisen analyysin perusteella ilmiöllä on laajalti elintarvikkeiden hintoja nostava vaikutus. Katsauksessa mainitaan, että El Niñon aiheuttama lämpötilojen vaihtelu ”on aiheuttanut lähes 20 % elintarvikkeiden globaalien hintojen muutoksista vuodesta 1963 alkaen ja että normaali El Niño yleensä kiihdyttää hyödykkeiden reaalista inflaatiota noin 3 prosenttia 6–12 kuukauden ajan ilmaantumisestaan siten, että merkittävin kontribuutio muodostuu elintarvikehyödykkeistä”. Mikäli El Niño äityy voimakkaaksi, elintarvikehyödykkeiden maailmanmarkkinahinnat voisivat nousta jopa 9 %.

Lähde: EKP

Vuonna 2023-2024 El Niño ei yltänyt voimakkaimmalle tasolleen, mutta aiheutti silti tarjontashokkeja maailmalla. Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin aiheuttaen mm. maanviljelijöiden satoa vahingoittavia tulvia. Vuosi 2023 puolestaan oli Panaman kanavassa mittaushistorian kolmanneksi kuivin, minkä vuoksi kuljetuksille piti etsiä vaihtoehtoisia reittejä. Suoria yhteyksiä El Niñoon on näissä vaikea todeta, mutta sään ääri-ilmiöiden yleistyminen on totta. 

Luonnollisesti vaikutukset alueittain vaihtelevat paljon, mikäli elintarvikkeiden hinnat nousevat äkisti. Länsimaissa vaikutus jää suhteellisesti pienemmäksi, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa kotona nautittavan ruoan osuus kulutuskorista on vain noin 8 %. Euroalueella ruoan osuus on suurempi, 19 %, mutta sisältää myös alkoholin ja tupakan eikä erottele ravintolaruokaa omaan kategoriaansa. Takavuosien hintapiikin jälkeen ruoan hinnan nousu on maltillistunut, ja oli heinäkuussa Eurostatin mukaan 1,2 % vuodentakaisesta. Sen sijaan kehittyvissä maissa ruoan osuus kulutuskorista voi nousta kolmannekseen, mikä tekee niistä alttiimpia ruuan hinnanmuutoksille. 

El Niño mainittiin myös EKP:n kesäkuun kokouspöytäkirjoissa ruoan hintoja riskeeraavana tekijänä. Kesäkuun inflaatioennusteissa ruoan hintakehityksen ennakoitiin olevan huipussaan vuonna 2027, mutta pitkälti energiakustannusten nousun vuoksi eli El Niñoa niissä ei ole juuri huomioitu.

Lähde: EKP

Mikäli voimakkaampi El Niño toteutuu, säässä voi piillä loppuvuonna inflaatioyllätys, mikä verottaa kukkaroita ja pakottaa keskuspankit toimiin. Siksi valveutuneen sijoittajankin kannattaa kaivaa sisäinen meteorologinsa esiin ja seurata El Niño -uutisointia.